Perusopetuksen 4. ja 5. luokkaa käyvistä lapsista valtaosa (yli 80 %) oli tyytyväinen elämäänsä keväällä. Yhtä tyytyväisiä elämäänsä olivat 8. ja 9. luokalla opiskelevat pojat. Sen sijaan saman ikäisistä tytöistä vain yli puolet (57 %) oli tyytyväinen elämäänsä.

Myös lukiota ja ammatillista oppilaitosta käyvät pojat (79 %) kertoivat olevansa tyttöjä (60‒62 %) tyytyväisempiä elämäänsä. Koulunkäynnistä pitivät etenkin perusopetuksen 4. ja 5. luokan oppilaat sekä ammattioppilaitosten opiskelijat.

Näin kertovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) viime keväänä tekemän Kouluterveyskyselyn juuri valmistuneet tulokset. Kysely tehtiin perusopetuksen 4., 5., 8. ja 9. luokan oppilaille sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoille.

– Koronaepidemia on ollut raskasta aikaa lapsille ja nuorille. Erityisesti tyttöjen hyvinvointi näyttää heikentyneen verrattuna aiempiin Kouluterveyskyselyihin ja siihen on tärkeää kiinnittää huomiota, arvioi THL:n kehittämispäällikkö Jenni Helenius.

Hänen mukaansa on hienoa, että suuri osa lapsista ja nuorista pitää koulunkäynnistä ja on pääosin tyytyväinen elämäänsä.

– Näyttää kuitenkin siltä, että moni tulee tarvitsemaan tukea esimerkiksi sosiaalisiin suhteisiin ja ahdistuneisuuteen liittyvissä asioissa.

Keväällä nuoret kertoivat enemmän yksinäisyyden tunteesta kuin edellisessä Kouluterveyskyselyssä vuonna 2019. Yksinäisyyden kokemus oli yleistynyt erityisesti tytöillä. Noin joka neljäs kyselyyn vastannut tyttö tunsi itsensä yksinäiseksi melko usein tai jatkuvasti. Pojista yksinäisyyttä koki viime keväänä noin kymmenen prosenttia.

Kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta koki 30 prosenttia tytöistä. Vuosina 2013‒19 ahdistuneisuutta oli kokenut 13‒20 prosenttia tytöistä. Pojista noin kahdeksan prosenttia kertoi ahdistuneisuudesta tänä vuonna.

Keskusteluyhteys omiin vanhempiin parani Kouluterveyskyselyjen mukaan aina vuoteen 2019 saakka, mutta laski hieman kuluvan vuoden kyselyssä.

Perusopetuksen 4. ja 5. luokkaa käyvistä lapsista yli puolet (60 %) kertoi keskusteluyhteyden omiin vanhempiinsa olevan hyvä. Lähes yhtä hyvä keskusteluyhteys oli 8. ja 9. luokkaa käyvillä tai toisella asteella opiskelevilla pojilla (49‒54 %). Sen sijaan vain joka kolmas saman ikäinen tyttö kertoi keskusteluyhteyden omiin vanhempiinsa olevan hyvä.

Perusopetuksen 4. ja 5. luokan oppilaista kahdeksan prosenttia kertoi kyselyssä kokeneensa kiusaamista viikoittain. Perusopetuksen yläluokilla heitä oli kuusi prosenttia oppilaista.

‒ Se tarkoittaa, että noin joka kahdeskymmenes lapsi tai nuori on kokenut kiusaamista viikoittain, Helenius kertoo.

Toisella asteella kiusatuksi koki tulleensa viikoittain 1‒3 prosenttia opiskelijoista.

Kouluterveyskyselyjä on tehty vuodesta 1996 lähtien. Tilastoraportin vuoden 2021 tulokset perustuvat 264 878 lapsen ja nuoren vastauksiin. Kouluterveyskyselyn tiedonkeruu toteutettiin keväällä 2021.

Kouluterveyskysely tuottaa tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista, osallisuudesta, vapaa-ajasta, toimintakyvystä, elintavoista, koulunkäynnistä ja opiskelusta, kasvuympäristön turvallisuudesta, sekä opiskeluhuollon palvelujen käytöstä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)