Helsingin yliopiston tutkijat kehittivät uuden kattavan kyselyn kissojen persoonallisuuden ja käyttäytymisen kartoittamiseen. Yli 4 300 kissan aineisto 26 roturyhmästä paljasti seitsemän persoonallisuus- ja käyttäytymispiirrettä. Rotujen väliltä löytyi merkittäviä eroja.

Kissa on yleisin lemmikkimme. Kissojen käyttäytymistä kartoitetaan kasvavassa määrin erilaisten käytösongelmien vuoksi. Käyttäytymispiirteiden lisäksi myös persoonallisuus kiinnostaa, sillä se voi olla yhteydessä käytösongelmiin.

– Koiriin verrattuna kissojen käyttäytymisestä ja persoonallisuudesta tiedetään vähemmän ja tarvetta ongelmien ja riskitekijöiden tunnistamiseen riittää. Tarvitaan uutta ymmärrystä ja työkaluja ongelmakäyttäytymisen karsimiseen ja hyvinvoinnin parantamiseksi. Kissojen yleisimmät käytöshaasteet liittyvät aggressiivisuuteen ja sisäsiisteyteen, kertoo väitöskirjatutkija Salla Mikkola Helsingin yliopistosta ja Folkhälsanin tutkimuskeskuksesta.

Professori Hannes Lohen tutkimusryhmän kehittämässä kyselyssä selvitettiin persoonallisuutta ja käyttäytymistä kaikkiaan 138 väittämän avulla. Kysely sisälsi lisäksi kattavat taustatieto- ja terveysosiot. Aineistoa käsiteltiin muun muassa faktorianalyysien avulla ja sen pohjalta tunnistettiin kaikkiaan seitsemän persoonallisuus- ja käyttäytymispiirrettä: leikkisyys/aktiivisuus, pelokkuus, ihmisaggressiivisuus, ihmissosiaalisuus, kissasosiaalisuus, sisäsiisteysongelmat (tarpeiden tekeminen vääriin paikkoihin, tarkkuus hiekkalaatikon siisteyden ja pohjamateriaalin suhteen) sekä itsensä pakonomainen peseminen.

– Aiemmissa tutkimuksissa on löytynyt vaihteleva määrä piirteitä, mutta löytämistämme piirteistä leikkisyys/aktiivisuus, pelokkuus ja aggressiivisuus ovat löytyneet myös useimmissa aikaisemmissa tutkimuksissa. Sisäsiisteysongelmat ja itsensä pakonomainen peseminen eivät ole varsinaisia persoonallisuuspiirteitä, mutta voivat kertoa kissan stressiherkkyydestä, jatkaa Mikkola.

Yksilöiden lisäksi selviä persoonallisuuseroja löytyy myös rotujen väliltä. Toisin sanoen, tietyt persoonallisuus- ja käyttäytymispiirteet ovat yleisempiä tiettyjen kissarotujen yksilöillä.

– Pelokkaimpia rotuja olivat venäjänsiniset ja rohkeimpia abessinialaiset. Aktiivisimpia olivat bengalit ja passiivisimpia persialaiset ja exoticit. Siamilaisilla ja balineeseilla oli roduista eniten itsensä pakonomaista pesemistä. Turkkilaiset vanit sijoittuivat huomattavasti muita rotuja korkeammalle ihmisaggressiivisuudessa ja matalammalle kissasosiaalisuudessa. Havaitsimme saman ilmiön myös aikaisemmassa tutkimuksessamme, kertoo professori Hannes Lohi Helsingin yliopistosta ja Folkhälsanin tutkimuskeskuksesta.

Tutkijat haluavat korostaa, että vielä tässä vaiheessa rotujen välillä ei tehty parittaisia vertailuja yksittäisten rotujen välillä.

– Halusimme saada karkean kuvan siitä esiintyykö persoonallisuuspiirteissä vaihtelua rotujen välillä. Tulemme tarkastelemaan piirteisiin ja ongelmalliseen käyttäytymiseen vaikuttavia tekijöitä jatkotutkimuksissa perusteellisimmissa malleissa. Näissä malleissa huomioimme kissan rodun lisäksi muun muassa kissan iän, sukupuolen, terveystilanteen ja suuren joukon erilaisia ympäristötekijöitä, kertoo Mikkola.

Kissojen käyttäytymistä ja persoonallisuutta voidaan tutkia esimerkiksi omistajille suunnattujen kyselyiden avulla. Kyselyillä voidaan mitata kissan käyttäytymistä pitkällä aikavälillä ja arkiolosuhteissa, mikä ei ole mahdollista käyttäytymistesteissä. Kissa ei myöskään välttämättä käyttäydy itselleen tyypillisellä tavalla testiolosuhteissa. Subjektiivisuutensa vuoksi kyselyiden luotettavuus tulee kuitenkin arvioida ennen aineiston hyödyntämistä.

– Tutkimuksemme on kansainvälisesti laajin ja merkittävin kartoitus tähän mennessä ja mahdollistaa hienoja jatkotutkimuksia. Aikaisempien kissojen käyttäytymiskyselyiden luotettavuutta ei ole mitattu näin monipuolisesti. Kyselyt eivät ole olleet myöskään yhtä kattavia. Luotettavuuden toteaminen on keskeistä, jotta aineistosta kannattaa tehdä jatkoanalyysejä ja voi uskottavasti tunnistaa erilaisia riskitekijöitä, kertoo Lohi.

Kyselyn luotettavuutta haluttiin mitata sekä ajassa että vastaajien välillä. Tutkijat ottivat yhteyttä omistajiin, jotka olivat vastanneet kyselyyn 1–3 kuukautta sitten ja pyysivät heitä vastaamaan kyselyyn uudestaan tai pyytämään toista samassa taloudessa asuvaa aikuista vastaamaan kyselyyn samasta kissasta. Näin syntyneiden kahden muun aineiston pohjalta pystyttiin arvioimaan kyselyn luotettavuutta ajassa ja vastaajien välillä.

– Vastauksia vertailemalla huomasimme, että samasta kissasta annetut vastaukset olivat hyvin samankaltaisia ja persoonallisuus- ja käyttäytymispiirteet osoittautuivat toistettaviksi ja luotettaviksi. Tarkastelimme myös kyselyn validiteettia eli sitä, mittaako kysely niitä asioita, joita sen pitäisi. Kysely oli toimiva myös tältä osin, toteaa Mikkola.

Lohen ryhmän tutkimus mahdollistaa seuraavaksi kissojen ongelmakäyttäytymiseen liittyvien perimä-, ympäristö- ja persoonallisuustekijöiden tunnistamisen.

Tutkimusta rahoittivat osaltaan Suomen Kissaliitto, Agria ja Suomen Akatemia.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)