Hirvieläimet lähtevät liikkeelle talven jälkeen ja varsinkin metsäkauriit aiheuttavat toukokuussa paljon onnettomuuksia. Teillä kannattaa olla nyt erityisen varovainen ja kiinnittää huomiota varoitusmerkkeihin.

Hirvieläinkolarit ovat lisääntyneet joka vuosi, ja viime vuonna sattui yli 14 000 hirvieläinonnettomuutta, mikä on jälleen uusi ennätys. Ilman koronan vaikutuksia liikenteeseen erityisesti viime keväänä määrä olisi voinut olla vieläkin suurempi.

Valtaosa näistä kolareista tapahtuu valkohäntäpeurojen (yli 7 000) ja metsäkauriiden (yli 5 000) kanssa, ja niiden osuus onnettomuuksissa on koko ajan kasvanut. Hirvien osuus onnettomuuksissa on puolestaan laskenut ja viime vuonna sattui 1 500 hirvikolaria. Onnettomuuksia sattuu erityisesti Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla.

– Loppuvuodesta varoitetaan usein hirvieläimistä ja se onkin tilastojen valossa kaikkein onnettomuusaltteinta aikaa. Keväällä on kuitenkin syytä olla erityisen tarkkana tien päällä, sillä onnettomuuksia sattuu toukokuussa tuplasti huhtikuuhun verrattuna, sanoo Fennian ajoneuvovakuutus- ja vahinkopalveluista vastaava johtaja Mikko Pöyhönen.

Onnettomuuksien suuren määrän taustalla on eläinten luonnollinen liikehdintä keväällä talven jälkeen. Sen lisäksi, että valkohäntäpeurat, metsäkauriit ja hirvet liikkuvat paljon ravinnon perässä, erityisesti metsäkauriit ajautuvat teille reviiritaisteluiden seurauksena. Muita syitä eläinten liikkumiselle keväisin tiettyyn aikaan on lisäksi vasojen jääminen omilleen keväällä, jolloin ne saattavat hortoilla teille.

– Hirvieläinonnettomuudet näkyvät myös Fennian korvaustilastoissa, ja niiden määrä on jatkuvasti kasvussa. Viime vuonna korvattiin yli 1 400 vahinkoa. Keskimäärin korvauksen määrä oli n. 3 500 euroa, mutta hintahaitari on luonnollisesti hyvin laaja. Yhteensä hirvieläinvahinkoja korvattiin noin 5,5 miljoonalla eurolla viime vuonna, Pöyhönen kertoo.

– Asia on ajankohtainen jo nyt. Olin eilen illalla ajamassa kotiin moottoripyörällä ja näin matkalla ainakin 15 metsäkaurista, usein nautiskelemassa keväästä viereisillä pelloilla ja osa tuloillaan tielle. Erityisen tarkkana kannattaa olla, kun tie vie metsästä peltoaukealle ja päinvastoin, Pöyhönen huomauttaa.

Eläinonnettomuuksissa kuoli viime vuonna kolme ihmistä ja 146 loukkaantui. Loukkaantuneiden määrä on laskenut viime vuosina.

Pöyhösen mukaan nyt kannattaa liikenteessä höllätä kaasujalkaa, vaikka mökkimaisemat houkuttelevatkin ja säät ovat toistaiseksi suosineet.

– Tilannenopeus on ratkaiseva, kun hirvieläin tulee yllättäen eteen. Mitä kovempi vauhti, sitä pidempi on jarrutusmatka. Hirvieläimiä liikkuu usein alueilla, joilla teiden nopeusrajoitukset voivat olla 80 tai 100 kilometriä tunnissa. Pöyhönen muistuttaa, että hirvistä ja kauriseläimistä varoittavat merkit sijoitetaan harkitusti sellaisiin paikkoihin, joissa tilastojen mukaan liikkuu enemmän hirvieläimiä. Silloin kannattaa vähentää nopeutta.

– Nopeuden alentaminen vaikuttaa yllättävän vähän matkan kokonaiskestoon, mutta sillä voi olla iso vaikutus, jos eteen kävelee hirvi tai metsäkauris.

Aja virkeänä ja terveenä, maltillisella nopeudella. Vältä huonoissa sääolosuhteissa ajamista, jos mahdollista. Käytä turvavyötä ja keskity liikenteeseen. Hirvieläinonnettomuudet johtuvat usein siitä, että tilanteet tulevat yllättäen eikä kuljettaja ehdi reagoida ajoissa. Reaktionopeus vähenee entisestään, jos ajaa väsyneenä tai liian kovaa tilannenopeutta.

Huomioi hirvistä ja kauriseläimistä varoittavat liikennemerkit. Niitä on laitettu sellaisiin paikkoihin, joissa usein sattuu onnettomuuksia. Todennäköisyys hirvieläimen kohtaamiseen hirvimerkkialueella on siis tavallista suurempi, ja riski kasvaa joka vuosi.

Erityisesti kauriit liikkuvat huhti-toukokuussa, mutta muutkin hirvieläimet aktivoituvat keväisin ja liikkuvat paljon.

Jos joudut itse tai huomaat toisen joutuneen onnettomuuteen hirvieläimen kanssa, varoita muuta liikennettä ja huolehdi loukkaantuneista. Soita hätänumeroon 112 ja anna riittävä paikkakuvaus.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)