Yhdessätoista maassa tehdyn tutkimuksen mukaan suomalaisilla on ollut covid-19-pandemian aikana korkein luottamus valtiojohtoon ja terveydenhuoltoon. Luottamus on tutkimuksen mukaan tärkeä tekijä koronarajoituksiin sitoutumisessa.

Covid-19-pandemian aikana on maailmanlaajuisesti otettu käyttöön erilaisia rajoituksia viruksen etenemisen hidastamiseksi ja estämiseksi. Toimet ja niiden rajoittavuus ovat vaihdelleet maittain.

Rajoitustoimista toteutettiin viime vuoden kesä–marraskuussa kansainvälinen verkkokysely, joka tehtiin Suomen lisäksi Alankomaissa, Belgiassa, Bulgariassa, Intiassa, Isossa-Britanniassa, Latviassa, Puolassa, Romaniassa, Ruotsissa ja Tšekissä.

Tutkimuksessa vastaajat arvioivat yhteensä 44 rajoitustoimen tehokkuutta ja rajoittavuutta sekä sitoutumistaan rajoitusten noudattamiseen, mikäli ne olivat koskettaneet vastaajaa henkilökohtaisesti. Lisäksi heiltä kysyttiin muun muassa luottamusta valtiojohtoon koronaviruspandemian hoidossa, valtiojohdon reagoinnin tarkoituksenmukaisuutta sekä luottoa terveydenhuollon resursseihin pandemian hoidossa. Kyselyyn vastasi 9543 henkilöä, joista suomalaisia oli 542.

Koronavirusrajoituksiin sitoutumiseen vaikuttaa kokemus rajoitustoimien rajoittavuudesta ja tehokkuudesta

Monet rajoitukset, kuten 1–2 metrin etäisyyden pitäminen muihin ihmisiin ja etätyösuositus tai -velvoite, koettiin Suomessa tehokkaammaksi ja vähemmän rajoittavaksi muihin maihin verrattuna. Rajoituksiin myös sitouduttiin Suomessa paremmin.

Koronarajoituksiin sitoutumiseen oli yhteydessä tartunnan pelko ja koettu stressi. Sitoutumatta jättämiseen taas oli yhteydessä se, jos valtiojohdon reagoinnit pandemian leviämisen estämiseksi koettiin liian äärimmäisinä. Luottamus valtiojohtoon korostuu kansalaisten vastauksissa: luottamus lisää sitoutumista rajoitusten noudattamiseen.

– Kansalaiset ovat valmiita noudattamaan myös omia perusoikeuksiaan rajoittavia koronarajoitteita, jos ne koetaan tehokkaiksi. Kuitenkin esimerkiksi maskin käytön suhteen koettua tehokkuuttakin tärkeämpää on se, että kansalaiset luottavat päätöksentekijöihin. Suomalaisten luottamus päättäjiin tuli kyselyssämme hyvin esiin. Selkeä viestintä rajoitteiden valintaperusteista ja tehokkuudesta on kuitenkin tärkeää, ja sitä kannattaa vaalia, summaa tutkimusta Suomessa johtanut Turun yliopiston tutkijatohtori Tella Lantta.

Tutkimuksessa tuli esiin myös se, että koulutusasteen, sukupuolten ja ikäryhmien välillä on eroa rajoituksiin sitoutumisessa. Sekä korkeakoulutus että naissukupuoli lisäävät todennäköisyyttä rajoitusten noudattamiseen. Myös korkeampi ikä lisää rajoituksiin sitoutumista.

– Kohdennettua tietoa, joka ottaa huomioon kansalaisten taustatekijät tarvitaankin sitoutumisen edistämiseksi, Lantta huomauttaa.

Tutkimusryhmä on vastikään julkaissut ensimmäisen kyselytutkimukseen pohjautuvan tutkimusartikkelin.

Seuraavassa julkaisussa tarkastellaan vastaajien mielenterveyttä ja sitä, miten rajoitukset ovat siihen yhteydessä. Tutkimus julkaistaan myöhemmin keväällä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)