Sähkö-, tele- ja LVI-urakoitsijoiden sekä sähkösuunnittelijoiden keskuudessa helmikuussa tehdyn suhdannekyselyn perusteella talotekniikka-alalla ei ole isoja kasvuodotuksia. Tarjouspyyntöjen ennakoidaan kuitenkin lähtevän liukkaasti liikkeelle, jos pandemia saadaan kuriin.

Lähes kolme viidestä vastaajasta arvioi toimisto- ja liiketilarakentamisen vähenevän edelleen syksyä kohden mentäessä. Asunto- ja teollisuusrakentaminen pysyy ennallaan tulevana puolivuotiskautena; kasvuodotuksia asuntotuotannossa on etenkin isommilla toimijoilla. Hienoista kasvupotentiaalia nähdään julkisessa uudisrakentamisessa. Uudisrakentamisen tilanne vaihtelee suuresti maakunnittain.

Koronarajoitusten seurauksena suuri osa mm. taloyhtiöiden suunnittelemista saneerauksista on aloittamatta. Suhdannekyselyyn vastanneet suhtautuvat kuitenkin positiivisesti kevään yhtiökokousten päätöksentekokykyyn, sillä juuri asuntokorjausten suhteen ollaan toiveikkaimpia; liki 30 prosenttia vastaajista ennakoi siinä kasvua. Asuntokorjausten kasvuun uskotaan useimmilla alueilla, positiivisimmat odotukset ovat Pohjois-Savossa, Keski-Suomessa ja Pirkanmaalla.

– Korjausrakentamisessa on orastavaa kasvupotentiaalia, mutta ikävä kyllä se ei riitä saavuttamaan hallituksen asettamia ilmastotavoitteita. Toisin sanoen korjausrakentamisen määrä pitäisi tuplata. Eli nyt tarvitaan järeitä kannustimia yhteiskunnan taholta, toimitusjohtaja Mika Hokkanen LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:stä toteaa.

Urakoitsijoiden osalta kielteisin arvio koskee toimisto- ja liiketilojen korjaamista. Suunnittelijat uskovat jonkin verran urakoitsijoita enemmän toimisto- ja liiketilojen volyymin säilymiseen ja jopa pieneen kasvuun.

Julkisten tilojen korjausrakentaminen pysyy enemmistön näkemyksissä nykyisellä tasolla tulevan kuuden kuukauden ajan.

Noin 40 prosenttia vastaajista kertoo tilauskannan pysyneen viime syksystä ennallaan ja 18 prosentilla tilauskanta on kasvanut. Pienentynyttä tilauskantaa raportoi 40 prosenttia. Eteenpäin katsottaessa yli puolet arvioi tilauskannan pysyvän nykyisellä tasolla, kasvua arvioi 16 prosenttia ja ne ovat enimmäkseen isoimpia yrityksiä. Täystyöllistävä tilauskanta on isommilla yrityksillä puoli vuotta ja pienemmillä kolme kuukautta.

– Suunnittelijoilla on jonkin verran parempi usko tilauskantaan ja tarjousten määrään suhteessa urakoitsijoihin, mikä viittaisi markkinoiden positiiviseen vireeseen kuluvan vuoden aikana. Tarjouksista myös suhteellisesti suurempi osa on johtanut tilaukseen, toteaa Sähkösuunnittelijat NSS ry:n toimitusjohtaja Markku Säkö.

Lomautettuna olevien työntekijöiden määrä on tällä hetkellä kolme prosenttia, eli alalla on käytännössä täystyöllistävyys. Vastaajat ennakoivat pientä työvoiman lisäystarvetta tulevaan syksyyn.

Toisaalta ammattitaitoisen työvoiman saatavuus on vain kohtalainen puolella vastaajista.

– Olemme huolestuneita talotekniikka-alan työvoimatilanteesta. Vaikka järjestönä vaikutammekin monin toimenpitein osaavan työvoiman riittävyyteen tulevaisuudessa, emme tule saamaan koulutusputkesta riittävästi osaavaa työvoimaa tulevaisuuden tarpeisiin. Hiilineutraalisuustavoitteiden saavuttaminen ilman riittävää määrää talotekniikan osaajia on mahdotonta, sanoo Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STULin toimitusjohtaja Kai Puustinen.

Koronapandemia on vaikeuttanut taloteknisten yritysten toimintaa monin tavoin. Kyse ei ole pelkästään tilausten puutteesta, vaan myös kustannuspaineesta, jota ovat aiheuttaneet testaus- ja sairaspoissaolot ja suojainhankinnat. Ahdingossa ovat erityisesti pienet yritykset.

– Talotekniikkaurakoitsijan alistettu asema rakentamisen prosessissa vaikuttaa pandemian aikana korostuneen mm. ylipitkinä maksuaikoina. Tällainen sopimuskumppanin harjoittama hyväksikäyttö aiheuttaa urakoitsijalle kassavirtapulmia sekä muita vakavia toiminnallisia ongelmia, huomauttaa Hokkanen.

Vastaajista reilu kolmasosa ei usko koronan vaikuttavan liikevaihtoon mitenkään. 37 prosenttia arvelee, että liikevaihto koronan takia laskee hieman ja merkittävää laskua liikevaihtoon arvio 18 prosenttia.

Liiketoiminnan kannattavuus on heikentynyt yli kolmasosalla vastanneista ja puolella pysynyt ennallaan. 14 prosentilla liiketoiminnan kannattavuus on kohentunut.

Asentajien keskuudessa on pelätty tartuntoja joissakin tapauksissa siinä määrin, ettei isoille työmaille olisi haluttu mennä. Toimeksiantojen ottaminenkin on koettu riskiksi: Miten käy, jos korona iskee ja työmaa suljetaan, eikä pysty hoitamaan sovittuja urakoita.

Etenkin kyselyn avoimista kommenteista on aistittavissa luottamusta siihen, että kyllä tästä selvitään.

– Tuloksentekokyky kuluvana vuotena riippuu nyt siitä, saadaanko korona nujerrettua. Töitä voi tulla tarjolle runsaastikin sitten, kun koronatulppa poksahtaa auki, sanoo Puustinen.

Talotekniikka-alan suhdannekysely lähetettiin Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry:n, LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:n ja Sähkösuunnittelijat NSS ry:n noin 1 900 jäsenyrityksen edustajalle helmikuussa 2021. Kaikkiaan 336 yritystä vastasi kyselyyn. Vastausprosentti on 18.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)