Sähköpyörien varkaudet nopeassa kasvussa, pyöräbuumi tarttui viime vuonna myös voroihin

Viime vuonna Suomessa varastettiin jo yli tuhat sähköpolkupyörää. Viime vuonna Suomessa varastettiin jo yli tuhat sähköpolkupyörää. Kuva: Ari-Matti Ruuska

Varkaiden kasvava kiinnostus jopa useita tuhansia euroja maksavia sähköpyöriä kohtaan näkyy LähiTapiolan viime vuoden vahinkotilastoissa. Poliisin tilastojen mukaan viime vuonna Suomessa varastettiin jo yli tuhat sähköpolkupyörää. Samaan aikaan myös muiden pyörien varkaudet lisääntyivät. Koska pyöräilyn suosio kasvaa koko ajan, on tärkeää miettiä keinoja varkauksien ehkäisyyn.

Koronaepidemian poikkeusolot siivittivät pyöräilyn kasvavaa suosiota viime vuonna. Polkupyörien myynti kasvoi urheilukaupoissa noin kolmanneksen, ja myös sähköpyörät löivät viimein läpi. Lisääntyvä pyöräily heijastuu varkaustilastoihin. Poliisihallituksen tuoreen tilaston mukaan vuonna 2020 varastettiin noin 15 prosenttia enemmän polkupyöriä kuin edellisvuonna ja sähköpyörissä varkauksien kasvu oli jopa 66 prosenttia. Kaikkiaan poliisille ilmoitettiin viime vuonna runsaasta 23 700 varastetusta pyörästä, joista 1 061 oli sähköpyöriä.

Käytännössä siis noin joka 22. viime vuonna varastetuksi ilmoitettu pyörä oli sähköpolkupyörä.

– Vaikka sähköpyörävarkaudet ovat vielä varsin pieni osa kaikista varkauksista, ovat ne selvästi kasvava trendi. Sähköpyörien kohdalla rahalliset menetykset voivat myös nousta aiempaa suuremmiksi, jos pyörää ei saada omistajalleen takaisin. Tietoomme tulleissa sähköpyörävarkauksissa pyörien arvo on vaihdellut noin 800–4 000 euroon, kertoo poliisitarkastaja Tuomas Pöyhönen Poliisihallituksesta.

Sama kehitys näkyy vakuutusyhtiössä. LähiTapiolan tietoon tulleet pyörävarkaudet kasvoivat viime vuonna yli kymmenyksen, ja erityisen nopeaa kasvu oli sähköpyörien varkauksissa. Niiden määrä lähes tuplaantui edellisvuoden vajaasta sadasta lähemmäs kahtasataa. Yksittäisissä tapauksissa ilmoitettiin samalla kertaa varastetuksi useampi sähköinen pyörä. LähiTapiola maksoi kotivakuutuksesta korvauksia pyörävarkauksista viime vuonna noin kahdella miljoonalla eurolla.

– Arvokkaimmat korvaavamme pyörät olivat noin 7 000 euron arvoisia sähköavusteisia maastopyöriä. Tähän hintaan saisi jo pienen auton, joten on onni, että omistajilla oli kotivakuutus turvanaan. Siinä missä autovarkaudet ovat vähentyneet, nyt varastetaan aiempaa arvokkaampia pyöriä. Tämä ei toki yllätä, kun niitä on aiempaa enemmän liikenteessä ja varkaat voivat saada niistä tavallista fillaria paremman hinnan, sanoo asumisen turvallisuuden palveluiden projektijohtaja Antti Määttänen LähiTapiolasta.

Kaikki pyörävarkaudet eivät tule poliisin tai vakuutusyhtiöiden tietoon. Myös sähköpyörävarkauksia voi olla yllä kerrottua enemmän, sillä sekä poliisin että LähiTapiolan tilastosta niitä on seulottu keskeisillä sähköpyöräilyyn liittyvillä hakusanoilla. Sähköpyöriä on hyvin monenlaisia, mutta yleisiä ovat esimerkiksi sähköavusteiset pyörät, joissa moottori avittaa polkijaa enintään 25 kilometrin nopeuteen asti.

– Tähän kasvavaan varkausilmiöön kannattaa havahtua, jos emme halua, että siitä muodostuu este pyöräilyn yleistymiselle, sanoo Määttänen.

Pyöräilyn ja etenkin sähköpyöräilyn suosion kasvua on uumoiltu Suomessa jo vuosia. Tänä vuonna siihen voivat koronan ja infrainvestointien ohella myötävaikuttaa esimerkiksi uudistettu työsuhdepyöräetu sekä vanhan auton romutuspalkkio, jonka voi käyttää myös sähköavusteisen pyörän hankintaan.

Varkaustilastoista käy ilmi, että pyöriä lähtee varkaiden matkaan ympäri vuoden, myös näin talvisaikaan. Alkuvuonna poliisille on ilmoitettu jo satoja pyörä- ja useita kymmeniä sähköpyörien varkauksia. Julkisten tilojen ohella pyörä saatetaan anastaa esimerkiksi varastosta tai muusta säilytystilasta.

– Viime vuonna tietoomme tuli myös kymmeniä sähköpyörien akkujen varkauksia. Pyöräilijän kannattaa siis itse pyörän lukitsemisen lisäksi kiinnittää lukolla myös mahdolliset irrotettavat osat tai viedä ne mukanaan sisälle. Sähköpyörävarkauksien selvittämiseksi pyörästä kannattaa ottaa talteen pyörän runkonumeron ohella myös akkujen ja esimerkiksi näyttöjen tunnistetiedot, sanoo Pöyhönen.

Poliisi on vielä odottavalla kannalla, millaiseksi varastettujen sähköpyörien jälkimarkkina muodostuu. Pöyhönen arvelee, että osa arvokkaistakin pyöristä tulee myyntiin verkon kauppapaikoille, mutta osan varkaat muuntavat niin, ettei niitä voi enää tunnistaa ja pitävät jopa omassa käytössään.

– Yksi keino ehkäistä sähköpyörien varkauksia voisi olla niiden rekisteröinti. Tällä hetkellähän kaikki liikenteessä käytettävät moottorikäyttöiset ajoneuvot pitää rekisteröidä, ja tämä voisi olla yksi suunta myös pyöräilyssä. Se veisi pohjaa varastetun tavaran kaupalta ja helpottaisi pyörien palauttamista omistajilleen, ehdottaa Määttänen.

Hän odottaa, että jossain vaiheessa pyörävalmistajat alkavat myös asentaa sähköpyöriin ajonestolaitteita tai esimerkiksi jäljittimiä. Siihen voi kuitenkin mennä vuosia.

- Siihen asti pyöräilijälle varmin ratkaisu on viedä kallis pyörä sisälle, aina kun se on mahdollista. Kerrostalossa painavaa sähköpyörää voi olla hankala kuljettaa asuntoon, mutta taloyhtiöissä voidaan pyrkiä siihen, että pyörävaraston lukitus on kunnossa ja pyörille tarjolla teline, johon ne saa rungosta kiinni, sanoo Määttänen.

Ostaessasi pyörän laita sen runkonumero ja mahdollisten irrotettavien osien tunnistetiedot talteen. Kirjaa ylös pyörän merkki, malli ja koko. Säilytä myös ostokuitti.

Ota pyörästä valokuvia. Kuvaa myös mahdolliset erityistuntomerkit, joista voi olla apua varkauden selvittelyssä.

Kiinnitä pyörä aina rungosta lukolla kiinteään esineeseen. Tässä toimii esimerkiksi U-lukko. Lisäksi voit käyttää pyörän kiinteää tai muuta lisälukkoa.

Säilytä arvokasta pyörää sisätiloissa, aina kun se on mahdollista.

Varo ostamasta varastettua pyörää. Tietoisesti varastettua tavaraa ostava voi syyllistyä jopa kätkemisrikokseen. Pyörän varkaustaustasta voi kieliä esimerkiksi poikkeuksellisen halpa hinta, ostokuittien puute tai myyjän kiire.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Suomen historian jännät naiset Sopukan syksyn esitysten yleisömagneetti

Suomen historian jännät naiset myi jo etukäteen loppuun kaikki kymmenen näytöstään Sopukassa.

Kaupunginteatterin vapaan kentän yhteistyöareenana toimivan Sopukka-näyttämön ohjelmistoon kuuluu tänä syksynä useita esityksiä: Suomen historian jännät naiset , Pete Poskiparran Miraakkeli ja Jore Marjarannan tähdittämä uutuusdraama Mä aion elää . Näiden lisäksi 31. joulukuuta saa ensi-iltansa musiikkiteatteriesitys Kirka – This Time It´s Personal .

Ilveskanta vahvassa kasvussa

Luonnonvarakeskuksen (Luke) arvion mukaan ilveskanta on vahvassa kasvussa. Kanta on vahvistunut kaikkialla Suomessa.

Myllyn uusi karvainen brändilähettiläs aloitti työnsä

Oranssi, karvainen Myllykkä on Kauppakeskus Myllyn uusi brändilähettiläs.

Kauppakeskus Mylly on palkannut uuden brändilähettilään, Myllykän, jonka vastuulla on kauppakeskuksen kävijöiden ja vuokralaisten yllättäminen ihmeellisillä tempauksilla.

Varautumispolku kutsuu koko perheen oppimaan arjen turvallisuustaitoja

Naantalin Kuparivuorella järjestetään lauantaina 13. syyskuuta kello 10–15 koko perheen tapahtuma, jossa harjoitellaan ja testataan arjen tärkeitä turvallisuustaitoja. Tapahtuman nimi on Varautumispolku, ja se tarjoaa monipuolista tekemistä kaikenikäisille.

Käyrätorven ja urkujen duetto päättää Liedon kesämusiikki -sarjan

Petri Komulainen ja Jan Lehtola.

Liedon kesämusiikki -sarja saa päätöksensä syyskuun ensimmäisenä sunnuntaina, kun käyrätorvisti Petri Komulainen ja urkuri Jan Lehtola esittävät yhdessä värikkään duetto-ohjelman, jossa yhdistyvät konsertti- ja kirkkomusiikki.

Suomalaiset Euroopan kärkeä vanhojen puhelinten hamstraamisessa

Eurooppalaisissa kotitalouksissa uinuu unohdettu yli miljardin euron aarrekammio. Kuluttajien laatikoihin hylkäämissä kännyköissä odottaa tuhansia tonneja arvokkaita raaka-aineita, jotka voisi kierrättää hyötykäyttöön. Yksistään kobolttia on 5 000 tonnia ja kultaa 9 tonnia eurooppalaisten kaapeissa ja piirongeissa. Suomalaiset ovat Euroopan kärkeä vanhojen puhelinten hamstraamisessa.

Leveän hampaisa hymy

Ottilia Roosin näyttelyssä on virnuilevia ruukkuja.

Galleria Jäniksen valtaa hilpeä ja eriskummallinen tunnelma, kun hymyilevät kukkaruukut ilmestyvät ikkunagalleriaan. Virnuilevat ruukut ovat samaan aikaan iloisia kun jollain tapaa häiritseviä. Tietävätkö ne jotakin?

Eurojackpotin päävoitto nousi 86 miljoonaan euroon, Suomeen 144 000 euron voitto

Eurojackpotista ei löytynyt perjantain arvonnasta kierroksella 37/2025 täysosumia. Ensi viikon tiistaina potissa on noin 86 miljoonaa euroa.

Nyt järki käteen

Havainnekuva superbussista.

Kuuma peruna pyörii kaupunkilaisten mielissä edelleen, raitiotie vai superbussi? Nyt kaupungin päättäjät ovat tulleet ainakin osittain järkiinsä ja päättäneet tilata selvityksen superbusseista. Edellinen selvitys olikin jo vanhentunut ja yli kymmenen vuoden takaa. Tämä vanhentunut selvitys osoitti muuten superbussin tulevan 40 prosenttia halvemmaksi. Tämä selvitystyö maksaa kaupungille muutaman kymmenentuhatta euroa. Se on pieni hinta siihen nähden mitä on jo laitettu raitiotien suunnitteluun.

Naapurisopu sijaa antaa

Turkuun on viime vuosina syntynyt uusia asuinalueita enemmän kuin vuosikymmeniin. Asuntojen markkinoinnissa on korostettu taloryppäiden yhteisöllisyyttä. Turun Sanomissa julkaistiin kesällä artikkeli, jossa toimittaja lähti tätä yhteisöllisyyttä etsimään, havaiten sen lähinnä loistavan poissaolollaan.

Selvitys: Lasten silmäterveys huolettaa kouluterveydenhoitajia – yli kolmannes toivoo näöntarkastuksiin hammastarkastuksista tuttua mallia

Selvityksen mukaan 37 prosenttia kouluterveydenhoitajista kannattaa mallia, jossa lasten näkö tarkastettaisiin kouluissa säännöllisesti – optikolla tai silmälääkärillä – vastaavasti kuin suunterveyden osalta. Tarve on ilmeinen: joka toinen kouluterveydenhoitaja on huolissaan lasten näkökyvystä ja silmäterveydestä.

Lähimaksujen kokonaisarvo sirulla tehtyjä korttimaksuja suurempi huhti–kesäkuussa

Suomalaisilla maksukorteilla tehtiin vuoden toisella neljänneksellä 652 miljoonaa korttimaksua, mikä oli 21 miljoona eli kolme prosenttia enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Lähimaksujen kokonaisarvo kasvoi edellisvuodesta 23 prosenttia.

Virta: Hallituksen julkinen riitely käy kestämättömäksi, kun se leviää ulko- ja turvallisuuspolitiikan tulkintoihin

Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta seuraa järkyttyneenä hallituksessa vallitsevaa kaaosta. Hänen mielestään on huolestuttavaa, että sisäpoliittinen riitely leviää ulko- ja turvallisuuspolitiikan tulkintoihin.

Rakentamisen kehitys odotettua heikompaa – asuinrakentamisen toipuminen takkuaa

Asuinrakentaminen matelee edelleen pohjalukemissa ja toipuminen tapahtuu odotettua hitaammin.

Rakentamisen kasvu jää vaisuksi tänä vuonna. Asuinrakentaminen matelee edelleen pohjalukemissa ja toipuminen tapahtuu odotettua hitaammin. Kiinteistösijoitusmarkkina on selvässä kasvussa ja kuluvan vuoden ennustetta on nostettu merkittävästi. Yhdysvaltojen ja EU:n välisellä tullisopimuksella olisi merkittäviä vaikutuksia Suomen talouteen ja kiinteistö- ja rakentamisalaan.

Sun Mahis! -tapahtuma tarjoaa suoran reitin työnantajien ja kouluttajien luo

Varsinais-Suomessa työttömyys kasvaa kaikissa ikäryhmissä, mutta erityisesti nuorten tilanne huolestuttaa. Heinäkuun lopussa Varsinais-Suomessa oli yhteensä 6 900 alle 30-vuotiasta työtöntä, joista alle 25-vuotiaita oli 3 700. Alle 25-vuotiaiden työttömien lukumäärä on kasvanut vuodessa yli 16 prosenttia. Heikossa työmarkkinatilanteessa ammattiin valmistuneidenkaan nuorten työura ei pääse kunnolla alkamaan ja riski pitkittyneeseen työttömyyteen kasvaa.

Rautalankaa risteilyn täydeltä

Dangers.

Twist & Twang Rautalankaristeily 13 risteillään Viking Gracella Turun ja Tukholman välillä 6.–7. syyskuuta. Risteilijät saavat nautittavakseen kattauksen kitarointia.

Turun raitiotie mukana Turun päivässä

Turun raitiotietä esitellään Turun päivänä 21. syyskuuta kello 10–16 Yliopistonkadun kävelykadulla Hansakorttelin sisäänkäynnin läheisyydessä. Paikalla on Turun Raitiotieallianssin asiantuntijoita, jotka kertovat raitiotien reitistä, suunnittelusta ja raitiovaunuista sekä vastaavat kysymyksiin. Tarjolla on kahvia, ilmapalloja ja teemaan sopivia siirtotatuointeja.

Paimio 700 -juhlavuoden tapahtumatarjonta jatkuu syyskuussa

Paimio 700-juhlavuosi tarjoaa alkusyksystä ohjelmaa näyttelyistä ja näytelmistä konsertteihin ja opastuskierroksiin. Alkukuusta on tarjolla Paimio-Seuran järjestämä bussiretki lauantaina 6. syyskuuta merkittäville paimiolaisille näköalapaikoille. Arkkitehtuuriin liittyvä tapahtuma on luvassa parantolassa lauantaina 6. syyskuuta, jolloin uudella opastuskierroksella tutustutaan Paimion parantolan tiloihin ja suunnitteluratkaisuihin Aino Aallon näkökulmasta. Tapahtuma on jo etukäteen loppuunvarattu.

Urheilu

Otteluanalyysi: Onni Helén ja Elmer Vauhkonen sulattivat EIF:n puolustuksen

Onni Helén iski kaksi maalia.

TPS pudotti EIF:n kyydistä toisen puoliajan alussa ja eteni 4–0-voittoon jalkapalloilun Ykkösliigan ottelussa Kupittaalla. TPS vankisti asemaansa sarjan kärjessä. FC Lahti, joka on pelannut ottelun vähemmän, vaanii kuitenkin kolmen pisteen päässä.

Jussi Niska jatkaa Interin väreissä

Jussi Niska.

FC Inter on käyttänyt Jussi Niskan viime kaudella solmitussa jatkosopimuksessa olleen optiovuoden, jonka myötä Niska nähdään turkulaisten riveissä myös kaudella 2026.

Otteluanalyysi: Pikkuhuuhkajat aloitti karsinnat vakuuttavasti

Mika Lehkosuon valmentamat pikkuhuuhkajat aloittivat EM-paikan metsästyksen odotetulla voitolla.

Suomen alle 21-vuotiaiden jalkapallomaajoukkue aloitti EM-karsinnat odotetulla voitolla San Marinosta, kun karsinnat Kupittaalla torstaina alkoivat. Pikkuhuuhkajilla oli ennen karsintojen alkua vain kolme harjoitusta alla, mutta se ei ottelussa pahemmin näkynyt. Toki San Marino ei myöskään ollut merkittävä mittari joukkueen todellisesta iskukyvystä. Isompia haasteita Mika Lehkosuon valmennettaville on luvassa myöhemmin syksyn aikana, muun muassa marraskuussa, kun Suomi saa Kupittaalla Romanian vieraakseen.

Interin Eero Vuorjoki pikkuhuuhkajiin

Eero Vuorjoki.

Interin maalivahti Eero Vuorjoki on nimetty Suomen alle 21-vuotiaiden jalkapallomaajoukkueen kokoonpanoon. Pikkuhuuhkajat aloittaa matkansa kohti kesän 2027 EM-kisoja syyskuussa. Suomi kohtaa 4. syyskuuta Kupittaalla San Marinon kello 17 alkavassa ottelussa. 9. syyskuuta on edessä vierasottelu Kyprosta vastaan.

Puukkokatsomo: Urheilijat myrskyn silmässä

Makwan Amirkhani.

Suomalaisella urheilulla ei ole viime aikoina mennyt hyvin, ainakin jos kysytään salibandyväeltä tai kamppailu-urheilijoilta. Sekä salibandyssa että vapaaottelussa velloo kohu, jota ilmankin lajit pärjäisivät.

TPS tavoittelee miljoonan euron tappiota

HC TPS Oy:n tilikauden tulos saa omistajien luvalla painui miljoona euroa pakkaselle.

HC TPS Turku Oy tavoittelee tilikaudella 2025–26 noin yhden miljoonan euron tappiota. Tavoitteeseen vaikuttavat merkittävällä tavalla niin jo tehdyt henkilövaihdokset kuin urheilun pääomistajilta saama urheiluun kohdistettu tuki.