Pakkanen paukkuu haastaen ulkona käytettävien sähkölaitteiden toimivuuden ja kestävyyden. Monilla on autojen moottorien lämmittämisen yhteydessä käytössä jatkojohto, suositusten vastaisesti. Kasvavassa määrin huolenaiheena ovat myös sähköautojen latausjohdot.

Auton lämmittimen liitäntäjohdolle on asetettu kylmissä olosuhteissa, 40 pakkasasteessa, taivutuskestävyyden osalta tiukemmat vaatimukset kuin muille ulkokäyttöön tarkoitetuille jatkojohdoille.

Vastaava vaatimus on olemassa myös sähköautojen latausjohdoille, joskin niitä koskevan standardin vaatimus on vain 35 pakkasastetta kaikkien ulkona käytettävien johtojen tapaan. Latausjohdoissakin on näkynyt Suomen olosuhteiden kannalta puutteellisia tuotteita. Pahimmillaan jopa maahantuodun auton alkuperäisen laturin johdossa on havaittu puutteita.

Jatkojohtoja tulisi lainkaan käyttää autolämmityksessä eikä niitä saa käyttää sähköautojen latauksessa. Jatkojohtojen käyttöön liittyy suuri riski, että ne jäävät jännitteisinä lojumaan lumihankeen alueelle, jossa vaaroja tuntemattomat, esim. lapset ja lemmikit, voivat päätyä kosketuksiin niiden kanssa. Riskejä kasvattaa se, ettei valittu jatkojohto ole välttämättä soveltuva ympäröiviin olosuhteisiin. Sähköautojen latauksessa jatkojohdot muodostavat myös merkittävän heikon lenkin pitkäaikaisessa kuormituksessa ja voivat aiheuttaa jopa palovaaraa.

Ulkokäyttöön tarkoitetun jatkojohdon on oltava roiskevedenpitävä, eli sillä on oltava ns. kotelointiluokitus IP44. Sisäkäyttöön tarkoitetut jatkojohdot ovat ainoastaan kosketussuojattuja, ja niiden luokitus on IP20. Kuluttajan kannattaa siis kaupassa olla tarkkana ja varmistaa myyjältä, missä olosuhteissa jatkojohto on tarkoitettu käytettäväksi.

– Se, millaista jatkojohtoa ulkona käyttää, ei ole yhdentekevää. Sisätiloihin tarkoitetut jatkojohdot ja kaapelit on yleensä valmistettu PVC -muovista, joka ei kestä auringonvaloa eikä alhaisia lämpötiloja. Sisätiloihin tarkoitettua jatkojohtoa ei myöskään ole välttämättä suojattu kosteudelta, sanoo SGS Fimkon myyntijohtaja Mika Koivunen.

Ulkona – piha-alueille, terasseille – käytettäviin sähkölaitteisiin on aina syytä valita tähän käyttöön soveltuva kumikaapeli. Sen tunnistaa kaapeliin tehdyistä merkinnöistä. Kaapeli, joka on merkitty koodilla H05RN-F tai H07RN-F, soveltuu rakenteeltaan ja materiaaleiltaan jatkuvaan ulkokäyttöön. Myös kaapeli, jossa on koodi H05RR-F, soveltuu ulkokäyttöön.

Kaikki ulkokäyttöön tarkoitetut kumikaapelit eivät nimittäin täytä tehtäväänsä kunnialla. Monet markkinoilla olevat halpatuontikaapelit halkeilevat, kun mittari näyttää miinusta, paljastaen pahimmassa tapauksessa kupariset johtimet alttiiksi kosketukselle. Kun tällainen kaapeli on kytkettynä sähköverkkoon, johtimien koskettaminen on hengenvaarallista.

Ulkokäyttöön tarkoitettujen kumikaapeleiden tulisi kestää hyisissä olosuhteissa (-35 °C) suoritettu taivutustesti. Testissä ei saa syntyä halkeamia vaippaan eikä eristeeseen. Lisäksi kaapelin vaipan täytyy läpäistä pakkaslukemissa suoritettu iskutesti.

SGS Fimko testaa sähkölaitteita ja myöntää vaatimukset täyttäville sähkötarvikkeille FI-merkin. Merkki on tae siitä, että laite täyttää sähköturvallisuusvaatimukset.

Sähkön vaarallisuutta ei pidä vähätellä. Se, että sähkö- ja sähkötyöturvallisuudesta säädetään lailla osoittaa, että asiaan on suhtauduttava sen vaatimalla vakavuudella.

– Sähköasennustyöt ovat luvanvaraisia töitä ja siksi ne tulee teettää oikeudet omaavilla ammattilaisilla. Kuluttajan onkin parasta luottaa myös kaapelien hankinnassa ammattilaisiin, jotka osaavat valita FI-merkityt tuotteet, opastaa Löydä sähkömies -palvelun tekninen asiantuntija Matti Orrberg Sähkö- ja teleurakoitsijaliitosta.

Valitse jatkojohto käyttötarkoituksen mukaan. Älä käytä sisäkäyttöön tarkoitettua johtoa ulkona. Jos havaitset selkeitä murtumia johdoissa, lopeta niiden käyttö, tarkista / tarkistusta johdon soveltuvuus ulkokäyttöön ja korjauta tarvittaessa johto.

Varmista, että käyttämäsi johto on asianmukaisesti testattu ja turvallinen. Ainoastaan FI-merkitty johto on testattu Suomen olosuhteisiin sopivaksi.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)