Varissuon alakoulun oppilaista lähes 90 prosenttia puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia. On luokkia, joissa ei ole yhtään suomenkielistä oppilasta. Lasten suomen kielen taidoissa onkin suuria puutteita, vaikka valtaosa vieraskielisistä oppilaista on syntynyt Suomessa ja he ovat olleet suomenkielisen varhaiskasvatuksen piirissä. Suurella osalla suomen kielen taso vastaa korkeintaan 2,5-vuotiaan suomea äidinkielenään puhuvan lapsen kielitaitoa.

Kyse ei ole opetuksen tai resurssien puutteesta. Koulussa on riittävästi ammattitaitoista ja sitoutunutta henkilökuntaa, joka pitää oppilaista ja heidän oppimisestaan kokonaisvaltaisesti huolta. Varissuon koulu on saanut riittävästi henkilöstöresurssia, joka mahdollistaa pienet opetusryhmät ja suuren määrän tukea oppilaille.

Monelle oppilaalle koulu on ainoa suomenkielinen ympäristö. Lapset eivät juurikaan poistu kotilähiöstään Varissuolta, vaan elävät tiiviissä ja eristyneissä etnisissä yhteisöissään, jolloin kosketus suomalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin jää ohueksi. Pulaa ei ole opetuksesta, vaan suomea puhuvista luokkakavereista. Maahanmuuttajaperheiden oppilaiden kielitaito ei parane ilman suomalaisia lapsia, sillä kieli opitaan osallisuuden ja vuorovaikutuksen kautta. Opettaja ei pysty tarjoamaan vertaisoppimista. Myös oppilaat itse ja heidän huoltajansa toivovat enemmän suomenkielisiä kavereita.

Varissuon oppilaiden suomen kielen taito heikentyy vuosi vuodelta. Tilannetta ei paranna se, että matalamman sosioekonomisen statuksen alueella harvojen suomea äidinkielenään puhuvienkin lasten kieli köyhtyy. Varissuon lapset puhuvat ”varissuomea”, johon kuuluvat monenlaiset kieliopilliset oikaisut ja hyvin rajallinen sanavarasto. Viime vuonna havaittiin vieraskielisten lasten joukossa uusi ilmiö; lapset ovat alkaneet keskenään käyttämään Youtube-videoiden englantia, joka on helpompaa kuin suomi.

Nykyisessä tilanteessa monien vieraskielisten oppilaiden Suomen kielen taito jää niin heikoksi, ettei heillä ole todellisia mahdollisuuksia päästä kykyjään vastaaviin jatko-opintopaikkoihin ja työelämään. Alueen asukkaat työllistyvät erittäin heikosti. Kaikki tämä estää integroitumista yhteiskuntaan ja lisää alueellista eriytymistä. Toisen polven maahanmuuttajien kotoutuminen on tulevaisuuden, yhteiskuntarauhan, talouden ja työllisyyden kannalta kuitenkin aivan ratkaisevaa. Meillä ei ole enää varaa antaa nykytilanteen jatkua.

Maahanmuuttajaperheiden lasten kielitaidon parantamiseksi on kuitenkin olemassa seuraavanlainen, varsin yksinkertainen ratkaisu. Varissuo sijaitsee kahden keskiluokkaisen omakotitaloalueen välissä. Samaan oppilasalueeseen kuuluu Pääskyvuoren koulu, jonka oppilaista osa jo muutenkin käy käsityöntunneilla Varissuon koululla. Olemassa olevat resurssit voitaisiin järjestää uudelleen. Samalla oppilasalueella tulisi olla vain yksi koulu, jossa on kaksi yksikköä. Luokka-asteet voitaisiin jakaa yksiköiden kesken.

Yhdessä, esimerkiksi Pääskyvuoren koululla voisi olla esimerkiksi luokka-asteet 1–3 ja toisessa, esimerkiksi Varissuon koululla luokat 4–6. Näin saataisiin vieraskielisten oppilaiden osuudet kohtuulliselle ja suomen kielen kehittymistä palvelevalle tasolle. Olen jättänyt aiheesta valtuustoaloitteen.

Eeva-Johanna Eloranta (sd.), kansanedustaja