Nuorten äänestysprosentti kasvoi 50 prosenttia europarlamenttivaaleissa

Euroopan parlamentti on julkaissut ensimmäisiä tuloksia EU-vaalien jälkeisestä eurobarometrista. EU:n kaikissa 28 jäsenmaassa tehdyn eurobarometrikyselyn mukaan Eurooppa-myönteiset nuoret äänestivät huomattavasti aktiivisemmin vuoden 2019 EU-vaaleissa verrattuna vuoden 2014 vaaleihin.

Eurobarometriin vastasi lähes 28 000 kansalaista ympäri Eurooppaa vaalien jälkeisten viikkojen aikana. Vastaajille esitettiin kysymyksiä heidän osallistumisestaan EU-vaaleihin sekä aiheista, jotka innostivat heitä äänestämään.

Ensimmäiset eurobarometritulokset osoittavat, että kansalaisten tuki EU:lle on yhä korkeimmalla tasolla sitten vuoden 1983. Vastaajista 68 prosenttia totesi, että heidän kotimaansa on hyötynyt EU-jäsenyydestä. Tämä vastaa EU-vaaleja edeltäviä tuloksia: helmi–maaliskuussa vastaava luku oli 67 prosenttia.

Uusimmassa eurobarometrissä 56 prosenttia vastaajista koki, että heidän äänellään oli merkitystä. Tämä on korkein tulos sen jälkeen, kun kysymys esitettiin ensimmäistä kertaa vuoden 2002 eurobarometrissä. Lisäksi luku on seitsemän prosenttiyksikköä korkeampi kuin maaliskuun vastaava luku.

– Kansalaiset äänestivät näissä EU-vaaleissa johtuen vahvasta tuesta EU:lle ja kokivat selvästi vahvemmin, että heidän äänellään on merkitystä EU:ssa, sanoi Euroopan parlamentin puhemies David Sassoli.

EU-vaaleissa äänesti 50,6 prosenttia eurooppalaisista, mikä on korkein äänestysprosentti EU-vaaleissa vuoden 1994 jälkeen ja ensimmäinen kerta, kun äänestysprosentti on kääntynyt kasvuun. Äänestysprosentti kasvoi 8 prosenttiyksiköllä vuoden 2014 vaaleista. Eniten äänestysprosentti kasvoi Puolassa, Romaniassa, Espanjassa, Itävallassa ja Unkarissa,

Kyselyn pohjalta vaikuttaisi siltä, että erityisesti nuoret ja ensiäänestäjät ovat yleisen äänestysprosentin kasvun takana. Nuorista 16/18–24-vuotiaista 42 prosenttia sanoi äänestäneensä EU-vaaleissa. Tämä on 50 prosenttia enemmän kuin vuonna 2014, jolloin nuorten äänestysprosentti oli 28 prosenttia. Kyselyn mukaan Suomessa 18–24-vuotiaista mukaan äänesti 27 prosenttia, mikä on 17 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2014.

Ikäryhmässä 25–39-vuotiaat äänestysprosentti nousi 12 prosenttiyksikköä 35 prosentista 47 prosenttiin. Äänestysprosentti kasvoi nuorten ja ensiäänestäjien keskuudessa enemmän kuin missään muussa ikäryhmässä.

Eurobarometrikyselyssä vastaajista 52 prosenttia totesi tärkeimmäksi syyksi äänestää vaaleissa olevan, että äänestäminen on kansalaisvelvollisuus. Vuonna 2014 vastaava luku oli 41 prosenttia. Viime EU-vaaleihin verrattuna suurempi osa kansalaisista sanoi äänestävänsä, koska he ovat EU-myönteisiä (25 % vuonna 2019, 14 % vuonna 2014) tai koska he kokivat pystyvänsä muuttavansa asioita äänestämällä (18 % vuonna 2019, 12 % vuonna 2014).

– Euroopan parlamentista ja EU-vaaleista on tullut osa kansalaisten tavallista demokraattista elämää. Nämä vaalit ovat kuitenkin enemmän kuin pelkästään kansalaisvelvollisuus. Kansalaiset äänestivät, koska he ovat EU-myönteisiä ja koska he kokevat pystyvänsä muuttamaan asioita äänestämällä. Euroopan parlamentin pitää nyt vastata näihin odotuksiin, korosti Sassoli.

Kansalaiset äänestivät 27 jäsenmaassa ensisijaisesti siksi, että he kokivat tämän kansalaisvelvollisuudekseen. Vuoteen 2014 verrattuna kaikissa 28 jäsenmaassa useampi vastaaja äänesti nyt ensisijaisesti siksi, koska he kannattivat EU:ta.

Tämän äänestyssyyn suosio kasvoi erityisesti Saksassa (39 % vuonna 2019, 25 % vuonna 2014), Irlannissa (27 % vuonna 2019, 12 % vuonna 2014), Italiassa (23 % vuonna 2019, 9 % vuonna 2014) ja Espanjassa (23 % vuonna 2019, 8 % vuonna 2014). Suomessa eurobarometriin vastanneista 16 prosenttia äänesti vuonna 2019 ensisijaiseksi siksi, että he kannattivat EU:ta, kun taas vuonna 2014 vastaava luku oli yhdeksän prosenttia.

Eurobarometrissa tarkastellaan myös aiheita, jotka saivat kansalaiset äänestämään EU-vaaleissa. Kansalaisten äänestyspäätökseen vaikuttivat erityisesti talous ja kasvu (44 %), ilmastonmuutos (37 %) sekä ihmisoikeudet ja demokratia (37 %). Lisäksi vastaajista 36 prosenttia mainitsi ”tavan, jolla EU:n tulisi toimia tulevaisuudessa” yhdeksi syyksi äänestää. Talous ja kasvu oli tärkein äänestämään innoittanut aihe 16 maassa, kun taas kahdeksassa maassa tärkeimmäksi syyksi mainittiin ilmastonmuutos. Suomessa ilmastonmuutos ja ihmisoikeudet ja demokratia nostettiin useimmin tärkeimmiksi äänestyssyiksi.

–Taloudelliset uudistukset, ilmastonmuutos, EU:n tulevaisuus ja ihmisoikeuksien puolustus: nämä kaikki ovat tärkeitä aiheita Euroopan parlamentille. Viime vuosien aikana olemme työskennelleet näiden aiheiden parissa ja jatkamme kansalaisten odotusten puolesta taistelua, totesi Sassoli.

Euroopan parlamentin EU-vaalien jälkeinen kysely toimitettiin eurobarometrikyselynä 91.5. Kantar haastatteli Euroopan parlamentin puolesta henkilökohtaisesti 27 464 vastaajaa kaikista 28 EU-maasta. Vastaajien ikä oli vähintään 15 vuotta. Äänestystä koskevissa kysymyksissä haastateltiin vain äänestysikärajan ylittäneitä henkilöitä eli yli 18-vuotiaita. Poikkeuksena tähän olivat Itävalta (äänestysikäraja 16), Malta (äänestysikäraja 16) ja Kreikka (äänestysikäraja 17). Kyselyt toteutettiin aikavälillä 7.–26. kesäkuuta.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Lyyti pyrkii nousuun

Turkulaisen tapahtumanhallintaohjelmistoyhtiö Lyytin tavoite on saavuttaa merkittävä markkina-asema Euroopassa. Tämän tukemiseksi Vaaka Partnersin hallinnoima rahasto teki sijoituksen yhtiöön ja tuli yhtiön pääomistajaksi. Lyyti tarjoaa verkkopohjaisen tapahtumanhallintajärjestelmän tapahtumien, koulutusten ja tilaisuuksien järjestämiseen. Lyyti Oy on pohjoismaiden suurin tapahtumanhallintaan erikoistunut ohjelmistoyhtiö.

Keskuskauppakamari: Polttoaineverotuksen vaihtoehtoja tarkasteltava

Hallituksen budjettiehdotuksen mukainen fossiilisten polttoaineiden veronkiristys heikentäisi suomalaisyritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä, arvioi Keskuskappakamari. Se vesittäisi osaltaan myös hallituksen työllisyystavoitteen toteutumista, sanoo Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää .

Riistasorsien poikastuotto jäi heikoksi

Sinisorsan pesimäkanta kääntyi viime vuoden selkeän pudotuksen jälkeen nousuun.

Kesän sisävesien vesilintulaskentojen perusteella Suomen neljän tärkeimmän riistasorsalajin sinisorsan, tavin, telkän ja haapanan poikastuotto oli heikko. Pesimäkannoissa ei tapahtunut oleellisia muutoksia viime vuoteen verrattuna.

Rintasyöpälääke letrotsolia vain rajoitetusti saatavilla syyskuun ajan

Fimea on saanut tiedon, että rintasyöpälääke letrotsolia sisältävien lääkevalmisteiden tukkuvarastot ovat huvenneet oletettua nopeammin, eivätkä apteekit saa uusia lääke-eriä normaaliin tapaan. Myyntiluvanhaltijoiden ilmoittamien tietojen mukaan saatavuushäiriö kestää arviolta syyskuun loppupuolelle.

Maa- ja metsätalousministeriö esittää metson ja teeren talvimetsästyksen sallimista osassa maata

Maa- ja metsätalousministeriö on lähettänyt lausunnoille asetusluonnoksen, jossa esitetään merkittäviä pidennyksiä syyskuun 10. päivänä alkavan metsäkanalintujen metsästyskauden metsästysaikoihin. Esitys perustuu siihen, että erityisesti teeri- ja pyykannat sekä Itä-Lapin ja Koillismaan metsokanta ovat viimeisten riistakolmiolaskentojen mukaan jatkaneet edelleen kasvuaan. Lausuntoaika jatkuu perjantaihin 23. elokuuta asti.

Kesä ollut päiväperhosille suotuisa

Alkukesän hellevirtaukset toivat maahamme miljoonia ohdakeperhosia. Niiden jälkeläiset ovat parhaillaan lennossa.

Päiväperhosseurannassa havaitut perhosmäärät kasvoivat lähes kolmanneksella edelliskesästä. Myös useimpien päiväperhoslajien kannat ovat vahvistuneet selvästi. Tällä hetkellä lennossa on runsaasti ohdake- ja nokkosperhosia.

Loton potti nousee 3,6 miljoonaan euroon

Loton kierroksen 33/2019 arvonnassa ei löytynyt täysosumia, joten ensi viikolla potti nousee 3,6 miljoonaan euroon.

Omakotitalon alakerrassa tulipalo Raisiossa

Noin 200-neliöisen omakotitalon alakerran makuuhuoneessa syttyi tulipalo lauantaina illalla Raisiossa Ailakkikujalla.

Sairaanhoitopiiri hakee uutta johtajaa

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin (VSSHP) hallitus päätti, että avoinna oleva sairaanhoitopiirin johtajan virka julistetaan haettavaksi. Tavoitteena on, että hallitus voisi tehdä esityksen valittavasta henkilöstä valtuuston 26. marraskuuta pidettävään kokoukseen. Virka vapautui, kun sitä kolme vuotta hoitanut Leena Setälä siirtyi sairaanhoitopiirin strategiajohtajaksi 16. kesäkuuta alkaen. Viransijaisena on Göran Honga .

Kaupunki
Urheilu

NHL:n työsulkukausi 2012–13 toi Mestikseenkin suuren maailman tuulia

Jesse Winchester poikkesi Kupittaan valoissa NHL:n työsulkukaudella 2012-13.

Vaikka kiekkokausi ei päättyisikään mestaruusjuhliin, saattaa kaudesta muodostua ikimuistoinen. Näin kävi Tuton urheilutoimenjohtaja Elmo Aittolalle NHL:n työsulkukaudella 2012–13.

Puukkokatsomo: Kiinnostavia änäriasetelmia

NHL-kauden alkuun on vielä vajaat pari kuukautta, mutta laineet taalakaukaloiden ympärillä lyövät jo korkeina. Vastikään pohjoisamerikkalaisessa mediassa ryöpytettiin Rasmus Ristolaista TSN:n toimittajan toimesta.

Tuto Hockey ja Forssan Palloseura yhteistyöhön

Mestiksen Tuto Hockey ja Suomi-sarjassa pelaava Forssan Palloseura ovat sopineet kaudelle 2019-20 yhteistyösopimuksesta, joka sisältää seurojen välisen pelaajaliikennesopimuksen. Tämän tarkoituksena on parantaa yhteistyötä sekä edustusjoukkueiden että A-nuorten välillä.

Otteluanalyysi: Inter taisteluvoitolla sarjan kärkeen

Interin valmentaja Jose Riveiro ja HIFK:n Tor Thodesen.

Vartissa neljä maalia. HIFK yllätti Interin jalkapallon Veikkausliigan taistossa räväkällä alulla. Se tuli ryminällä matsiin ja meni kahdesti johtoon. Mutta nykykuntoista Interiä vastaan se välttämättä riitä. Inter punnersi kahdesti rinnalle ja lopulta ohi voittaen ottelun 3-2 (2-2). Kun Ilves hävisi kotonaan KuPSille, Inter meni maalieron turvin sarjakärkeen. Ilveksellä on tosin yksi ottelu vähemmän pelattuna.

TPS:n salibandymiehiä maajoukkuetehtäviin

Lauri Stenfors valittiin maajoukkueeseen.

TPS Salibandyn Mikko Hautaniemi sekä Lauri Stenfors on valittu 7. syyskuuta Ruotsin Alingsåsissa pelattavaan Ruotsi-maaotteluun. Mukana on sekä viime MM-kisoista että kesän leirityksistä tuttu ryhmä.

Futisstudio: Turkulaisjoukkueet puolivälin krouvissa

Juuso Hämäläinen.

Aamusten ja EOM-jalkapallolehden yhteistuotantona toteuttu jalkapallomakasiini pureutuu FC Interin ja TPS:n kuluvaan kauteen. Interin tilannetta valottaa puolustaja Juuso Hämäläinen ja TPS:n osalta laitalinkki Mika Ääritalo . Asiantuntijana on tuttuun tapaan Pauno Kymäläinen ja toimittajana Kimmo Muttilainen .

Täysosuma
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Kevään kestävä kissa.
Kevään kestävä kissa.
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
Ei mikään viivelähtö.
Ei mikään viivelähtö.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.