Lihavuus, vähäinen liikunta, korkea verenpaine ja geenit vaikuttavat rasvamaksan riskiin

Emmi Lyyra. Emmi Lyyra. Kuva: Turun yliopisto

Emmi Lyyra tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan rasvamaksan riskitekijöitä suomalaisessa aikuisväestössä. Tutkimuksen perusteella lihavuus, vähäinen liikunta ja korkea verenpaine ovat rasvamaksan riskitekijöitä.

Pieni syntymäpaino, kohonnut insuliinitaso ja lihavuus vaikuttavat jo lapsuudessa aikuisuuden rasvamaksan riskiin. Myös perinnölliset geneettiset tekijät vaikuttavat todennäköisyyteen sairastua rasvamaksatautiin.

Alkoholiin liittymätön rasvamaksatauti on yleisin kroonisen maksasairauden syy länsimaissa. Rasvamaksataudissa maksasoluihin kertyy ylimääräistä rasvaa. Rasvamaksa on palautuva tila, joka voi kuitenkin johtaa edenneeseen maksasairauteen, kuten rasvamaksatulehdukseen tai maksakirroosiin, johon ei ole parantavaa hoitoa. Rasvamaksatauti on sydän- ja verisuonisairauksien sekä tyypin 2 diabeteksen merkittävä riskitekijä.

Lyyra selvitti väitöstutkimuksessaan rasvamaksan riskitekijöitä suomalaisessa aikuisväestössä ja lapsuuden riskitekijöitä aikuisuuden rasvamaksalle. Lisäksi hän selvitti, onko geneettisellä tiedolla vaikutusta rasvamaksariskissä olevien tunnistamiseen.

Väitöskirjatutkimus perustuu Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät (LASERI) -tutkimukseen, joka on vuonna 1980 alkanut kansallinen seurantatutkimus. Vuonna 2011 toteutettiin 31-vuotisseuranta, jolloin 2 042 osallistujalle tehtiin maksan ultraäänitutkimus. Tutkittavien keski-ikä oli 41 vuotta.

Joka viidennellä LASERI-tutkimukseen osallistuneista oli rasvamaksa. Lyyra kertoo, että tutkimukseen osallistuneilla rasvamaksa oli aikuisuudessa yhteydessä suurempaan vyötärönympärykseen ja painoindeksiin, kohonneisiin veren maksa- ja rasva-arvoihin, miessukupuoleen, korkeampaan verenpaineeseen, runsaampaan alkoholin käyttöön, kohonneisiin insuliinitasoihin ja vähäisempään liikunnan määrään.

– Lapsuudessa aikuisuuden rasvamaksaa taas ennustivat kohonnut insuliinitaso, suurempi painoindeksi ja matala syntymäpaino. Lapsuudessa opitut elintavat jatkuvat usein aikuisuuteen. Olisi tärkeää tunnistaa suuressa rasvamaksan riskissä olevat lapset ja nuoret jo varhain, jolloin elintapaneuvonta osattaisiin kohdentaa oikein ja rasvamaksataudin kehittyminen voitaisiin estää, Lyyra toteaa.

Tutkimus osoitti myös, että verenkierron metaboliitit, kuten rasvahapot ja aminohapot, olivat yhteydessä rasvamaksaan.

On arvioitu, että jopa 30 prosenttia maksan rasvoittumisesta olisi selitettävissä geneettisillä tekijöillä. Jos normaalipainoiselta henkilöltä, jolla ei ole perinteisiä metabolisia riskitekijöitä, kuten lihavuutta tai tyypin 2 diabetesta, löytyy rasvamaksa, on syytä epäillä geneettisiä riskitekijöitä.

– Useita rasvamaksan riskiä lisääviä geenimutaatioita on löydetty. Näistä mutaatioista tunnetuin ja merkittävin on PNPLA3-niminen mutaatio. Sen kantajilla on jopa yli 70 prosenttia enemmän rasvaa maksassa kuin henkilöillä, joilla tätä mutaatiota ei ole. Suomalaisista 40 prosentilla on PNPLA3-mutaatio, Lyyra kertoo.

LASERI-tutkimusaineistossa kyseinen mutaatio oli 46 prosentilla henkilöistä, joilla todettiin rasvamaksa, ja 40 prosentilla tervemaksaisista tutkittavista. PNPLA3-mutaatio ja toinen tutkimuksessa käytetty, TM6SF2-niminen geenimutaatio, lisäsivät merkittävästi rasvamaksan riskiä.

– Geenitietoa hyödyntämällä voitaisiin paremmin löytää henkilöt, joilla on korkea riski sairastua rasvamaksaan. Näin elämäntapaohjaus ja seuranta osattaisiin paremmin kohdentaa oikeisiin henkilöihin. Geenimutaatiot tuovat myös mahdollisuuksia kehittää lääkkeitä rasvamaksataudin hoitoon, Lyyra toteaa.

LL Emmi Lyyra esittää väitöskirjansa Determinants of fatty liver from childhood to adulthood. Cardiovascular Risk in Young Finns Study julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 24. toukokuuta.

Vastaväittäjänä on dosentti Perttu Arkkila (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Olli Raitakari (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kardiologia ja kardiovaskulaarilääketiede.

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Vajaa viidesosa suomalaisista luottaa maan hallituksen talouslinjauksiin, enemmistö epäilee

Vain viidesosa (19 %) suomalaisista uskoo työllisyys- ja talouskasvun riittävän paikkaamaan julkisen talouden 1,2 miljardin pysyvien menojen lisäyksen, käy ilmi KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksesta. Enemmistö (52 %) on epäileväinen ja reilu neljännes (28 %) ei pysty ottamaan kantaa.

Kupittaanpuiston minigolfkentän ennätykset uusiksi

Karl-Anton Lönnroth.

Kupittaanpuiston minigolfkentällä pelattiin Finnish Adventure Golf Masters -kilpailut viikonloppuna. Kansainväliseen kilpailuun osallistui noin 30 pelaajaa, joiden joukossa oli useampi maailmanmestari.

THL: Saattohoitoa ei saa kotiin riittävästi, päivystys ja sairaalat joutuvat paikkaamaan tilannetta

Kotihoidon asiakkaat käyvät elämänsä loppuvaiheessa usein päivystyksessä ja sairaalassa. Vuonna 2016 kotihoidon asiakkaista 90 prosenttia oli ollut sairaalassa kolmen kuukauden aikana ennen kuolemaansa ja 70 prosenttia oli käyttänyt päivystyspalveluja.

Lapset pois laitoksista

Lastensuojelun räikeät epäkohdat ovat nousseet kansan tietoisuuteen. Olisi jo aika tehdä asialle jotain ja päästää lapset pois laitoksista läheisten hoiviin. Vangitkin pääsevät vankilasta pois rangaistuksen kärsittyään, mutta lapset saattavat joutua olemaan lastensuojelun asiakkaana koko ikänsä, 18:sta ikävuoteen saakka.

Asfaltointi haittaa liikennettä Satakunnantiellä

Asfaltointityö haittaa liikennettä Satakunnantiellä 16.–18. heinäkuuta. Työaika on kello 7–17. Työkoneita on liikenteen seassa.

Syksyn opintolainan voi nostaa elokuun alusta alkaen

Kela on tarkistanut opintojaan jatkavien opintolainat lukuvuodeksi 2019–20. Seuraavan lukuvuoden lainatakauspäätökset on lähetetty 115 925 opiskelijalle. Opintolainan ensimmäisen erän voi nostaa pankista elokuun alusta alkaen.

Kesämökkipaikkakuntien ahkerimmat lajittelijat viime vuonna saaristossa

Monien mökkipaikkakuntien pakkauskeräyksessä näkyy erityisesti mökkiläisten saapuminen mökeille ja paluu takaisin kotiin.

Suomen suosituimpien kesämökkipaikkakuntien ahkerimmat lajittelijat asustelevat kesäisin saaristossa. Kemiönsaarella kerättiin kesäkuukausina huimat 9,5 kiloa ja Paraisilla 7,7 kiloa pakkausjätettä asukasta kohti. Sisämaassa hyväksi kolmoseksi sijoittuu Savonlinna, jossa kerättiin pakkausjätettä seitsemän kiloa asukasta kohti.

Kansainvälisen verkoston vapaaehtoiset kunnostamaan Kauppilan Umpipihan pärekattoja ja riukuaitoja

John Björkman.

Laitilalaisessa museokohteessa Kauppilan Umpipihalla järjestetään 21. heinäkuuta alkaen lähes kaksi viikkoa kestävä European Heritage Volunteers verkoston vapaaehtoisleiri. Leirin aikana kunnostetaan museokohteeseen kuuluvia pärekattoja ja riukuaitoja sekä maalataan rakennuksia punamultamaalilla.

Kymppitiellä päällystystöitä Ravattulan ja Liedon välillä

Tällä viikolla tehdään päällystystöitä kymppitiellä Ravattulan ja Liedon välillä. Päällystystyöt alkavat kymppitiellä Hakkisten ja Liedon keskustan välillä tiistaina 16. heinäkuuta kello 18:n jälkeen.

Urheilu

Kupittaanpuiston minigolfkentän ennätykset uusiksi

Karl-Anton Lönnroth.

Kupittaanpuiston minigolfkentällä pelattiin Finnish Adventure Golf Masters -kilpailut viikonloppuna. Kansainväliseen kilpailuun osallistui noin 30 pelaajaa, joiden joukossa oli useampi maailmanmestari.

Maradona – pyhimys ja luopio

Diego Maradona pelasi parhaat vuotensa Napolissa 1980-luvun lopulla.

Asif Kapadia keskittyy dokumentissaan Diego Maradonan vuosiin Napolissa

Jälkipeli: Pesäpallolla vahva asema Pöytyällä

Pesäpallolla on vahva asema Pöytyällä. Pöytyän Urheilijoiden naiset pelaavat toiseksi korkeimmalla sarjatasolla. Maaseudulla on kuitenkin omat haasteensa. Yhteistyötä pitää tehdä yli kuntarajojen, muun muassa Turun kanssa.

– Pöytyä on pinta-alaltaan kaksinkertainen Turkuun verrattuna. Meillä välimatkat ovat pitkiä. Pienessä seurassa joutuu panostamaan siihen, että lapset ylipäätään pääsevät liikkumaan, kertoo Pöytyän Urheilijoiden pesäpallojaoston puheenjohtaja Paavo Kallio haasteista, jotka ovat erilaisia maaseudulla kuin kaupungissa.

Otteluanalyysi: Muzacin pusku takasi voiton AC Oulusta

Toppari Valtteri Vesiaho debytoi onnistuneesti TPS-paidassa.

Kova ottelu, hyvä ottelu. Maalitilanteita ei ollut paljon, mutta TPS loi niitä enemmän kuin AC Oulu ja käytti niistä yhden. Vaihtomies Albijon Muzaci puski kulmasta voitto-osuman, ja TPS löi AC Oulun 1-0 (0-0) Kupittaalla Ykkösen kärkipään kamppailussa. Asetelma Ykkösen kärjessä säilyi entisellään, sillä Haka löi Jaron. TPS repi kuitenkin lisää kaulaa muihin, sillä Jaro ja MuSa ovat jo kymmenen pisteen päässä.

Missäs oot?: Rankkuutta kaipaava Suomen mestari

Antti-Jussi Juntunen.

Tavoitimme Turun Urheiluliittoa edustavan maantiepyöräilijä Antti-Jussi Juntusen perjantaina 5. heinäkuuta kello 11.40.

Åboraakkeli: Hyppytuliaisia Gävlestä?

Taika Koilahti.

Mitä tulee Suomen menestymismahdollisuuksiin, yleisurheilukesän kiinnostavimmat arvokisat alkavat torstaina, kun Gävlessä kisataan 22-vuotiaiden EM-kisat 11.–14. heinäkuuta.

Täysosuma
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Kevään kestävä kissa.
Kevään kestävä kissa.
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
Ei mikään viivelähtö.
Ei mikään viivelähtö.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.