Marketit valtaavat vaatetuksen markkinoita

Vaatteiden kulutus Suomessa kasvaa noin kahden prosentin vuosivauhtia vuoteen 2023 asti. Suomalaisten vaateostokset ovat 65 prosenttia norjalaisten ostoskorista ja kenkäostokset runsaat puolet itävaltalaisten vastaavasta. Suomalaiset ostavat vaatteita ja kenkiä, myös urheilumuotia, paljon marketeista, jotka ovat jopa lisänneet vetovoimaansa viime vuoteen verrattuna. Marketit ovat pystyneet vastaamaan kansainväliseen kilpailuun kuluttajista.

Kuudesta maailman arvokkaimmasta vaatebrändistä puolet on urheilua ja puolet halpamuotia. Niken on ylivoimainen ykkönen. Hintavetoinen pikamuoti globaalina trendinä kannattelee vaikeuksista huolimatta Zaran ja H&M:n kaltaisia brändejä. Urheilullinen pukeutuminen voimistuu entisestään, kun vanheneva väestö hakee mukavuutta, varsinkin kengissä, kertoo Kaupan liiton tuore muoti- ja urheilukauppaa koskeva selvitys.

USA:n vaate- ja jalkinemarkkinat ovat edelleen maailman suurimmat, mutta muutaman vuoden kuluttua Kiina kirii jo rinnalle. Kiinankin kasvuluvut kuitenkin kalpenevat Intialle, jossa vaatetuksen ostaminen kasvaa yli 70 prosenttia vuoteen 2023 mennessä. Globaali vaatetuksen kulutus siirtyy yhä enemmän pois Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta, joiden yhteinen osuus vaatetuksen kuluttajamarkkinoista on jo nyt alle puolet.

Viime vuonna vähintään viidesosa suomalaisista osti vaatteita tai kenkiä marketeista. Tänä vuonna jo kolmasosa käy vaatetuksen ostoksilla Prismoissa ja neljäsosa Tokmanneissa ja K-Citymarketeissa.

– Näyttää siltä, että kansainvälisten pikamuotiketjujen ja verkkokaupan puristuksessa suomalaiset marketit pystyvät vastaamaan kilpailuun asiakkaista, Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja summaa.

Myös pääkaupunkiseudulla, jossa erilaista kivijalkatarjontaa on muuta maata enemmän, marketit ovat haalineet itselleen lisää asiakkaita. Stockmann on kuitenkin pitänyt asemansa pääkaupunkiseudun ykkösvaatettajana.

Sekä nuoret naiset että miehet käyttävät paljon verkkokauppoja ja kansainvälisiä pikamuotiketjuja ostospaikkoinaan. Iän ja mahdollisesti perheen kasvaessa ostokset siirtyvät entistä useammin marketteihin ja urheilukauppoihin. Yli viisikymppisillä, niin naisilla kuin miehilläkin, kärkikymmenikössä ovat perinteiset suomalaiset pukeutumisen tavaratalot Halonen, Sokos ja Stockmann.

Kymmenen käytetyimmän vaate- ja kenkäkaupan listalla on kolme perinteistä urheilukaupan ketjua, mutta marketit haastavat ne myös urheilumuodin myyjinä. Tämä näkyy varsinkin yli viisikymppisillä urheilumuodin ostajilla. Yli viisikymppisillä naisilla käytetyin kauppa urheilumuodin ostoksissa on Intersport-ketju, mutta heti perässä tulevat marketit. Yli viisikymppisten miesten neljän kärkeen yltää sentään kaksi urheilukauppaa.

– Kilpailuasetelma urheilukauppojen ja markettien välillä voi vielä tästäkin kiristyä. Kun iän myötä vaatetukselta haetaan enemmän käyttömukavuutta ja toimivuutta, vanheneva väestö voi olla urheilumuodin kasvava kuluttajakunta, Kurjenoja ennakoi.

Jotta kisassa pärjäisi, pitää tuntea ja ennakoida erilaisten kuluttajaryhmien ostopolkuja. Urheilumuotia nimittäin ostetaan hieman eri tavoin kuin vaatteita ja jalkineita yleensä: sekä tiedonhaussa että itse ostamisessa perinteinen myymälä on vahvemmassa roolissa. Yleensä vaatteiden ja kenkien ostoksissa miehet hakevat tietoa ennen ostosta vähemmän kuin naiset, mutta urheiluvaatetuksessa tiedonhaku on miehillä innokkaampaa.

Vaatetuksen ostospaikan valinnassa hinta on määräävin tekijä, ja naiset ovat vielä hintatietoisempia kuin miehet, myös urheilumuodissa. Urheiluvaatetuksen ostoksissa hinta on kuitenkin miehillä merkittävämpi valintakriteeri kuin muussa muodissa, samoin tuotteiden laatu – todellinen tai kuviteltu.

Myös mobiiliostamisessa on eroja miesten ja naisten sekä urheilumuodin ja muun muodin välillä. Runsas viidesosa alle viisikymppisistä naisista tekee vaate- ja kenkäostoksia mobiilisti, eli älypuhelimella tai tabletilla, miehistä selvästi harvempi. Sen sijaan alle 35-vuotiaista miehistä urheiluvaatetusta ostaa jo neljännes mobiilisti, kun naisista osuus on alle viidennes.

Suomi on pieni vaatemarkkina, eikä kuluttajan ostoskorikaan ole kovin suuri. Vaatteisiin kulutamme noin 720 euroa vuodessa, mikä vastaa 65 prosenttia norjalaisten kulutuskorista, ja kenkiin vajaat 130 euroa, joka on puolestaan runsaat puolet itävaltalaisten vuotuisista kenkäostoksista. Norjalaiset kuluttavat vaatteisiin eniten maailmassa ja itävaltalaiset kenkiin. Asusteiden ostoskori meillä on kuudenneksi suurin, toki vain runsaat 60 prosenttia norjalaisten asusteostoista.

Suomalaisten vaatemarkkinoiden kasvu nojaa ennen kaikkea ostoskorin arvon kasvuun, eli joko hintojen nousuun tai siihen, että ostamme aikaisempaa kalliimpaa. Ruotsissa, jossa kasvulukujen ennustetaan olevan Suomeen nähden kaksinkertaiset, markkinoiden kasvu perustuu sekä kulutuksen määrän että arvon kasvuun. Vanhenevan väestön vaikutus näkyykin monilla eurooppalaisilla markkinoilla yhdessä kituliaan talouskasvun kanssa, ja Ruotsi on tästä poikkeus.

– Kasvava työikäinen väestö on yksi talouskasvun ja yksityisen kulutuksen peruspilareista. Kyse on tietysti laajemmasta asiasta kuin vaatemarkkinoiden hitaasta kasvusta, mutta vaatekaupassa ongelma näkyy ehkä muita kaupan aloja aikaisemmin, Kurjenoja pohtii.

Selvityksen tilastotiedot ja ennusteet perustuvat pääasiassa Consumer Market Outlook-, Digital Market Outlook-, Global Survey- ja eCommerceDB-tietokantoihin sekä Vainu.io-hakukoneella haettuihin yritystietoihin. Kuluttajien ostopolkua selvittävät osuudet perustuvat TNS Kantarin toteuttamiin kahteen otospohjaiseen kuluttajakyselyyn maalis−huhtikuulta.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Sairaanhoitopiiri hakee uutta johtajaa

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin (VSSHP) hallitus päätti, että avoinna oleva sairaanhoitopiirin johtajan virka julistetaan haettavaksi. Tavoitteena on, että hallitus voisi tehdä esityksen valittavasta henkilöstä valtuuston 26. marraskuuta pidettävään kokoukseen. Virka vapautui, kun sitä kolme vuotta hoitanut Leena Setälä siirtyi sairaanhoitopiirin strategiajohtajaksi 16. kesäkuuta alkaen. Viransijaisena on Göran Honga .

Tuliko heti kiire?

Palasitko lomalta, ja heti tuli kiire? Jason Friedin ja David Heinemeier Hansonin Kesytä töiden hullunmylly pureutuu nykypäivän stressaavaan työkulttuuriin. Kirja tarjoaa runsaasti konkreettisia ideoita, miten työt saa tehtyä keskeytyksettä ja riittävän hyvin. Usein kiire ja stressi ovat itseaiheutettuja, joskus kyse on työpaikan kiirettä lisäävästä ilmapiiristä.

Kirjanpidon eriyttämisvelvollisuus voimaan vuoden 2020 alusta

Kilpailulakiin on lisätty uusi säännös, jonka perusteella julkisyhteisön on 1.1.2020 alkaen eriytettävä kilpailutilanteessa markkinoilla harjoittamansa taloudellinen toiminta kirjanpidossaan. Säännös ehkäisee kilpailuneutraliteettiongelmien syntymistä. Samalla se tehostaa kilpailuneutraliteetin valvontaa Kilpailu- ja kuluttajaviraston saadessa luotettavaa kirjanpitoon perustuvaa ja tilintarkastuksen piiriin kuuluvaa tietoa selvityksiään varten.

Kävelyn tauottaminen ja hidastaminen voi auttaa ikääntynyttä jatkamaan ulkona liikkumista

Kävelyn mukauttaminen toimintakyvyn heikentyessä esimerkiksi kävelyn tauottamisella, liikkumalla hitaammin tai käyttämällä apuvälineitä tukee iäkkäiden ihmisten ulkona liikkumista. Tämä näkyy laajempana elinpiirinä ja tyytyväisyytenä ulkona liikkumisen mahdollisuuksiin. Tulokset kävivät ilmi Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa tehdyssä tutkimuksessa.

Kuningatarten ja katunaisten juoma

Paula Hottin Gini – kuningatarten ja katunaisten juoma (Avain) kertoo ginin tarinan aina juoman alkulähteiltä moderneihin artesaanitislaamoihin. Teos tarjoaa lukijalle historiallisen ginimatkan; sivuilla vieraillaan keskiaikaisissa munkkiluostareissa, Pariisin alkemistien kammioissa, Hollannin Kauppakomppanian ruumissa ja 1700-luvun alun Lontoossa, jossa gini oli leipääkin halvempaa.

Teollisuuden liikevaihto kasvoi kesäkuussa 4,5 prosenttia

Teollisuuden (BCD) työpäiväkorjatun liikevaihdon vuosimuutos, %, (TOL 2008).

Teollisuuden työpäiväkorjattu liikevaihto kasvoi Tilastokeskuksen mukaan kesäkuussa 4,5 prosenttia edellisvuodesta. Teollisuuden päätoimialoista työpäiväkorjatun liikevaihdon kasvu oli voimakkainta sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa, 33,3 prosenttia. Myös teollisuuden (TOL BCD) kausitasoitettu liikevaihto kasvoi hieman, kasvua oli 0,4 prosenttia toukokuuhun verrattuna.

Suomalaislasten kuukausirahat ovat Pohjoismaiden korkeimmat, ruotsalaislapset saavat vähiten

Suomalaislapset saavat viikkorahaa keskimäärin 6,35 euroa viikossa, eli noin 27,6 euroa kuukaudessa. Heikoimmat kuukausirahat ovat Ruotsissa.

Mielenilmaisut aiheuttavat pysäytyksiä liikenteessä keskustan alueella sunnuntaina

Turun keskustan alueella järjestetään kaksi mielenilmaisua sunnuntaina. Mielenilmaisuihin liittyvät myös paraatit ja niiden edetessä saattaa aiheutua hetkellisiä pysäytyksiä liikenteelle.

Lääkkeiden saatavuushäiriöillä ei vaikutusta oikeuteen saada Kela-korvausta

Tietyn lääkkeen loppuminen apteekista ja siitä mahdollisesti aiheutuvat lääkehoidon muutokset eivät vaikuta asiakkaan oikeuteen saada Kela-korvausta.

Kaupunki
Urheilu

Tuto Hockey ja Forssan Palloseura yhteistyöhön

Mestiksen Tuto Hockey ja Suomi-sarjassa pelaava Forssan Palloseura ovat sopineet kaudelle 2019-20 yhteistyösopimuksesta, joka sisältää seurojen välisen pelaajaliikennesopimuksen. Tämän tarkoituksena on parantaa yhteistyötä sekä edustusjoukkueiden että A-nuorten välillä.

Otteluanalyysi: Inter taisteluvoitolla sarjan kärkeen

Interin valmentaja Jose Riveiro ja HIFK:n Tor Thodesen.

Vartissa neljä maalia. HIFK yllätti Interin jalkapallon Veikkausliigan taistossa räväkällä alulla. Se tuli ryminällä matsiin ja meni kahdesti johtoon. Mutta nykykuntoista Interiä vastaan se välttämättä riitä. Inter punnersi kahdesti rinnalle ja lopulta ohi voittaen ottelun 3-2 (2-2). Kun Ilves hävisi kotonaan KuPSille, Inter meni maalieron turvin sarjakärkeen. Ilveksellä on tosin yksi ottelu vähemmän pelattuna.

TPS:n salibandymiehiä maajoukkuetehtäviin

Lauri Stenfors valittiin maajoukkueeseen.

TPS Salibandyn Mikko Hautaniemi sekä Lauri Stenfors on valittu 7. syyskuuta Ruotsin Alingsåsissa pelattavaan Ruotsi-maaotteluun. Mukana on sekä viime MM-kisoista että kesän leirityksistä tuttu ryhmä.

Futisstudio: Turkulaisjoukkueet puolivälin krouvissa

Juuso Hämäläinen.

Aamusten ja EOM-jalkapallolehden yhteistuotantona toteuttu jalkapallomakasiini pureutuu FC Interin ja TPS:n kuluvaan kauteen. Interin tilannetta valottaa puolustaja Juuso Hämäläinen ja TPS:n osalta laitalinkki Mika Ääritalo . Asiantuntijana on tuttuun tapaan Pauno Kymäläinen ja toimittajana Kimmo Muttilainen .

Paroni-Saarisesta kansainvälinen draamasarja

Suomalaisen ratamoottoripyöräilylegenda Jarno Saarisen tarinasta on suunnitteilla kansainvälinen draamasarja. Saarinen oli ensimmäinen suomalainen ratamoottoripyöräilyn maailmanmestari voitettuaan 250-kuutioisten maailmanmestaruuden vuonna 1972.

Turku Touring -pyöräilykisa näkyy Turussa ja lähikunnissa sunnuntaina

´Turku Touring Pyöräily tunnettiin aiemmin nimellä Myllyn Pyöräily.

Turun Urheiluliiton tapahtumiin kuuluva kuntopyöräilytapahtuma Turku Touring Pyöräily poljetaan tulevana sunnuntaina 18. elokuuta Turun seudun kunnissa ja teillä. Reilun 600 osallistujan tapahtuma on vuodesta toiseen yksi Suomen suurimmista kuntopyöräilytapahtumista.

Täysosuma
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Kevään kestävä kissa.
Kevään kestävä kissa.
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
Ei mikään viivelähtö.
Ei mikään viivelähtö.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.