Metsien käytön ekologista kestävyyttä voidaan lisätä puuntuotannon ohella

Luonnonvarakeskus (Luke) ja Suomen ympäristökeskus (SYKE) ovat yhteishankkeessa tutkineet metsätalouskäytäntöjen vaikutuksia metsien monimuotoisuuteen. Tulosten mukaan talousmetsien luonnonhoidon toimet ovat oikeansuuntaisia ja niillä on positiivisia monimuotoisuusvaikutuksia. Metsien käytön ekologista kestävyyttä voidaan edelleen lisätä puuntuotannon ohella.

Luken ja SYKEn yhteisessä tutkimushankkeessa (2017–19) selvitettiin, miten metsänkäsittelyssä ja suojelussa tapahtuneet muutokset ovat vaikuttaneet metsäluontoon. Lisäksi hankkeessa simuloitiin metsien kehitystä 50 vuoden päähän kahdella erilaisella luonnonhoidon ja hakkuiden tasolla. Talousmetsien luonnonhoidon vaikutuksia metsien monimuotoisuudelle tärkeisiin rakennepiirteisiin selvitettiin ensimmäistä kertaa näin laajasti Suomessa.

– Metsäluonnon monimuotoisuus luo perustan metsien kasvulle ja on siten metsien talouskäytön edellytys. Metsäteollisuuden tavoitteena on talousmetsien luonnonhoidon ja vapaaehtoisen suojelun avulla kääntää metsälajien uhanalaistumiskehitys laskuun. Luken ja SYKEn toteuttama tutkimushanke tuo lisää tietoa monimuotoisuuden turvaamiseen talousmetsissä, kertoo kestävän kehityksen päällikkö Tiina Vuoristo Metsäteollisuus ry:stä.

Metsien monimuotoisuudelle tärkeiden rakennepiirteiden kehitystä tarkasteltiin Valtakunnan metsien inventointi -aineistojen avulla. Kehitys rakennepiirteissä on ollut pääosin myönteistä 1980-luvulta nykypäivään. 1990-luvun loppupuolen muutokset metsälainsäädännössä ja metsänhoidon suosituksissa sekä metsäsertifioinnin käyttöönotto näkyvät muun muassa avohakkuualojen säästöpuiden merkittävänä lisääntymisenä ja lehtipuiden, etenkin haavan tilavuuden kasvuna metsämaisemassa. Myös suojeltujen alueiden pinta-ala on lisääntynyt.

– Muutokset osoittavat, että luonnonhoidon toimilla on positiivista vaikutusta metsien rakenteeseen. On kuitenkin huomattava, että Etelä-Suomessa vanhat, yli 120-vuotiaat metsät ovat vähentyneet 2000-luvulla ja niitä on nyt saman verran kuin 1980-luvun alussa. Pohjois-Suomessa vanhat metsät vähenivät 1900-luvun lopussa, mutta väheneminen on nyt pysähtynyt, kertoo johtava tutkija Kari T. Korhonen Lukesta.

Metsien tulevaa kehitystä tarkasteltiin MELA-simuloinneilla (metsätalouden analyysi- ja suunnitteluohjelmisto) 50 vuoden päähän kahdella metsien käytön tasolla ja käsittelytavalla: tavanomaisen ja tehostetun luonnonhoidon käytännön mukaisesti. Skenaariotarkastelussa simuloituja tehostetun luonnonhoidon toimenpiteitä olivat kuuden prosentin osuuden metsämaasta (1,2 miljoonaa hehtaaria) jättäminen hakkuiden ulkopuolelle sekä metsänkäsittelyissä esimerkiksi sekapuustoisuuden suosiminen ja säästöpuiden järeyden kasvattaminen.

Simulointitulokset osoittivat, että tarkastellut metsien monimuotoisuuden kannalta tärkeät rakennepiirteet kehittyvät pääasiassa suotuisasti 50 vuoden aikajaksolla. Suurimmalla hakkuutasolla Etelä-Suomen vanhat metsät kuitenkin aluksi edelleen vähentyivät, mutta palautuivat nykytasolle jakson loppupuolella. Myös lehtipuun määrä suurimmalla tarkastellulla hakkuutasolla laski hieman. Tehostetulla luonnonhoidolla parannetussa suurimman kestävän hakkuumahdollisuuden vaihtoehdossa kaikki tarkastellut rakennepiirteet kehittyvät suotuisasti.

Tehostetun luonnonhoidon toimien toteuttaminen tuotti simuloinnissa suurimmaksi puuntuotannollisesti kestäväksi vuotuiseksi hakkuutasoksi 78 miljoonaa kuutiometriä lähimmällä kymmenvuotiskaudella (2015–24) ja 87 miljoonaa kuutiometriä seuraavilla kausilla vuoteen 2065 asti. Jos metsää käsiteltiin tavanomaisen luonnonhoidon käytännöin, suurin puuntuotannollisesti kestävä vuosittainen hakkuutaso oli aluksi 86 miljoonaa kuutiometriä ja tarkastelujakson lopussa 92,5 miljoonaa kuutiometriä.

Osana tutkimushanketta toteutettiin kirjallisuuskatsaus talousmetsien luonnonhoidon keinojen vaikutuksista puunrungoilla ja oksilla eläviin epifyyttijäkäliin ja -sammaliin. Tulosten perusteella metsien tärkeät elinympäristöt, niin kutsutut avainbiotoopit, ovat tärkeitä epifyyttilajiston esiintymisalueita.

Merkittäviä toimia etenkin uhanalaisen ja vaateliaan epifyyttilajiston säilyttämiseksi ja lajistolle tärkeiden vanhojen puiden määrän kasvattamiseksi ovat avainbiotooppien rajaaminen laajemmiksi tai suojavyöhykkeiden käyttö avainbiotooppien ympärillä, säästöpuiden keskittäminen ja lisääminen sekä lehtisäästöpuiden, etenkin jalojen lehtipuiden, kasvattaminen ja lisääminen metsänkäsittelyn eri vaiheissa. Myös suojelualueilla tarvitaan toimenpiteitä muun muassa haavan uudistumisen varmistamiseksi ja haavasta riippuvaisen lajiston elinolosuhteiden parantamiseksi.

– Kokonaisuutena tutkimushankkeen tulokset osoittavat, että jo tiedossa ja käytössä olevat talousmetsien luonnonhoidon toimet ovat oikeansuuntaisia ja niillä on positiivisia monimuotoisuusvaikutuksia. Vaikutukset näkyvät etenkin uhanalaisessa ja vaateliaassa metsälajistossa kuitenkin viiveellä. Simulaatiotulosten mukaan käytössä olevia luonnonhoidon toimia on mahdollista merkittävästi tehostaa, metsien suojelua lisätä ja samanaikaisesti tuottaa puuta metsäteollisuuden tarpeisiin, summaa projektipäällikkö Saija Kuusela SYKEstä.

Tutkimusta on rahoittanut metsäteollisuus. Hankeyhteistyö on osa Metsäteollisuus ry:n vuonna 2016 käynnistynyttä metsäympäristöohjelmaa, jonka tarkoituksena on edistää metsätalouden ekologista kestävyyttä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Väitös: Perhetausta ja matala koulutus yhteydessä taloudellisten vaikeuksien kokemisen riskiin nuorilla aikuisilla

Ilari Ilmakunnas.

Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassa tutkittiin nuoren aikuisuuden aikaisia taloudellisia vaikeuksia ja niihin yhteydessä olevia tekijöitä. Suomessa taloudelliset vaikeudet ovat nuorilla aikuisilla tyypillisiä, mutta suurimmalle osalle lyhytaikaisia. Riski taloudellisten vaikeuksien kokemiselle ei kuitenkaan jakaudu tasaisesti. Etenkin matala koulutus ja perhetausta ovat voimakkaasti yhteydessä riskiin.

Tutkimus: Nuorisorikollisuuden ehkäisy edellyttää tukea, kuntoutusta ja jälkihoitoa

Toistuvia rikoksia tekevien nuorten tuki ja palvelut ovat pirstaleisia, eikä niiden vaikutuksia seurata. Rikoksia tekevien nuorten tukeen, kuntoutukseen ja jälkihoitoon on kiinnitettävä enemmän huomiota, todetaan 25. huhtikuuta julkaistussa tutkimuksessa.

Santtu Kiili vie ravintola Bassin myös Helsinkiin

Bassi tunnetaan äyriäisvadistaan.

Äyriäisvadistaan tunnettu kala- ja äyriäisravintola Bassi laajentaa toimintaansa tänä keväänä Helsinkiin. Bassi Helsinki avautuu kesäkuun aikana aivan Helsingin ytimeen, Esplanadin puiston laidalle. Ravintola tarjoaa kalaruokia, tuoreita äyriäisiä, kasvisruokaa ja liha-annoksia.

Viranomaisten pankkitilikyselyt muuttuvat sähköisiksi

Useat viranomaiset voivat jatkossa saada sähköisesti tietoa pankkitileistä. Valtioneuvosto esittää, että tasavallan presidentti vahvistaa lakimuutokset tulemaan pääosin voimaan toukokuun alussa.

Teollisuuden tuottajahinnat nousivat 2,3 prosenttia

Tuottajahintaindeksi (THI) 2015=100, 1/2015–3/2019.

Tilastokeskuksen mukaan teollisuuden tuottajahinnat nousivat keskimäärin 2,3 prosenttia vuoden 2018 maaliskuusta vuoden 2019 maaliskuuhun. Kotimaahan myytyjen teollisuustavaroiden tuottajahinnat nousivat 2,7 prosenttia, kun taas vientitavaroiden tuottajahinnat nousivat 1,8 prosenttia.

Wiklundin Walo-kattobaari avataan tänään – auki viikonloppuisin aamuviiteen asti

Wiklundin kattoterassille valmistunut Walo Rooftop Bar avataan tänään torstaina kello 17. Kahteen kattokerrokseen ulottuvassa baarissa on ainoalaatuiset näköalat yli kaupungin. Ylemmän kerroksen suojaamaton kattoterassi on avoinna ilmojen salliessa, alempi terassi puolestaan on auki ympäri vuoden.

Mitä kourallinen hiekkaa paljastaa?

Maanvyörymät käynnistyvät kumpuilevilla ja vuoristoisilla alueilla rankkasateiden tai maanjäristysten myötä. Kuvassa Annapurna Nepalista.

Vuoristopurojen mineraaleista voidaan uuden analyysimenetelmän avulla selvittää yläjuoksulla tapahtuneet maanvyöryt ja näin auttaa tulevien luonnonkatastrofien ennakoinnissa. Helsingin yliopiston ja Tübingenin yliopiston tutkijoiden kehittämä menetelmä julkaistiin äskettäin Science Advances -tiedelehdessä.

Luottojen korkokatto laajenee ja tiukkenee syyskuussa

Pikaluottoja ja muita kuluttajaluottoja koskeva lainsäädäntö muuttuu syyskuussa. Uudistuksen seurauksena korkokatto laajenee koskemaan valtaosaa kuluttajaluottoja.

Nuoriso suhtautuu huolettomasti UV-säteilyn aiheuttamaan ihosyöpäriskiin

Alle 35-vuotiaat polttavat ihonsa auringossa selvästi keskimääräistä useammin.

Säteilyturvakeskuksen (STUK) teettämän kyselyn mukaan suomalaiset ymmärtävät hyvin UV-säteilyn aiheuttaman ihosyöpäriskin. Nuorison keskuudessa riskiä pidetään pienempänä, mikä heijastuu myös auringolta suojautumiseen.

Urheilu

Toni Autiosta TPS Salibandyn toiminnanjohtaja, Janne Kainulainen päävalmentajaksi

Mikael de Anna (vas.), Janne Kainulainen, Toni Lahtela, Toni Autio ja Perttu Kytöhonka.

Toni Autio aloittaa elokuussa TPS Salibandyn toiminnanjohtajana. Miesten edustusjoukkueen päävalmennuksesta jatkossa vastaa Janne Kainulainen .

Ura Basket aloittaa tänään taistelun liigapaikasta

Ura Basketin debyyttikausi Korisliigassa oli vaikea monella tapaa. Joukkue joutuu taistelemaan sarjapaikastaan karsinnoissa.

Ura Basketin debyyttikausi Korisliigassa on ollut vaikea. Eikä se ole edes vielä ohi. Joukkue joutuu taistelemaan sarjapaikastaan liigakarsinnassa. Paras kolmesta -sarja alkaa Littoisten monitoimitalolla tänään torstaina 25. huhtikuuta. Tarvittaessa kolmas ja ratkaiseva karsintapeli pelataan Littoisissa 3. toukokuuta.

Puukkokatsomo: Kiinnostavia jatkoja Tepsille

Zach Budish.

HC TPS on vähitellen julkaissut kauden 2019–20 joukkueen sopimuksiaan. Viime vuoden joukkueesta jatkavat muun muassa Lauri Pajuniemi , Zach Budish ja Joe Piskula . Uusina pelaajina Palloseuraan saapuvat muun muassa Topi Nättinen ja Tony Sund .

Palloliiton Länsi-Suomen piirin toiminta vuoden lopussa

Suomen Palloliiton Länsi-Suomen piirin kevätkokous järjestettiin 24. huhtikuuta Porissa. Sääntömääräisten kevätkokousasioiden lisäksi kokouksessa hypättiin loikka kohti Seurojen Palloliittoa, kun piirin jäsenseurat hyväksyivät sopimuksen toiminnan ja käyttöomaisuuden siirrosta Suomen Palloliitolle.

FC TPS Turku Oy:n tilikauden tulos tappiollinen

Jarmo Kähkönen.

TPS-jalkapallon taustayhtiö FC TPS Turku Oy piti virallisen yhtiökokouksensa tiistaina. Yhtiökokouksessa käsiteltiin kaikki sääntömääräiset yhtiökokouksen asiat.

Tuto Volleyn naisten joukkue nousi ykkössarjaan

Tuto Volley nousi ykkössarjaan.

Lentopalloilun naisten kakkossarja sinetöitiin pääsiäisenä. Tuto Volleyn naiset voittivat niin alkusarjan kuin ylemmän jatkosarjan lohkonsa. Tuto aloitti finaalit kotiedun turvin Turussa pitkäperjantaina voittamalla Pihtiputaan Plokin 3–1. Joukkue matkusti lauantaina Jyväskylään valmistautumaan sunnuntain peliin. Hotellin palohälyttimet laukesivat keskellä yötä ja koko hotelli heräsi piinaavaan summerin sointiin kello 2 yöllä. Siitä huolimatta Tuto voitti sunnuntaina 3–0 Pihtiputaalla.

Täysosuma
Kevään kestävä kissa.
Kevään kestävä kissa.
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
Ei mikään viivelähtö.
Ei mikään viivelähtö.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Huh huh, tämäkin vielä!
Huh huh, tämäkin vielä!