Vaihtotase alijäämäinen neljännellä neljänneksellä, ulkomainen nettovarallisuusasema heikentyi

Vaihtotase ja tavaroiden ja palvelujen tase.
Vaihtotase ja tavaroiden ja palvelujen tase. Kuva: Tilastokeskus

Vaihtotase oli alijäämäinen vuoden 2018 neljännellä neljänneksellä. Maksutaseen mukaisen tavaraviennin arvo kasvoi viisi prosenttia ja palveluviennin arvo viisi prosenttia. Tavaroiden ja palveluiden nettovienti pysyi alijäämäisenä tuonnin kasvaessa vientiä voimakkaammin. Vaihtotaseen alijäämää hillitsi ensitulon tilin positiivisuus. Ulkomainen nettovarallisuusasema heikentyi. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen maksutase ja ulkomainen varallisuusasema -tilastosta.

Vuoden 2018 neljännellä neljänneksellä vaihtotase oli 0,1 miljardia euroa alijäämäinen. Tavaroiden ja palvelujen tase oli 0,8 miljardia euroa alijäämäinen. Vaihtotaseen alaeristä ensitulon tili oli 1,2 miljardia euroa ylijäämäinen ja tulojen uudelleenjaon tili 0,6 miljardia euroa alijäämäinen.

Maksutaseen mukainen kauppatase oli 0,1 miljardia euroa alijäämäinen vuoden 2018 neljännellä neljänneksellä. Edellisen vuoden vastaavalla neljänneksellä kauppataseen ylijäämää kertyi 0,3 miljardia euroa. Palvelutase oli 0,7 miljardia euroa alijäämäinen vuoden 2018 neljännellä neljänneksellä. Palvelutaseen heikentymiseen vaikutti erityisesti televiestintä-, tietojenkäsittely- ja tietopalveluiden sekä muiden liike-elämän palveluiden tuonnin vahvistuminen verrattuna edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen. Tosin vuoden 2017 neljännen neljänneksen muiden liike-elämän palveluiden vienti oli poikkeuksellisen korkea.

Maksutaseen mukainen tavaravienti oli 16,2 miljardia euroa vuoden 2018 neljännellä neljänneksellä eli tavaravienti vahvistui viisi prosenttia edellisen vuoden vastaavasta ajanjaksosta. Tavaratuonti nousi 16,3 miljardiin euroon, kahdeksan prosenttia vuoden takaisesta. Vuoden 2018 neljännellä neljänneksellä palveluvienti kasvoi viisi prosenttia ja palvelutuonti 15 prosenttia verrattuna edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen. Palveluvienti nousi 7,9 miljardiin euroon ja palvelutuonti 8,6 miljardiin euroon ja näin ollen palvelutase oli jälleen alijäämäinen.

Tarkemmat maksutaseen mukaiset vienti- ja tuontiluvut palveluerittäin ja alueittain löytyvät tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilastosta vuodesta 2015 alkaen. Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilastossa on myös eritelty Tullin lukuihin tehtävät lisäykset ja poistot, joiden avulla päästään maksutaseen mukaiseen tavarakauppaan.

Ensitulon tili oli 1,2 miljardia euroa ylijäämäinen vuoden 2018 neljännellä neljänneksellä. Ensitulon tili pitää sisällään Suomesta ulkomaille maksetut ja ulkomailta Suomeen maksetut palkansaajakorvaukset, sijoitustulot ja muun ensitulon. Ensitulon ylijäämä johtui pääasiassa sijoitustuloista, joihin luetaan pääomakorvaukset, kuten korot ja osingot. Sijoitustuloja maksettiin Suomeen nettomääräisesti 1,0 miljardia euroa vuoden 2018 neljännellä neljänneksellä.

Tulojen uudelleenjaon tili oli 0,6 miljardia euroa alijäämäinen vuoden 2018 neljännellä neljänneksellä.

Vaihtotase oli tammikuussa 0,8 miljardia euroa ylijäämäinen. Maksutaseen mukainen tavaraviennin arvo kasvoi 11 prosenttia vuodentakaisesta. Vaihtotaseen alaeristä kauppatase ja ensitulon tili olivat ylijäämäisiä. Maksutaseen mukainen palvelutase ja tulojen uudelleenjaon tili olivat alijäämäisiä.

Vuoden 2018 neljännen neljänneksen lopussa Suomella oli bruttosaamisia ulkomailta 730,6 miljardia euroa ja bruttovelkoja ulkomaille 745,7 miljardia euroa. Ulkomainen nettovarallisuusasema, eli saamis- ja velkakannan erotus, oli siten 15,1 miljardia euroa negatiivinen, kun velkoja oli saamisia enemmän.

Nettovarallisuus heikentyi verrattuna edellisen vuosineljänneksen loppuun, jolloin ulkomainen nettovarallisuusasema oli -9,0 miljardia euroa. Suomen ulkomaiset saamiset ja velat ovat kasvaneet neljänneksen aikana huomattavasti merkittävän yritysjärjestelyn seurauksena. Kokonaisuutena Suomen velat ulkomaille kasvoivat saamisia enemmän.

Sektoreittain tarkasteltuna ulkomaiseen nettovarallisuusasemaan vuoden 2018 neljännellä neljänneksellä vaikuttivat heikentävästi useat sektorit, kuten sijoitusrahastot ja työeläkelaitokset. Päinvastaista kehitystä esiintyi lähinnä muilla rahalaitoksilla ja yrityksillä. Rahoitusvaateista merkittävää kasvua Suomen ulkomaisissa saamisissa oli mm. talletuksissa ja johdannaisissa ja veloissa mm. joukkovelkakirjalainoissa ja johdannaisissa.

Ulkomaisten suorien sijoitusten bruttosaamiset neljännen vuosineljänneksen lopussa olivat 140,5 miljardia euroa ja vastaavat velat olivat 117,0 miljardia euroa, minkä seurauksena suorien sijoitusten nettovarallisuusasema oli 23,5 miljardia euroa positiivinen neljännen neljänneksen lopussa.

Yrityssektorin nettovarallisuusasema parani vuoden 2018 viimeisellä neljänneksellä verrattuna edelliseen neljännekseen, ollen -84,7 miljardia neljännen neljänneksen lopussa. Sekä yrityssektorin saamiset että velat olivat laskussa, mutta velat laskivat huomattavasti enemmän. Suurin vaikutus nettovarallisuusaseman paranemiseen oli arvopaperisijoituksilla, joiden velkakanta laski neljänneksen aikana 11,8 miljardia euroa 94,1 miljardiin euroon.

Yrityssektorin suurimmat saamiset ulkomailta keskittyvät suoriin sijoituksiin. Näitä saamisia yrityssektorilla oli 117,7 miljardia ja velkoja vastaavasti 100,8 miljardia euroa. Suorien sijoitusten nettovarallisuusasema oli yrityssektorin osalta 16,9 miljardia positiivinen.

Muiden rahalaitosten nettovarallisuusasemassa tapahtui vuoden 2018 kolmannen ja neljännen neljänneksen välillä merkittävän yritysjärjestelyn seurauksena selkeä muutos kun -147,6 miljardista päädyttiin -117,9 miljardiin. Muihin rahalaitoksiin lasketaan talletuspankit ja muut luottolaitokset.

Muutokset näkyivät ensisijaisesti arvopaperisijoituksissa ja muissa sijoituksissa, joihin kuuluvat esimerkiksi konsernin ulkopuoliset lainat, talletukset ja kauppaluotot. Muiden rahalaitosten saamiset ulkomailta kasvoivat 82,4 miljardista 216,6 miljardiin. Suurimmat saamiset olivat talletuksissa ja johdannaisissa. Johdannaiset olivat myös veloissa suurimpien nousijoiden joukossa joukkovelkakirjalainojen ohella.

Sijoitusrahastosektorin nettovarallisuusasema laski 5,5 miljardia, ollen neljännen neljänneksen lopussa 50,8 miljardia positiivinen. Sijoitusrahastojen suurimmat saatavat ja velat suhteessa ulkomaihin ovat arvopaperisijoituksissa ja nettovarallisuusaseman laskusta suurin osa selittyykin noteerattujen osakkeiden negatiivisella arvonmuutoksella.

Julkisyhteisöistä suurimmat nettosaamiset ulkomailta on sosiaaliturvarahastoilla, 139,9 miljardia euroa. Näistä suurin osa koostui arvopaperisijoituksista, joiden negatiiviset arvonmuutokset vaikuttivat merkittävästi nettosaamisten laskuun. Nettosaamiset ulkomailta olivat 3,8 miljardia pienemmät kuin edellisellä neljänneksellä. Valtionhallinnon nettovarallisuusasema sen sijaan on negatiivinen ja oli neljännen neljänneksen lopussa -78,3 miljardia euroa. Valtionhallinnon suurimmat velat ulkomaille ovat arvopapereihin kuuluvia joukkovelkakirjalainoja, joiden määrä pysyi neljänneksellä lähes ennallaan.

Kotitaloussektorilla ja kotitalouksia palvelevilla voittoa tavoittelemattomilla yhteisöillä oli ulkomaisia saatavia kolmannen neljänneksen lopussa 11,3 miljardia euroa, joista suurin osa erilaisia arvopaperisijoituksia. Näiden sektoreiden nettovarallisuusasema laski neljänneksen aikana 4,4 miljardia euroa johtuen pääsääntöisesti merkittävän yritysjärjestelmän vaikutuksista ulkomaisiin saataviin sekä arvopapereiden yleisestä negatiivisesta arvonmuutoksesta neljänneksen aikana. Kotitaloudet ja kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt myös vähensivät omistuksiaan ulkomaisissa noteeratuissa osakkeissa.

Tammikuussa pääomaa virtasi nettomääräisesti Suomeen 3,3 miljardia euroa. Rahoitustaseen alaeristä pääomaa virtasi ulkomailta Suomeen nettomääräisesti eniten arvopaperisijoituksina. Suomesta ulkomaille pääomaa virtasi nettomääräisesti eniten muina sijoituksina.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Enemmistön mielestä perusoikeudet toteutuvat riittävästi

Suomessa koetaan kaikkien perusoikeuksien ja vapauksien toteutuvan ainakin jokseenkin riittävästi. Kärkeen kohoaa kokoontumisvapaus, jonka valtaosa (86 %) katsoo toteutuvan täysin tai jokseenkin riittävästi, käy ilmi KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksesta.

Syanobakteerit tuottamaan liuottimia, polttoaineita ja muovien raaka-aineita?

Verónica Carbonell González.

Kilpailukykyisten bioteknologian sovellusten kehittäminen vaatii tuotantosysteemiltä sekä tehokkuutta, säädeltävyyttä että geneettistä vakautta. Verónica Carbonell González selvitti Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa, miten haihtuvien hiilivety-yhdisteiden tuottoa bakteerisoluissa voitaisiin tehostaa.

Pikainen pakkopalautus ässäfaneille

Ässien faneja Turkuhallissa.

Eduskuntavaalien alla piisaa puhetta muukalaisista. Mutta pitäisikö meidän katsoa joskus hieman lähemmäksi, ehkä jopa peiliin? Erityisesti olisi syytä kiinnittää nyt huomionsa tiettyyn kansanryhmään: potuihin, porilaisiin Turkuun tunkeutujiin.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho vierailee Varsinais-Suomessa

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho vierailee Varsinais-Suomessa viikonloppuna 23.-24. maaliskuuta.

Kulutusluotot ja pikalainat kasvattavat ulosoton asiamääriä

Ulosottoon saapui vuonna 2018 noin 3,4 miljoonaa asiaa, mikä on noin 2,5 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Eri velallisia ulosotossa oli vuonna 2018 noin 577 000, lisäystä edellisvuoteen oli 3,4 prosenttia. Velallisista luonnollisia henkilöitä oli valtaosa, noin 519 000, ja yrityksiä ja yhteisöjä noin 58 000.

Turkulaiskuski huristeli 140 kilometrin tuntinopeutta ysitiellä alueella, jossa nopeusrajoituksena on 80 kilometriä tunnissa

Turkulainen noin 35-vuotias nainen ajoi keskiviikko-aamuna noin kello 7.30 Aurassa ysitiellä pidemmän matkaa noin 140 kilometrin tuntinopeutta alueella, jossa nopeusrajoituksena on 80 kilometriä tunnissa.

SDP:n Rönnholm vaatii laajaa kansallista työhyvinvoinnin ohjelmaa

Antton Rönnholm.

SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholm vaatii seuraavalta hallitukselta tekoja työhyvinvoinnin edistämiseksi. Mielenterveyshäiriöt ovat jo suurin peruste jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle.

Varissuolla kaadetaan tänään puita

Puita kaadetaan Turun Varissuon kaupunginosassa Varissuonkentällä ja Karvataskunpuiston leikkipaikalla. Kaadettavat puut poistetaan Varissuonkentän liikuntapaikkojen ja oleskelualueen sekä Karvataskunpuiston tulevan peruskorjauksen valmistelevina töinä.

VR maksoi valtiolle osinkoa sata miljoonaa euroa

VR-Yhtymä Oy:n tänään Helsingissä pidetty yhtiökokous on vahvistanut yhtiön vuoden 2018 tilinpäätöksen. Yhtiökokous päätti hallituksen esityksestä, että vuodelta 2018 jaetaan osinkoa sata miljoonaa euroa. Osinko maksetaan Suomen valtiolle.

Urheilu

Turun Uimareiden vesipallonaiset runkosarjan voittoon

Turun Uimarit oli jälleen naisten vesipaollilun SM-runkosarjan ykkönen.

Naisten vesipallon SM-runkosarja saatiin päätökseen viikonloppuna. Runkosarjan voiton vei jo neljännen kerran peräkkäin Turun Uimarit vahvan alkukauden siivittämänä. Joukkue koki ainoat tappiot sarjassa viime vuoden finaalivastustajalleen ja kauden etukäteisasetelmissakin vahvimmaksi arvioidulle Uinti Tampereelle. Joukkueet kohtasivat toisensa neljä kertaa ja TU:n ja UiTa:n keskinäisten otteluiden voitot menivät tasan 2–2.

FC Inter perusti vähävaraisten perheiden junioreille tukirahaston

Timo Furuholm lupasi lahjoittaa pistebonusrahansa juniorien tukirahastoon.

FC Inter on perustanut oman tukirahaston heikoimmassa taloudellisessa asemassa olevien lasten ja nuorten jalkapalloharrastuksen tukemiseksi. Rahasto jakaa vuosittain haettavien stipendien kautta avustusta niille seuran junioreille, joiden perheillä on vaikeuksia harrastusmaksujen kanssa. Seurassa on tällä hetkellä noin 500 junioripelaajaa.

Puukkokatsomo: Katsojapula haasteena

Toiseksi korkein runkosarjan katsojakeskiarvo oli TPS:llä, vajaat 5 500 katsojaa.

Jääkiekon Liigalla on käsillä tärkeä kevät. Suomen ykköslajin korkeimmalla sarjatasolla riittää pohdittavaa, sillä päättyneen runkosarjan katsojamäärät eivät valtakunnallisella tasolla mairittele. Kaudella 2018–19 koko Liigan katsojakeskiarvo oli 4 232 katsojaa.

Paavo Nurmi Gamesissa jaossa Tokion olympiapaikat

Wilma Murto ja monet muut suomalaishuiput saavat venyä parhaimpaansa, jotta Tokion olympialaisten tulosrajat saavutetaan.

Kansainvälinen yleisurheiluliitto IAAF julkisti maaliskuun alulla tulosrajat, joilla urheilijat lunastavat paikkansa Tokion 2020 olympialaisiin. Suomalaisittain tulosrajat ovat kovat ja oletettavasti vain muutama urheilija pääsee rajan rikkomalla olympialaisiin.

Inter kohtaa puolivälierissä VPS:n Kupittaalla

Jalkapalloilun Suomen Cupin puolivälierävaiheen otteluparit arvottiin tiistaina. Inter, joka on Cupin hallitseva mestari, saa kotiottelussa vastaansa Vaasan Palloseuran. Ottelu pelataan lauantaina 30. maaliskuuta kello 15 kentällä Kupittaa 5.

Seppo Paju kolmonen frisbeegolfin Disc Golf Pro Tourin osakilpailussa Yhdysvalloissa

Seppo Paju.

Vuoden miespelaajaksi Euroopassa valittu lietolainen Seppo Paju sijoittui kolmanneksi frisbeegolfin Disc Golf Pro Tourin osakilpailussa Teksasissa Yhdysvalloissa. Pajun sijoitus sivuaa parasta suomalaistulosta Disc Golf Pro Tourilla.

Täysosuma
Ei mikään viivelähtö.
Ei mikään viivelähtö.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Huh huh, tämäkin vielä!
Huh huh, tämäkin vielä!
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?