Bruttokansantuote kasvoi 2,3 prosenttia viime vuonna

Bruttokansantuotteen volyymin vuosimuutos, prosenttia.
Bruttokansantuotteen volyymin vuosimuutos, prosenttia. Kuva: Tilastokeskus

Bruttokansantuotteen volyymi kasvoi 2,3 prosenttia vuonna 2018 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan. Kasvu tarkentui hieman helmikuun lopussa julkaistuista tiedoista (oli 2,2 prosenttia). Vuosi 2018 oli kolmas peräkkäinen vuosi kun bruttokansantuote kasvoi selvästi. Tämän kasvun myötä bruttokansantuotteen volyymi ylitti finanssikriisiä edeltävän huippuvuoden 2008 tason.

Kysyntäeristä investoinnit kasvoivat käyvin hinnoin 6,1 prosenttia ja vienti 5,5 prosenttia vuonna 2018. Kysyntäeristä suurin eli yksityiset kulutusmenot kasvoivat 2,7 prosenttia 124,8 miljardiin euroon. Varastojen arvo kasvoi voimakkaasti vuonna 2018, mutta varastotiedot ovat vielä luonteeltaan ennakolliset. Kiintein hinnoin investoinnit kasvoivat 3,2 prosenttia ja vienti 1,5 prosenttia. Viennin hinnat nousivat 4 prosenttia.

Kansantalouden tuotantoa kuvaava bruttokansantuote, 234 miljardia euroa, oli käyvin hinnoin laskettuna 4,3 prosenttia korkeammalla tasolla kuin vuonna 2017. Bruttokansantuotteen volyymin kasvu oli 2,3 prosenttia. Talouden kokonaistarjonta koostuu kotimaisen tuotannon lisäksi tuonnista, joten tuonnin kasvu vähentää tarvetta kotimaisen tuotannon kasvulle.

Tuonnin arvo kasvoi 7,9 prosenttia vuonna 2018. Tuonnin volyymi nousi 4,2 prosenttia ja tuontituotteiden hinnat nousivat 3,5 prosenttia. Tavaroiden ja palveluiden nettoviennin arvo oli 1,3 miljardia euroa alijäämäinen. Vientihintojen noustessa tuontihintoja nopeammin bruttokansantuloon kohdistuva vaihtosuhdevaikutus oli positiivinen.

Julkisyhteisöjen rahoitusasema eli nettoluotonanto oli 1,3 miljardia euroa alijäämäinen. Edellisenä vuonna alijäämä oli 1,8 miljardia euroa. Alijäämä oli 0,6 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tilastokeskus julkistaa EU:n komissiolle toimitettavat alijäämä- ja velkatiedot 18. huhtikuuta.

Valtionhallinnon alijäämä oli 2,7 miljardia euroa, kun se edellisenä vuonna oli 4,1 miljardia euroa. Alijäämää pienensi erityisesti verotulojen kasvu. Paikallishallinnon (kuntien ja kuntayhtymien ym.) alijäämä kasvoi ennakkotietojen mukaan 1,8 miljardiin euroon.

Työeläkelaitosten ylijäämä kasvoi 2,0 miljardista 2,5 miljardiin euroon, vaikka työeläkelaitosten maksamien eläkkeiden määrä jatkoi kasvuaan. Ylijäämään ei lasketa mukaan sijoitusten arvonmuutoksia. Muut sosiaaliturvarahastot olivat 0,7 miljardia euroa ylijäämäisiä.

Julkisen talouden osuus bruttoarvonlisäyksestä oli 18,3 prosenttia vuonna 2018, mikä on 0,3 prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisenä vuonna.

Kotitalouksien oikaistu reaalitulo kasvoi 4,0 prosenttia. Siihen luetaan mukaan myös hyvinvointipalvelut eli julkisyhteisöjen ja järjestöjen kotitalouksien hyväksi tuottamat yksilölliset palvelut kuten koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut.

Kotitalouksien saamat palkat ja palkkiot kasvoivat nimellisesti 4,6 prosenttia. Kotitalouksien kulutusmenot olivat 3 prosentin kasvussa ja kotitalouksien säästö kääntyi 0,7 miljardia euroa positiiviseksi (-1,1 miljardia vuonna 2017). Säästämisaste oli 0,6 prosenttia.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Enemmistön mielestä perusoikeudet toteutuvat riittävästi

Suomessa koetaan kaikkien perusoikeuksien ja vapauksien toteutuvan ainakin jokseenkin riittävästi. Kärkeen kohoaa kokoontumisvapaus, jonka valtaosa (86 %) katsoo toteutuvan täysin tai jokseenkin riittävästi, käy ilmi KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksesta.

Syanobakteerit tuottamaan liuottimia, polttoaineita ja muovien raaka-aineita?

Verónica Carbonell González.

Kilpailukykyisten bioteknologian sovellusten kehittäminen vaatii tuotantosysteemiltä sekä tehokkuutta, säädeltävyyttä että geneettistä vakautta. Verónica Carbonell González selvitti Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa, miten haihtuvien hiilivety-yhdisteiden tuottoa bakteerisoluissa voitaisiin tehostaa.

Pikainen pakkopalautus ässäfaneille

Ässien faneja Turkuhallissa.

Eduskuntavaalien alla piisaa puhetta muukalaisista. Mutta pitäisikö meidän katsoa joskus hieman lähemmäksi, ehkä jopa peiliin? Erityisesti olisi syytä kiinnittää nyt huomionsa tiettyyn kansanryhmään: potuihin, porilaisiin Turkuun tunkeutujiin.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho vierailee Varsinais-Suomessa

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho vierailee Varsinais-Suomessa viikonloppuna 23.-24. maaliskuuta.

Kulutusluotot ja pikalainat kasvattavat ulosoton asiamääriä

Ulosottoon saapui vuonna 2018 noin 3,4 miljoonaa asiaa, mikä on noin 2,5 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Eri velallisia ulosotossa oli vuonna 2018 noin 577 000, lisäystä edellisvuoteen oli 3,4 prosenttia. Velallisista luonnollisia henkilöitä oli valtaosa, noin 519 000, ja yrityksiä ja yhteisöjä noin 58 000.

Turkulaiskuski huristeli 140 kilometrin tuntinopeutta ysitiellä alueella, jossa nopeusrajoituksena on 80 kilometriä tunnissa

Turkulainen noin 35-vuotias nainen ajoi keskiviikko-aamuna noin kello 7.30 Aurassa ysitiellä pidemmän matkaa noin 140 kilometrin tuntinopeutta alueella, jossa nopeusrajoituksena on 80 kilometriä tunnissa.

SDP:n Rönnholm vaatii laajaa kansallista työhyvinvoinnin ohjelmaa

Antton Rönnholm.

SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholm vaatii seuraavalta hallitukselta tekoja työhyvinvoinnin edistämiseksi. Mielenterveyshäiriöt ovat jo suurin peruste jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle.

Varissuolla kaadetaan tänään puita

Puita kaadetaan Turun Varissuon kaupunginosassa Varissuonkentällä ja Karvataskunpuiston leikkipaikalla. Kaadettavat puut poistetaan Varissuonkentän liikuntapaikkojen ja oleskelualueen sekä Karvataskunpuiston tulevan peruskorjauksen valmistelevina töinä.

VR maksoi valtiolle osinkoa sata miljoonaa euroa

VR-Yhtymä Oy:n tänään Helsingissä pidetty yhtiökokous on vahvistanut yhtiön vuoden 2018 tilinpäätöksen. Yhtiökokous päätti hallituksen esityksestä, että vuodelta 2018 jaetaan osinkoa sata miljoonaa euroa. Osinko maksetaan Suomen valtiolle.

Urheilu

Turun Uimareiden vesipallonaiset runkosarjan voittoon

Turun Uimarit oli jälleen naisten vesipaollilun SM-runkosarjan ykkönen.

Naisten vesipallon SM-runkosarja saatiin päätökseen viikonloppuna. Runkosarjan voiton vei jo neljännen kerran peräkkäin Turun Uimarit vahvan alkukauden siivittämänä. Joukkue koki ainoat tappiot sarjassa viime vuoden finaalivastustajalleen ja kauden etukäteisasetelmissakin vahvimmaksi arvioidulle Uinti Tampereelle. Joukkueet kohtasivat toisensa neljä kertaa ja TU:n ja UiTa:n keskinäisten otteluiden voitot menivät tasan 2–2.

FC Inter perusti vähävaraisten perheiden junioreille tukirahaston

Timo Furuholm lupasi lahjoittaa pistebonusrahansa juniorien tukirahastoon.

FC Inter on perustanut oman tukirahaston heikoimmassa taloudellisessa asemassa olevien lasten ja nuorten jalkapalloharrastuksen tukemiseksi. Rahasto jakaa vuosittain haettavien stipendien kautta avustusta niille seuran junioreille, joiden perheillä on vaikeuksia harrastusmaksujen kanssa. Seurassa on tällä hetkellä noin 500 junioripelaajaa.

Puukkokatsomo: Katsojapula haasteena

Toiseksi korkein runkosarjan katsojakeskiarvo oli TPS:llä, vajaat 5 500 katsojaa.

Jääkiekon Liigalla on käsillä tärkeä kevät. Suomen ykköslajin korkeimmalla sarjatasolla riittää pohdittavaa, sillä päättyneen runkosarjan katsojamäärät eivät valtakunnallisella tasolla mairittele. Kaudella 2018–19 koko Liigan katsojakeskiarvo oli 4 232 katsojaa.

Paavo Nurmi Gamesissa jaossa Tokion olympiapaikat

Wilma Murto ja monet muut suomalaishuiput saavat venyä parhaimpaansa, jotta Tokion olympialaisten tulosrajat saavutetaan.

Kansainvälinen yleisurheiluliitto IAAF julkisti maaliskuun alulla tulosrajat, joilla urheilijat lunastavat paikkansa Tokion 2020 olympialaisiin. Suomalaisittain tulosrajat ovat kovat ja oletettavasti vain muutama urheilija pääsee rajan rikkomalla olympialaisiin.

Inter kohtaa puolivälierissä VPS:n Kupittaalla

Jalkapalloilun Suomen Cupin puolivälierävaiheen otteluparit arvottiin tiistaina. Inter, joka on Cupin hallitseva mestari, saa kotiottelussa vastaansa Vaasan Palloseuran. Ottelu pelataan lauantaina 30. maaliskuuta kello 15 kentällä Kupittaa 5.

Seppo Paju kolmonen frisbeegolfin Disc Golf Pro Tourin osakilpailussa Yhdysvalloissa

Seppo Paju.

Vuoden miespelaajaksi Euroopassa valittu lietolainen Seppo Paju sijoittui kolmanneksi frisbeegolfin Disc Golf Pro Tourin osakilpailussa Teksasissa Yhdysvalloissa. Pajun sijoitus sivuaa parasta suomalaistulosta Disc Golf Pro Tourilla.

Täysosuma
Ei mikään viivelähtö.
Ei mikään viivelähtö.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Huh huh, tämäkin vielä!
Huh huh, tämäkin vielä!
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?