Vanhempien koulutustausta yhteydessä toisen asteen koulutuksen läpäisyyn

Läpäisyasteet koulutuksen ja vanhempien koulutustaustan mukaan 2017.
Läpäisyasteet koulutuksen ja vanhempien koulutustaustan mukaan 2017. Kuva: Tilastokeskus

Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan korkeasti koulutettujen vanhempien lapset läpäisevät lukiokoulutuksen sekä toisen asteen ammatillisen koulutuksen nopeammin kuin opiskelijat, joiden vanhemmat ovat suorittaneet toisen asteen tutkinnon tai ovat perusasteen tutkinnon varassa.

Vanhempien korkea koulutus paransi sekä tyttärien että poikien todennäköisyyttä läpäistä koulutus tavoiteajassa. Kotoa periytyvä inhimillinen pääoma vaikutti voimakkaammin poikien koulutuksen läpäisyyn. Sekä yliopistokoulutuksessa että ammattikorkeakoulutuksessa tutkinnon suorittaminen nopeutui.

Vanhempien koulutustausta vaikutti sekä toisen asteen läpäisyyn että koulutukseen hakeutumiseen. Korkeasti koulutettujen vanhempien lapsia oli 74 prosenttia lukiokoulutuksen ja 42 prosenttia ammatillisen peruskoulutuksen uusista opiskelijoista.

Lukiokoulutuksen uusista opiskelijoista 24 tuli perheistä, joissa korkein tutkinto oli toisen asteen tutkinto, kun ammatillisessa peruskoulutuksessa vastaava osuus oli 48 prosenttia. Lukiokoulutuksen uusista opiskelijoista kaksi ja ammatillisen peruskoulutuksen uusista opiskelijoista kymmenen prosenttia tuli perheistä, joissa ei vanhemmat olivat vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa.

Uudet opiskelijat, jotka tulivat matalasti koulutetuista perheistä ovat heterogeeninen ryhmä: lukiokoulutuksen uusista opiskelijoista 50 prosenttia ja ammatillisen peruskoulutuksen uusista opiskelijoista 46 prosenttia puhui äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. Vieraskieliset ovat ensimmäisen tai toisen polven maahanmuuttajia, joiden vanhempien suorittamista tutkinnoista ei pääsääntöisesti ole tietoa Tilastokeskuksen tutkintorekisterissä, jolloin heidät kirjataan perusasteen tutkinnon suorittaneiksi.

Tavoiteajassa eli kolmessa ja puolessa vuodessa toisen asteen koulutuksen läpäisivät parhaiten korkeasti koulutettujen vanhempien lapset. Sekä lukiokoulutuksessa että ammatillisessa peruskoulutuksessa oli suuret erot läpäisyasteissa riippuen vanhempien koulutustaustasta. Korkeasti koulutettujen vanhempien lapsista ylioppilastutkinnon suoritti tavoiteajassa 84 prosenttia ja ammatillisen perustutkinnon puolestaan 73 prosenttia aloittaneista.

Toisen asteen tutkinnon suorittaneiden vanhempien lapsista ylioppilastutkinnon suoritti tavoiteajassa 77 prosenttia ja ammatillisen perustutkinnon 66 prosenttia aloittaneista. Perusasteen tutkinnon varassa olevien vanhempien lapsista ylioppilastutkinnon suoritti tavoiteajassa 63 prosenttia ja ammatillisen perustutkinnon 57 prosenttia aloittaneista.

Vuoden 2017 tietojen perusteella lukiokoulutus suoritetaan tyypillisesti 3,5–4,5 vuodessa: Lukion uusista opiskelijoista 82 prosenttia suoritti lukion oppimäärän korkeintaan kolmessa ja puolessa vuodessa ja 89 prosenttia korkeintaan neljässä ja puolessa vuodessa. Lukiossa opiskelevat miehet suorittivat lukiotutkinnon hieman hitaammin kuin lukiossa opiskelevat naiset.

Vanhempien koulutustausta vaikutti sekä naisten että miesten läpäisyasteisiin, joskin vaikutus poikien koulutuksen läpäisyyn oli hieman suurempi. Korkeasti koulutettujen vanhempien tyttäristä ylioppilastutkinnon suoritti tavoiteajassa 84 prosenttia ja pojista 83 prosenttia, jolloin läpäisyasteiden välinen ero oli 1 prosenttiyksikkö. Kun vanhempien korkein tutkinto oli toisen asteen tutkinto, laski poikien läpäisyaste 75 prosenttiin ja tyttärien puolestaan 78 prosenttiin, jolloin läpäisyasteiden ero oli kolme prosenttiyksikköä.

Sukupuolten välinen ero läpäisyasteissa oli suurin matalasti koulutettujen vanhempien tapauksessa: miehistä tutkinnon suoritti tavoiteajassa 58 prosenttia ja naisista puolestaan 66 prosenttia, jolloin läpäisyasteiden välinen ero oli kahdeksan prosenttiyksikköä. Korkeasti koulutetuista perheistä tulevien miesten läpäisyaste oli 25 prosenttiyksikköä korkeampi kuin matalasti koulutetuista perheistä tulevien miesten läpäisyaste. Naisilla vastaava ero oli 18 prosenttiyksikköä.

Nuorille suunnatun ammatillisen koulutuksen opiskelijoista 68 prosenttia suoritti tutkinnon kolmessa ja puolessa vuodessa ja 75 prosenttia korkeintaan neljässä ja puolessa vuodessa. Naiset suorittivat tutkinnon hieman miehiä nopeammin.

Korkeasti koulutettujen vanhempien tyttäristä ammatillisen perustutkinnon suoritti tavoiteajassa 73 prosenttia ja pojista puolestaan 72 prosenttia. Läpäisyasteiden välinen ero oli yksi prosenttiyksikkö. Toisen asteen tutkinnon suorittaneiden vanhempien pojista tutkinnon suoritti 65 prosenttia ja tyttäristä 67 prosenttia, jolloin läpäisyasteiden välinen ero oli kaksi prosenttiyksikköä.

Ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien vanhempien pojista tutkinnon suoritti tavoiteajassa 53 prosenttia ja tytöistä 61 prosenttia, jolloin läpäisyasteiden välinen ero oli kahdeksan prosenttiyksikköä. Korkeasti koulutetuista perheistä tulevien miesten läpäisyaste oli 19 prosenttiyksikköä korkeampi kuin matalasti koulutetuista perheistä tulevien miesten läpäisyaste. Naisilla vastaava ero oli 12 prosenttiyksikköä.

Ammattikorkeakoulututkinnon suoritti neljässä ja puolessa vuodessa 51 prosenttia koulutuksen aloittaneista. Miehistä tutkinnon suoritti tavoiteajassa 35 prosenttia ja naisista 64 prosenttia, jolloin läpäisyasteiden välinen ero oli 19 prosenttiyksikköä.

Yliopistokoulutuksen läpäisyaste kasvaa, mitä kauemmin koulutuksen aloittamisesta on kulunut aikaa. Mitä vanhempaa uusien opiskelijoiden kohorttia tarkasteltiin, sitä korkeammaksi läpäisyaste nousi. Opiskelijoista 63 prosenttia suoritti alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon viidessä ja puolessa vuodessa ja 7,5 vuotta opiskelleista jo 72 oli suorittanut yliopistotutkinnon. Viidessä ja puolessa vuodesta naisista tutkinnon suoritti 69 prosenttia, kun miehistä tutkinnon suoritti 55 prosenttia.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Enemmistön mielestä perusoikeudet toteutuvat riittävästi

Suomessa koetaan kaikkien perusoikeuksien ja vapauksien toteutuvan ainakin jokseenkin riittävästi. Kärkeen kohoaa kokoontumisvapaus, jonka valtaosa (86 %) katsoo toteutuvan täysin tai jokseenkin riittävästi, käy ilmi KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksesta.

Syanobakteerit tuottamaan liuottimia, polttoaineita ja muovien raaka-aineita?

Verónica Carbonell González.

Kilpailukykyisten bioteknologian sovellusten kehittäminen vaatii tuotantosysteemiltä sekä tehokkuutta, säädeltävyyttä että geneettistä vakautta. Verónica Carbonell González selvitti Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa, miten haihtuvien hiilivety-yhdisteiden tuottoa bakteerisoluissa voitaisiin tehostaa.

Pikainen pakkopalautus ässäfaneille

Ässien faneja Turkuhallissa.

Eduskuntavaalien alla piisaa puhetta muukalaisista. Mutta pitäisikö meidän katsoa joskus hieman lähemmäksi, ehkä jopa peiliin? Erityisesti olisi syytä kiinnittää nyt huomionsa tiettyyn kansanryhmään: potuihin, porilaisiin Turkuun tunkeutujiin.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho vierailee Varsinais-Suomessa

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho vierailee Varsinais-Suomessa viikonloppuna 23.-24. maaliskuuta.

Kulutusluotot ja pikalainat kasvattavat ulosoton asiamääriä

Ulosottoon saapui vuonna 2018 noin 3,4 miljoonaa asiaa, mikä on noin 2,5 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Eri velallisia ulosotossa oli vuonna 2018 noin 577 000, lisäystä edellisvuoteen oli 3,4 prosenttia. Velallisista luonnollisia henkilöitä oli valtaosa, noin 519 000, ja yrityksiä ja yhteisöjä noin 58 000.

Turkulaiskuski huristeli 140 kilometrin tuntinopeutta ysitiellä alueella, jossa nopeusrajoituksena on 80 kilometriä tunnissa

Turkulainen noin 35-vuotias nainen ajoi keskiviikko-aamuna noin kello 7.30 Aurassa ysitiellä pidemmän matkaa noin 140 kilometrin tuntinopeutta alueella, jossa nopeusrajoituksena on 80 kilometriä tunnissa.

SDP:n Rönnholm vaatii laajaa kansallista työhyvinvoinnin ohjelmaa

Antton Rönnholm.

SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholm vaatii seuraavalta hallitukselta tekoja työhyvinvoinnin edistämiseksi. Mielenterveyshäiriöt ovat jo suurin peruste jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle.

Varissuolla kaadetaan tänään puita

Puita kaadetaan Turun Varissuon kaupunginosassa Varissuonkentällä ja Karvataskunpuiston leikkipaikalla. Kaadettavat puut poistetaan Varissuonkentän liikuntapaikkojen ja oleskelualueen sekä Karvataskunpuiston tulevan peruskorjauksen valmistelevina töinä.

VR maksoi valtiolle osinkoa sata miljoonaa euroa

VR-Yhtymä Oy:n tänään Helsingissä pidetty yhtiökokous on vahvistanut yhtiön vuoden 2018 tilinpäätöksen. Yhtiökokous päätti hallituksen esityksestä, että vuodelta 2018 jaetaan osinkoa sata miljoonaa euroa. Osinko maksetaan Suomen valtiolle.

Urheilu

Turun Uimareiden vesipallonaiset runkosarjan voittoon

Turun Uimarit oli jälleen naisten vesipaollilun SM-runkosarjan ykkönen.

Naisten vesipallon SM-runkosarja saatiin päätökseen viikonloppuna. Runkosarjan voiton vei jo neljännen kerran peräkkäin Turun Uimarit vahvan alkukauden siivittämänä. Joukkue koki ainoat tappiot sarjassa viime vuoden finaalivastustajalleen ja kauden etukäteisasetelmissakin vahvimmaksi arvioidulle Uinti Tampereelle. Joukkueet kohtasivat toisensa neljä kertaa ja TU:n ja UiTa:n keskinäisten otteluiden voitot menivät tasan 2–2.

FC Inter perusti vähävaraisten perheiden junioreille tukirahaston

Timo Furuholm lupasi lahjoittaa pistebonusrahansa juniorien tukirahastoon.

FC Inter on perustanut oman tukirahaston heikoimmassa taloudellisessa asemassa olevien lasten ja nuorten jalkapalloharrastuksen tukemiseksi. Rahasto jakaa vuosittain haettavien stipendien kautta avustusta niille seuran junioreille, joiden perheillä on vaikeuksia harrastusmaksujen kanssa. Seurassa on tällä hetkellä noin 500 junioripelaajaa.

Puukkokatsomo: Katsojapula haasteena

Toiseksi korkein runkosarjan katsojakeskiarvo oli TPS:llä, vajaat 5 500 katsojaa.

Jääkiekon Liigalla on käsillä tärkeä kevät. Suomen ykköslajin korkeimmalla sarjatasolla riittää pohdittavaa, sillä päättyneen runkosarjan katsojamäärät eivät valtakunnallisella tasolla mairittele. Kaudella 2018–19 koko Liigan katsojakeskiarvo oli 4 232 katsojaa.

Paavo Nurmi Gamesissa jaossa Tokion olympiapaikat

Wilma Murto ja monet muut suomalaishuiput saavat venyä parhaimpaansa, jotta Tokion olympialaisten tulosrajat saavutetaan.

Kansainvälinen yleisurheiluliitto IAAF julkisti maaliskuun alulla tulosrajat, joilla urheilijat lunastavat paikkansa Tokion 2020 olympialaisiin. Suomalaisittain tulosrajat ovat kovat ja oletettavasti vain muutama urheilija pääsee rajan rikkomalla olympialaisiin.

Inter kohtaa puolivälierissä VPS:n Kupittaalla

Jalkapalloilun Suomen Cupin puolivälierävaiheen otteluparit arvottiin tiistaina. Inter, joka on Cupin hallitseva mestari, saa kotiottelussa vastaansa Vaasan Palloseuran. Ottelu pelataan lauantaina 30. maaliskuuta kello 15 kentällä Kupittaa 5.

Seppo Paju kolmonen frisbeegolfin Disc Golf Pro Tourin osakilpailussa Yhdysvalloissa

Seppo Paju.

Vuoden miespelaajaksi Euroopassa valittu lietolainen Seppo Paju sijoittui kolmanneksi frisbeegolfin Disc Golf Pro Tourin osakilpailussa Teksasissa Yhdysvalloissa. Pajun sijoitus sivuaa parasta suomalaistulosta Disc Golf Pro Tourilla.

Täysosuma
Ei mikään viivelähtö.
Ei mikään viivelähtö.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Huh huh, tämäkin vielä!
Huh huh, tämäkin vielä!
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?