Energiapuun kauppa vilkastui viime vuonna

Energiapuun kauppa sujui pirteästi, sillä ostoja tilastoitui yhteensä 4,3 miljoonaa kuutiometriä. Energiapuun kauppa sujui pirteästi, sillä ostoja tilastoitui yhteensä 4,3 miljoonaa kuutiometriä. Kuva: Ari-Matti Ruuska

Energiapuusta maksettiin viime vuonna metsänomistajille pystykaupoissa keskimäärin 3,8 euroa ja hankintakaupoissa 21,0 euroa kuutiometriltä. Pystykaupoissa keskihinta nousi edellisvuodesta reaalisesti kaksi prosenttia, mutta hankintakaupoissa hinta laski kaksi prosenttia. Pystykauppojen osuus kaikesta vuoden aikana tilastoidusta kaupasta kasvoi runsaaseen kolmeen neljäsosaan. Kokonaismäärästä oli latvusmassaa puolet ja karsittua rankaa runsas kolmannes.

Energiapuun kauppa sujui pirteästi, sillä ostoja tilastoitui yhteensä 4,3 miljoonaa kuutiometriä. Määrä oli viidesosan suurempi kuin edellisenä vuonna ja suurempi kuin koskaan vuonna 2014 alkaneen tilastoinnin aikana. Energiapuun tilastoinnin arvioidaan kattavan hieman yli puolet energiapuun kaupasta.

– Metsähakkeen raaka-aineeksi tarkoitetusta energiapuusta ostettiin viime vuonna 77 prosenttia pystykaupoissa ja loput 23 prosenttia hankintakaupoissa, kertoo yliaktuaari Jukka Torvelainen Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Torvelaisen mukaan puumäärien kehityksessä oli eroja kauppatapojen välillä. Pystykaupoissa ostettiin kaikkia energiapuulajeja vähintään viidesosa edellisvuotta enemmän ja kokonaismäärä kasvoi 30 prosenttia. Hankintakaupoissa karsitun rangan puumäärä pieneni 14 prosenttia ja veti kokonaismäärän viiden prosentin laskuun.

Pystykauppojen energiapuusta oli latvusmassaa lähes kolme viidesosaa ja karsittua rankaa kolmasosa. Latvusmassasta maksettiin keskimäärin 3,7 euroa kuutiometriltä, mikä oli reaalisesti yhdeksän prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Karsitun rangan keskihinta laski neljä prosenttia 4,5 euroon. Kaikkien energiapuulajien hinnat vaihtelivat huomattavasti alueelta toiselle.

Hankintakaupoissa ostetusta energiapuusta oli karsittua rankaa yli puolet ja latvusmassaa neljäsosa. Karsitun rangan keskimääräinen hinta oli 24,1 euroa kuutiometriltä, reaalisesti prosentin vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Myös latvusmassan hinta laski prosentin 15,6 euroon kuutiometriltä.

Ostajan puusta maksaman korvauksen lisäksi metsänomistajat voivat saada pienpuukohteille myös valtion maksamaa tukea.

– Nuoren metsän hoidon ja pienpuun korjuun tuki ei sisälly tilaston hintoihin, mutta vaikuttaa kohteiden toteutuspäätöksiin ja taloudelliseen tulokseen, Torvelainen arvioi.

Näiden tukien määrä oli vuonna 2018 tukikelpoisissa kohteissa yhteensä 430 euroa hehtaarilta. Jos karsitun rangan tai kokopuun hakkuumäärä oli esimerkiksi 50 kuutiometriä hehtaarilla, niin tukea saatiin lähes yhdeksän euroa kuutiometrille. Suomen metsäkeskuksen tietojen mukaan pienpuun korjuun ja nuoren metsän hoidon tukea saaneita kohteita oli vuonna 2018 kaikkiaan noin 33 000 hehtaaria. Niille maksettiin tukea yhteensä 14,2 miljoonaa euroa.

Lämpö- ja voimalaitoksilla käytetyn metsähakkeen määrä nousi tasaisesti 2000-luvulla ja on vaihdellut vuoden 2011 jälkeen vuosittain seitsemän ja kahdeksan miljoonan kuutiometrin välillä. Vuoden 2018 käyttömääriä ei ole vielä tilastoitu, mutta vuotta aikaisemmin metsähakkeena poltettiin yhteensä 4,0 miljoonaa kuutiometriä pienpuuta ja 2,3 miljoonaa kuutiometriä latvusmassaa. Lisäksi käytettiin kantoja 0,5 ja erilaista järeää runkopuuta 0,4 miljoonaa kuutiometriä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Kalevalanpäivänä Raision kirjastossa tarinoidaan

Raision kaupunginkirjastossa on Kalevalanpäivänä torstaina 28. helmikuuta tarinapaja, jossa voi kertoa sadun tai tarinan. Mukaan voi ottaa jonkun tärkeän esineen tai valokuvan.

Tinnituspotilas voi hyötyä aivojen magneettistimulaatiohoidosta

Tinnitukseen eli korvien soimiseen ei ole parantavaa hoitoa. Transkraniaalinen magneettistimulaatio (TMS) eli pään iholle annettu sarjamagneettistimulaatio on uusi hoitomuoto pitkäaikaiseen tinnitukseen. TMS on kajoamaton, kivuton ja hyvin siedetty hoito.

Väestöennuste: Suomessa 20 vuoden kuluttua vain kolme aitoa kasvuseutua

Ajankohtainen alueellinen väestöennuste kertoo, että pääkaupunkiseudun väestö kasvaa 270 000 asukkaalla vuoteen 2040. Samaan aikaan koko maan kasvu jää vajaaseen 90 000:een eli pääkaupunkiseudun ulkopuolisen Suomen väki vähenee 180 000 asukkaalla. Alueellinen tarkastelu osoittaa myös sen, että selkeää kasvua nähdään Helsingin lisäksi vain Tampereen ja Turun seuduilla. Maltillista kasvua ennuste osoittaa vielä Oulun ja Jyväskylän seuduille ja pientä Kuopioon, mutta niissäkin väestönkasvu kääntyy laskuun 2030-luvun puolivälissä.

Ennätysmäärä uusia viljelijöitä ja investointeja maatiloilla

ELY-keskukset rahoittivat viime vuonna ennätysmäärän maatilojen investointeja ja nuoren viljelijän aloitustukia. Sukupolvenvaihdokset ja investoinnit keskittyvät Pohjanmaan maakuntiin ja Varsinais-Suomeen.

Kalastusalan työehtoihin muutoksia

Valtioneuvosto esittää muutoksia vahvistettavaksi presidentin esittelyssä 22. helmikuuta. Muutokset astuvat voimaan 15. marraskuuta.

Tupakkatuotteiden jäljitettävyyttä ja turvaominaisuuksia koskeva sääntely voimaan toukokuussa

Savukkeiden ja kääretupakan pakkauksissa on oltava jäljitettävyyttä helpottavat yksilölliset tunnisteet sekä väärinkäytöltä suojaavat turvaominaisuudet 20. toukokuuta lukien. Tupakkalakia täsmennetään näiltä osin tupakkalain muutoksella, joka tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa 22. helmikuuta.

Puutiaisaivotulehduksen riskialueet pääosin ennallaan, rokotusohjelma laajenee

Puutiainen tarttui lakanaan.

Vuosien 2014–18 seurantatietojen perusteella puutiaisaivotulehduksen ilmaantuvuus kuntatasolla oli edelleen korkein Paraisten kunnassa. Paraisilla tautia on todettu viiden viime vuoden aikana keskimäärin 55 tapausta 100 000 asukasta kohden.

Ehdollisen vankeuden oheisseuraamuksiin tiukennuksia vuoden 2020 alusta

Ehdollisen vankeusrangaistuksen oheisseuraamuksia koskevaa järjestelmää tiukennetaan 1.1.2020 alkaen. Uudistuksen myötä myös aikuinen, eli rikoksen 21 vuotta täyttäneenä tehnyt voidaan tuomita ehdollisen vankeuden tehosteeksi valvontaan.

Valtio luovuttaa Nesteen osakkeita enintään 107 miljoonalla eurolla Pohjolan Rautatiet Oy:lle

Valtioneuvoston yleisistunto päätti torstaina valtuuttaa valtioneuvoston kanslian pääomittamaan Pohjolan Rautatiet Oy:tä.

Urheilu

Puukkokatsomo: Kuivin jaloin

Susanna Tapani, numero 77.

Naisten jääkiekon SM-liigaan täksi kaudeksi noussut TPS selvisi kaudesta lopulta kuivin jaloin, kun se onnistui välttämään karsinnat, mikä oli joukkueen tavoitteena.

Raision Loimun passari Kasper Vuorinen naisten maajoukkueen kakkosvalmentajaksi

Kasper Vuorinen.

Lentopallon naisten maajoukkueen kakkosvalmentajaksi on valittu Kasper Vuorinen . Raision Loimun passarina Mestaruusliigassa pelaava Vuorinen on opiskellut valmennusta Jyväskylän yliopistossa ja on hakenut valmennusoppia myös ulkomailta.

Jääkiekkoharrastuksen jatkumiseen vaikuttaa monta tekijää juniori-iässä

Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen kolmen vuoden seurantatutkimuksen mukaan 15-vuotiaana jääkiekkoa harrastaneista 60 prosenttia jatkoi lajia edelleen 18-vuotiaana. Alueelliset erot harrastuksen jatkumisessa olivat kuitenkin suuria vaihdellen 20–80 prosentin välillä. Mitä aikaisemmin jääkiekko oli aloitettu, sitä todennäköisempää oli harrastuksen jatkuminen.

Teemu Packalénin paluu häkkiin lähestyy

Teemu Packalén hioo parhaillaan huippukuntoa Montrealissa maineikkaalla Tristar-salilla. Miehen tähtäimessä on paluu tositoimiin vielä tänä keväänä.

Suomalainen vapaaotteluväki on joutunut odottamaan pitkään Teemu Packalénin paluuta tositoimiin. Turkulaisen edellisestä ottelusta tulee maaliskuussa kuluneeksi kaksi vuotta. Tuolloin ottelu päättyi puolessa minuutissa tyrmäystappioon Marc Diakiesea vastaan.

Kankaisten Golf ehdolla vuoden golfseuraksi Suomessa

Timo Tuominen.

Maskussa toimiva Kankaisten Golf ry on ehdolla vuoden golfseuraksi Suomessa. Kankaisten Golfin lisäksi ehdolla ovat Espoon Ringside Golf ja oululainen Virpiniemi Golf. Vuoden golfseura julkistetaan lauantaina 16. maaliskuuta Helsingissä pidettävässä Golfgaalassa.

Åboraakkeli: Huuhkajat laskeutuvat Kupittaalle?

Päävalmentaja Markku Kanerva ja Huuhkajat valmistautuivat Kupittaalla Turkki-otteluun lokakuussa 2017.

Suomen miesten jalkapallomaajoukkueen taival EM-karsinnoissa alkaa runsaan kuukauden kuluttua. Tänä vuonna Suomi pelaa kymmenen karsintaottelua, joista viisi kotikentällä. Bosnia-Hertsegovina, Kreikka ja Italia kohdataan varmuudella Tampereella, mutta lokakuun Armenia-ottelun ja marraskuun Liechtenstein-ottelun pelipaikkaa ei ole vielä päätetty.

Täysosuma
Ei mikään viivelähtö.
Ei mikään viivelähtö.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Huh huh, tämäkin vielä!
Huh huh, tämäkin vielä!
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?