Muurahaiskeoilla avainasema maaperän hyötypunkkien lajinkirjon ylläpidossa, metsähakkuut uhkaavat elinympäristöä

Riikka Elo. Riikka Elo. Kuva: Turun yliopisto

Muurahaiskeot muodostavat metsämaisemassa lajinkirjon keskittymiä, vahvistaa maaperän hyödyllisiä sammalpunkkeja käsittelevä tuore tutkimus. Riikka Elo havaitsi Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan, että muurahaiskeot ylläpitävät sammalpunkkien monimuotoisuutta luomalla sopivia pienelinympäristöjä. Metsähakkuut kuitenkin häiritsevät näitä pienelinympäristöjä ja sammalpunkkilajistoa. Sammalpunkkilajeissa havaittiin lisäksi piilotettua monimuotoisuutta, sillä lajeja onkin aiemmin luultua enemmän.

Pahamaineisten puutiaisten vuoksi punkkeja pidetään usein haittaeläiminä, mutta valtaosa Suomen 1 500 punkkilajista on kuitenkin hyödyllisiä. Tällaisia ovat maaperässä elävät ja hajottajina toimivat mikroskooppisen pienet sammalpunkit. Niiden toiminta takaa maaperän ravinteiden biokemiallisen kierron ja siten kasvien ravinteiden saannin – tällaista toimintaa kutsutaan ekosysteemipalveluksi.

Etenkin pohjoisen havumetsävyöhykkeen metsissä sammalpunkit ovat erityisen tärkeitä, sillä ne ovat maaperän runsain ja lajirikkain eläinryhmä; niitä elää neliömetrillä metsämaata jopa 200 000 yksilöä ja 50 lajia. Kaikkiaan Suomesta tunnetaan 350 sammalpunkkilajia.

Vaikka sammalpunkkien lajistotutkimusta on tehty sekä Suomessa että muualla maailmassa jo vuosisatoja, on eräs erityinen miljöö, muurahaiskeot, jäänyt lähes kokonaan kartoittamatta. Aiemmin on jo osoitettu, että muurahaiskeoissa elää runsas joukko muita selkärangattomia eläimiä, kuten kovakuoriaisia, juoksujalkaisia ja perhosia. Näitä kutsutaan muurahaisten pesävieraiksi.

– Halusin tutkia, esiintyykö muurahaiskeoissa myös sammalpunkkeja, sillä näistä ei ole aiemmin ollut juuri lainkaan tietoa. Tutkin karikenäytteitä kaljukekomuurahaisen keoista ja niitä ympäröivästä maaperästä. Kävi ilmi, että keoissa oli yhtä runsaasti sammalpunkkeja kuin maaperässä, mutta siellä esiintyi pääosin eri lajeja. Havainnolla on siis suora suojelusovellus; kun turvataan sekä muurahaiskeot että maaperä, mahdollisimman monen lajin elinympäristö tulee suojatuksi, Elo toteaa.

Elo tarkasteli tutkimuksessaan myös muurahaiskekojen kosteus- ja lämpöolosuhteiden vaikutusta muurahaiskekojen sammalpunkkilajistoon.

– Tutkimukseni osoitti, että sammalpunkit ovat riippuvaisia kosteudesta, sillä niitä esiintyi pääosin muurahaiskeon kosteassa pintakerroksessa, kun taas keon kuivasta sisäosasta niitä löytyi vain vähän. Keot olivat sitä lämpimämpiä, mitä kosteampia ne olivat. Näillä olosuhteilla on tärkeä merkitys selkärangattomien eläinten kehitykselle, Elo kertoo.

Tutkijat ovat usein ihmetelleet, mitä sammalpunkit oikein tekevät muurahaiskeoissa. Tutkimustensa perusteella Elo olettaa, että ne voivat muodostaa muurahaisten kanssa mutualistisen, eli molempia osapuolia hyödyttävän, suhteen.

– Käytännössä muurahaiskeot ovat sammalpunkeille vakaa elinympäristö, jossa on sopiva kosteus, lämpötila ja lisäksi maaperäkariketta kuten neulasia, joita sammalpunkit syövät. Vastavuoroisesti sammalpunkit toimivat muurahaisille siivoojina, sillä ne syövät myös sienirihmastoa ja bakteereita, jotka muuten voisivat vallata keon tai aiheuttaa sairauksia muurahaisille.

Tutkimus tuotti uutta tietoa metsähakkuiden vaikutuksista muurahaiskekojen kosteus- ja lämpötilatasapainoon sekä sammalpunkkilajistoon.

– Vertasin tupsukekomuurahaisen kekoja avohakkuualueilla sekä näitä ympäröivässä luonnontilaisessa metsässä. Avohakkuualueilla sijaitsevien kekojen pintakerros oli kuivempi kuin metsäkeoissa. Myös kekojen lämpötila liittyy keon kosteuteen, ja kekojen lämmönsäätely häiriintyi avohakkuualueilla. Näillä olosuhteen muutoksilla voi olla haittavaikutuksia sekä muurahaisiin että niiden runsaisiin pesävieraisiin, Elo kertoo.

– Keräsin lisäksi näistä samoista keoista sammalpunkkeja, ja tutkin eroaako kekojen lajisto. Tutkimukseni osoitti, että hakkuuaukeiden keoissa sammalpunkkien lajimäärä oli alhaisempi kuin metsäkeoissa. Sammalpunkkien kokonaisrunsaudessa tai yhteisökoostumuksessa en kuitenkaan havainnut merkittäviä eroja. Toisaalta tutkimus tarkasteli vain lyhyen, parin vuoden jälkeen tapahtunutta lajistomuutosta, joten tilanne voi olla eri esimerkiksi kun hakkuista on kulunut viisi tai kymmenen vuotta, Elo pohtii.

Kaikkiaan muurahaiskekoja ja niiden pesävieraita koskevat tutkimukset ovat Elon mukaan tärkeitä luonnonsuojelullisesta näkökulmasta. Kekomuurahaiset ovat metsäekosysteemien avainlajeja niiden moninaisten roolien vuoksi. Kekomuurahaiset ovat yleisiä Suomessa, mutta monissa muissa Euroopan maissa ne ovat uhanalaisia. Näin ollen tutkimustulokset ovat sovellettavissa myös laajempiin suojelusuunnitelmiin Euroopassa.

Toisaalta myös sammalpunkit luokitellaan puutteellisesti tunnetuksi eläinryhmäksi, sillä lajien runsaudesta, levinneisyydestä ja elinympäristövaatimuksista ei ole tarkkaa tietoa. Elo määritti väitöstutkimuksessaan yhteensä lähes 50 000 sammalpunkkia, ja luokitteli ne yhteensä 125 lajiin. Tutkimukset tuottivat siis lisätietoa noin 35 prosentista Suomen sammalpunkkilajeista, ja tutkimuksissa löytyi lisäksi neljä lajia, joita ei ole aiemmin havaittu Suomesta.

Lajintunnistus – etenkin kun kyseessä ovat nämä alle millimetrin mittaiset sammalpunkit – on hyvin haastavaa ja aikaa vievää. Siksi lajintunnistuksessa käytetään nykyään hyödyksi DNA:ta, jonka avulla lajit voidaan tunnistaa tarkasti.

– Tutkin erästä kotelopunkkeihin kuuluvaa sukua, ja sen yhdeksää lajia DNA-menetelmin. Tämän punkkiryhmän lajintunnistus on erityisen vaikeaa, koska nämä punkit voivat vetää jalat kuorensa sisään aivan kuin kilpikonnat, jolloin niistä näkee mikroskoopin alla vain ulkokuoren. Tutkimukseni kuitenkin osoitti, että viisi lajia voitiin tunnistaa yksiselitteisesti DNA:n avulla. Kuitenkin neljän muun lajin kohdalla DNA osoitti niiden jakautuvan kahteen eri kehityslinjaan, mikä viittaa siihen, että lajeja onkin paljon aiemmin luultua enemmän. Tässä on kyse piilotetusta lajinkirjosta, jossa ulkoisesti samalta näyttävä laji muodostaakin geneettisesti katsottuna useita eri lajeja. Tutkimus on siis merkittävä edistysaskel sammalpunkkien lajistotutkimukselle, Elo sanoo

FM Riikka Elo esittää väitöskirjansa Hidden diversity of moss mites (Acari: Oribatida) unveiled with ecological and genetic approach julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 9. helmikuuta kello 12 (Turun yliopisto, Natura, luentosali IX, Turku).

Vastaväittäjänä on professori Mark Maraun (University of Göttingen, Saksa) ja kustoksena professori Ilari E. Sääksjärvi (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on biologia.

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä http://www.utupub.fi/handle/10024/146702.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Poliisi: Mielenosoitukset sujuivat rauhallisesti, kaksi kiinniottoa päivän aikana

Turun terroriteon muistopäivänä sunnuntaina oli kolme ennalta ilmoitettua mielenilmaisua. Mielenilmaisut sujuivat rauhallisesti, eikä poliisi ole kirjannut tapahtumaan liittyviä rikosilmoituksia.

Lyyti pyrkii nousuun

Turkulaisen tapahtumanhallintaohjelmistoyhtiö Lyytin tavoite on saavuttaa merkittävä markkina-asema Euroopassa. Tämän tukemiseksi Vaaka Partnersin hallinnoima rahasto teki sijoituksen yhtiöön ja tuli yhtiön pääomistajaksi. Lyyti tarjoaa verkkopohjaisen tapahtumanhallintajärjestelmän tapahtumien, koulutusten ja tilaisuuksien järjestämiseen. Lyyti Oy on pohjoismaiden suurin tapahtumanhallintaan erikoistunut ohjelmistoyhtiö.

Keskuskauppakamari: Polttoaineverotuksen vaihtoehtoja tarkasteltava

Hallituksen budjettiehdotuksen mukainen fossiilisten polttoaineiden veronkiristys heikentäisi suomalaisyritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä, arvioi Keskuskappakamari. Se vesittäisi osaltaan myös hallituksen työllisyystavoitteen toteutumista, sanoo Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää .

Riistasorsien poikastuotto jäi heikoksi

Sinisorsan pesimäkanta kääntyi viime vuoden selkeän pudotuksen jälkeen nousuun.

Kesän sisävesien vesilintulaskentojen perusteella Suomen neljän tärkeimmän riistasorsalajin sinisorsan, tavin, telkän ja haapanan poikastuotto oli heikko. Pesimäkannoissa ei tapahtunut oleellisia muutoksia viime vuoteen verrattuna.

Rintasyöpälääke letrotsolia vain rajoitetusti saatavilla syyskuun ajan

Fimea on saanut tiedon, että rintasyöpälääke letrotsolia sisältävien lääkevalmisteiden tukkuvarastot ovat huvenneet oletettua nopeammin, eivätkä apteekit saa uusia lääke-eriä normaaliin tapaan. Myyntiluvanhaltijoiden ilmoittamien tietojen mukaan saatavuushäiriö kestää arviolta syyskuun loppupuolelle.

Maa- ja metsätalousministeriö esittää metson ja teeren talvimetsästyksen sallimista osassa maata

Maa- ja metsätalousministeriö on lähettänyt lausunnoille asetusluonnoksen, jossa esitetään merkittäviä pidennyksiä syyskuun 10. päivänä alkavan metsäkanalintujen metsästyskauden metsästysaikoihin. Esitys perustuu siihen, että erityisesti teeri- ja pyykannat sekä Itä-Lapin ja Koillismaan metsokanta ovat viimeisten riistakolmiolaskentojen mukaan jatkaneet edelleen kasvuaan. Lausuntoaika jatkuu perjantaihin 23. elokuuta asti.

Kesä ollut päiväperhosille suotuisa

Alkukesän hellevirtaukset toivat maahamme miljoonia ohdakeperhosia. Niiden jälkeläiset ovat parhaillaan lennossa.

Päiväperhosseurannassa havaitut perhosmäärät kasvoivat lähes kolmanneksella edelliskesästä. Myös useimpien päiväperhoslajien kannat ovat vahvistuneet selvästi. Tällä hetkellä lennossa on runsaasti ohdake- ja nokkosperhosia.

Loton potti nousee 3,6 miljoonaan euroon

Loton kierroksen 33/2019 arvonnassa ei löytynyt täysosumia, joten ensi viikolla potti nousee 3,6 miljoonaan euroon.

Omakotitalon alakerrassa tulipalo Raisiossa

Noin 200-neliöisen omakotitalon alakerran makuuhuoneessa syttyi tulipalo lauantaina illalla Raisiossa Ailakkikujalla.

Kaupunki
Urheilu

NHL:n työsulkukausi 2012–13 toi Mestikseenkin suuren maailman tuulia

Jesse Winchester poikkesi Kupittaan valoissa NHL:n työsulkukaudella 2012-13.

Vaikka kiekkokausi ei päättyisikään mestaruusjuhliin, saattaa kaudesta muodostua ikimuistoinen. Näin kävi Tuton urheilutoimenjohtaja Elmo Aittolalle NHL:n työsulkukaudella 2012–13.

Puukkokatsomo: Kiinnostavia änäriasetelmia

NHL-kauden alkuun on vielä vajaat pari kuukautta, mutta laineet taalakaukaloiden ympärillä lyövät jo korkeina. Vastikään pohjoisamerikkalaisessa mediassa ryöpytettiin Rasmus Ristolaista TSN:n toimittajan toimesta.

Tuto Hockey ja Forssan Palloseura yhteistyöhön

Mestiksen Tuto Hockey ja Suomi-sarjassa pelaava Forssan Palloseura ovat sopineet kaudelle 2019-20 yhteistyösopimuksesta, joka sisältää seurojen välisen pelaajaliikennesopimuksen. Tämän tarkoituksena on parantaa yhteistyötä sekä edustusjoukkueiden että A-nuorten välillä.

Otteluanalyysi: Inter taisteluvoitolla sarjan kärkeen

Interin valmentaja Jose Riveiro ja HIFK:n Tor Thodesen.

Vartissa neljä maalia. HIFK yllätti Interin jalkapallon Veikkausliigan taistossa räväkällä alulla. Se tuli ryminällä matsiin ja meni kahdesti johtoon. Mutta nykykuntoista Interiä vastaan se välttämättä riitä. Inter punnersi kahdesti rinnalle ja lopulta ohi voittaen ottelun 3-2 (2-2). Kun Ilves hävisi kotonaan KuPSille, Inter meni maalieron turvin sarjakärkeen. Ilveksellä on tosin yksi ottelu vähemmän pelattuna.

TPS:n salibandymiehiä maajoukkuetehtäviin

Lauri Stenfors valittiin maajoukkueeseen.

TPS Salibandyn Mikko Hautaniemi sekä Lauri Stenfors on valittu 7. syyskuuta Ruotsin Alingsåsissa pelattavaan Ruotsi-maaotteluun. Mukana on sekä viime MM-kisoista että kesän leirityksistä tuttu ryhmä.

Futisstudio: Turkulaisjoukkueet puolivälin krouvissa

Juuso Hämäläinen.

Aamusten ja EOM-jalkapallolehden yhteistuotantona toteuttu jalkapallomakasiini pureutuu FC Interin ja TPS:n kuluvaan kauteen. Interin tilannetta valottaa puolustaja Juuso Hämäläinen ja TPS:n osalta laitalinkki Mika Ääritalo . Asiantuntijana on tuttuun tapaan Pauno Kymäläinen ja toimittajana Kimmo Muttilainen .

Täysosuma
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Kevään kestävä kissa.
Kevään kestävä kissa.
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
Ei mikään viivelähtö.
Ei mikään viivelähtö.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.