Henkirikoksia tehdään vähemmän kuin koskaan

Suomessa surmattiin kuolemansyytietojen mukaan 61 ihmistä vuonna 2017. Määrä oli pienin sitten vuoden 1895, kertoo Findikaattori. Väestöön suhteutettu kuolleisuus, 1,11 uhria 100 000 asukasta kohti, oli matalin tilastoitu vuoden 1782 jälkeen ja neljänneksi alhaisin koko vuodesta 1754 alkaneen kuolemansyytilastoinnin aikana.

Vähäisempää tilastoitu henkirikollisuus on ollut vain vuosina 1758, 1771 ja 1782. 1700-luvun tilastot ovat kuitenkin huomattavasti nykytilastoja epäluotettavammat, joten todellisuudessa henkirikollisuuden taso on viime vuosina ollut koko tunnetun rikoshistoriamme alhaisin. 1990-luvulta alkaneen laskevan henkirikollisuustrendin myötä ovat vähentyneet nimenomaan miesten tekemät henkirikokset, niin miehiin kuin naisiinkin kohdistuneet. Naisten henkirikollisuudessa muutokset ovat olleet viime vuosikymmeninä vähäisiä.

Suomen lähihistorian väkivaltaisin kausi henkirikollisuudella mitaten oli ajanjakso suurlakkovuodesta 1905 kieltolain kumoamisvuoteen 1932. Maassamme surmattiin tuolloin vuosittain kolminkertainen määrä ihmisiä asukasta kohti nykyiseen verrattuna. Väkivaltaisin yksittäinen vuosi julkaistussa kuolemansyytilastossa on vuosi 1918, jolloin tilastoidun henkirikollisuuden taso oli yli 60 uhria 100 000 asukasta kohti.

Toinen lyhyempi väkivaltapiikki oli välittömästi toisen maailmansodan jälkeen vuosina 1945–47. Vastaavasti viime vuosisadalle osui myös tunnetun historiamme väkivallattomin jakso, 1950-luvun lopulta 1960-luvun lopulle. Henkirikollisuuden taso oli tuolloin kolmanneksen viime vuosikymmenten keskitasoa alhaisempi.

Uusi suhteellisen korkean henkirikollisuuden jakso alkoi 1969, suuren alkoholireformin vuonna. 1990-luvun jälkipuoliskolta alkaen henkirikollisuus on kääntynyt jälleen laskuun Suomessa. Kehitys on ollut sama myös muualla Euroopassa. Suomessa henkirikollisuustason lasku on viime vuosina ollut hieman Euroopan talousalueen keskimääräistä laskua nopeampaa. Yhtenä syynä rikollisuustason laskuun on ollut väestön vanheneminen, joka on selittänyt 10–25 prosenttia henkirikollisuuden tason kokonaismuutoksesta.

Henkirikollisuuden yleisrakenne on rikollisuuden vähenemisestä huolimatta pysynyt muuttumattomana. Tyypillinen suomalainen henkirikos on yksityisasunnossa tapahtuva ryyppyriitatappo. Aseena on keittiöveitsi ja tekoajankohtana viikonloppu. Syyllinen ja uhri ovat vanhoja tuttuja, keski-ikäisiä, yksin asuvia, työelämästä syrjäytyneitä, alkoholisoituneita miehiä, joilla on takanaan useita aiempia väkivaltarikostuomioita. Tekohetkellä osapuolet ovat yleensä 1–3 promillen humalassa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Ruisrock muuttaa liikennejärjestelyjä huomisesta alkaen

Ruissalon Kansanpuiston festivaalialue on suljettu yleisöltä festivaalin rakennuksen ja purun aikana 26.6.–10.7. Festivaaliviikolla myös saareen kulkemista rajoitetaan. Festivaalivieraat voivat pysäköidä autonsa Artukaisissa sijaitsevalle parkkialueelle, jolta maksuton festaribussi kulkee festaribussiasemalle.

Nuoret aikuiset yleisimmin halukkaimpia seksiin saman sukupuolen edustajan kanssa

Kaalimato.comin tutkimuksesta selviää, että seksuaalinen avoimuus näkyy etenkin nuoremman suomalaisväestön keskuudessa. Yli puolet alle 35-vuotiaista suomalaisista, jotka harrastavat seksiä pääasiassa eri sukupuolta olevan kumppanin kanssa, haluaisi tai voisi ainakin harkita seksin harrastamista samaa sukupuolta olevan kanssa. Eniten kiinnostusta samaa sukupuolta kohtaan osoittavat suomalaisnaiset, joista joka viides haluaisi tai voisi harkita seksiä naisen kanssa.

Yhdeksän kymmenestä jalankulkijasta kunnioittaa punaista valoa

Liikenneturvan seurantojen mukaan 92 prosenttia kävelijöistä pysähtyy punaisiin liikennevaloihin, mikä on seurantahistorian paras lukema. Lähes puolet Liikenneturvan kyselyyn vastanneista suomalaisista kuitenkin kertoo joutuneensa liikenteessä vaaratilanteeseen, kun toinen tielläliikkuja on kävellyt punaisia päin.

Siro vihanneskrassi sopii moneen kesäruokaan

Vihreä ja siro vihanneskrassi sisältää samoja sinappiöljyjä kuin suurempi sukulaisensa vesikrassi. Niiden käyttö on samanlaista. Vihanneskrassin ituja saksitaan suoraan raakana valmiin ruoan päälle. Sen maku sopii hyvin salaatteihin, keittoihin, kalaruokiin ja voileiville.

Suomalainen popsii kolme pullaa viikossa

Pullat ja leivokset maistuivat suomalaisille vuonna 2018. Niillä herkutellaan kuitenkin maltillisesti: vuosittain suomalainen syö vajaa 8 kiloa leipomoiden leipomaa kahvileipää ja konditoriatuotteita. Tämä tarkoittaa noin kolmea keskikokoista (50 g) pullaa tai pientä kakkupalaa viikossa.

Poliisi ottanut kiinni henkilöitä Raision Petäsmäessä tapahtuneen henkirikoksen johdosta

Poliisi tutkii Raision Petäsmäessä viikonloppuna tapahtunutta epäiltyä henkirikosta. Poliisi on suorittanut asiassa kiinniottoja sunnuntaina ja maanantaina. Esitutkinta on alussa, eikä poliisi tässä vaiheessa kerro asiasta enempää.

Suomessa on yli 70 syötävää marjaa

Oletko koskaan maistanut tuoksuvatukan tai ruohokanukan marjoja? Tiesitkö, että niitäkin voi syödä? Satu Hovin uusi Marjat (Readme.fi) esittelee tuttujen marjojemme lisäksi useita kymmeniä syötäviä lajeja runsain kuvin, tunnistus- ja valmistusvinkein. Kirja kertoo myös niiden yleisyydestä, ravintosisällöstä, ravintokäytöstä, terveysvaikutuksista, säilönnästä, näköislajeista sekä mistä niitä löytää. Monia lajikkeita voi syödä sellaisenaan tai käyttää ruokien, leivonnaisten, juomien, hillojen ja mehujen raaka-aineena tai mausteena.

Työttömyys vähenee vakaasti Varsinais-Suomessa

Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa oli toukokuun lopussa 18 300 työtöntä työnhakijaa. Toukokuun aikana työttömien yleensä määrä monesti kasvaa, nyt 200 henkilöllä. Viime vuoden toukokuusta työttömien määrä väheni yhdeksällä prosentilla (1 750 henkilöllä) eli ripeämpää tahtia kuin koko maassa (-6 %). Nykyistä vähemmän toukokuun työttömiä oli edellisen kerran vuonna 2009.

Sävykäs mustakaali mukautuu moneksi

Mustakaali on lehtikaalin tummempi, italialainen serkku ja ravintoarvoiltaan aikamoinen terveyspommi. Toiselta nimeltään cavolo nero tai palmukaali on pullollaan muun muassa C-vitamiinia, rautaa ja kalsiumia. Näyttävän värinen mustakaali kestää hyvin kuumentamista ja sopii erinomaisesti paistoksiin. Sellaisenaan se sopii myös salaatteihin ja vihersmoothieen. Mustakaalista saa myös kauniin sävyisen peston.

Urheilu

Inter ei saa helppoja pisteitä VPS:ltä

Interin edellinen kotivoitto on toukokuulta, kun KuPS kaatui Kupittaalla.

Kun Veikkausliiga tiistai-iltana jatkuu, Interillä on selvä tavoite. Kotiottelusta VPS:ää vastaan kolme pistettä ja sarjan kärkipaikka edelleen hallussa riippumatta siitä mitä takana väijyvä nelikko – Honka, Ilves, KuPS ja HJK – omissa otteluissaan tekee.

Palloliitto investoi seuroihin kaksi miljoonaa euroa

Palloliiton liittohallitus kokoontui juhannuksen alla kokoukseen, jossa hallitus päätti talenttivalmennustukea saavista seuroista sekä uuden HatTrick -avustuksen avaamisesta hakuun kesällä. Kokonaissumma näille kahdelle hankkeelle on kaksi miljoonaa euroa.

Liput Inter-Brønby-otteluun myynnissä

FC Inter kohtaa tanskalaisen Brønby IF:n Eurooppa-liigan ensimmäisellä karsintakierroksella. Joukkueiden ensimmäinen kohtaaminen on Tanskassa 11. heinäkuuta. 18. heinäkuuta joukkueet kohtaavat toisessa osaottelussa Kupittaalla. Ottelu Kupittaalla alkaa kello 18.30.

Åboraakkeli: Kisaodotus jatkuu Turussa

Jääkiekon MM-kisojen 2022 pääpelipaikka on Tampereelle rakentuva uusi suurhalli, joka valmistuu 2021.

U16-pojat Baltic Cupiin

U16-poikien maajoukkue matkaa juhannuksen jälkeisellä viikolla perinteiseen Baltic Cupiin, joka pelataan tänä vuonna Virossa 29. kesäkuuta–2. heinäkuuta. FC Interistä mukaan joukkueeseen on valittu 2003-syntyneet Tegra Mukuna ja Linus Rönnberg . Lisäksi varasijalle on nimetty Interin Jasper Yrjas . TPS:stä mukana on Onnipekka Pajula . Suomi kohtaa Baltic Cupissa Viron, Latvian ja Liettuan.

Jälkipeli: J-P Jalon selostajaura on kestänyt jo vuosikymmeniä

Nostalgiaa huokuvassa kuvassa Juha-Pekka Jalo on asettunut kasettimankkoineen samoille sijoille kuin vuonna 1985. Jalo tallensi silloin ennakkoluulottomasti selostusnäytteen Auran Aalloille. Tästä alkoi jo vuosikymmeniä kestänyt selostusura.

Näin ajatteli varmaan moni Kupittaan jalkapallo-otteluun saapunut katsoja vuonna 1985. Syystäkin. Turun Palloseuran kotiottelussa kentällä kirmasivat pikkuveljet Tomi ja Timo Jalo ja samanaikaisesti isoveli Juha-Pekka Jalo selosti ottelun kulkua kasettimankalle katsomossa yleisön keskellä istuen.

Täysosuma
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Kevään kestävä kissa.
Kevään kestävä kissa.
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
Ei mikään viivelähtö.
Ei mikään viivelähtö.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.