Henkirikoksia tehdään vähemmän kuin koskaan

Suomessa surmattiin kuolemansyytietojen mukaan 61 ihmistä vuonna 2017. Määrä oli pienin sitten vuoden 1895, kertoo Findikaattori. Väestöön suhteutettu kuolleisuus, 1,11 uhria 100 000 asukasta kohti, oli matalin tilastoitu vuoden 1782 jälkeen ja neljänneksi alhaisin koko vuodesta 1754 alkaneen kuolemansyytilastoinnin aikana.

Vähäisempää tilastoitu henkirikollisuus on ollut vain vuosina 1758, 1771 ja 1782. 1700-luvun tilastot ovat kuitenkin huomattavasti nykytilastoja epäluotettavammat, joten todellisuudessa henkirikollisuuden taso on viime vuosina ollut koko tunnetun rikoshistoriamme alhaisin. 1990-luvulta alkaneen laskevan henkirikollisuustrendin myötä ovat vähentyneet nimenomaan miesten tekemät henkirikokset, niin miehiin kuin naisiinkin kohdistuneet. Naisten henkirikollisuudessa muutokset ovat olleet viime vuosikymmeninä vähäisiä.

Suomen lähihistorian väkivaltaisin kausi henkirikollisuudella mitaten oli ajanjakso suurlakkovuodesta 1905 kieltolain kumoamisvuoteen 1932. Maassamme surmattiin tuolloin vuosittain kolminkertainen määrä ihmisiä asukasta kohti nykyiseen verrattuna. Väkivaltaisin yksittäinen vuosi julkaistussa kuolemansyytilastossa on vuosi 1918, jolloin tilastoidun henkirikollisuuden taso oli yli 60 uhria 100 000 asukasta kohti.

Toinen lyhyempi väkivaltapiikki oli välittömästi toisen maailmansodan jälkeen vuosina 1945–47. Vastaavasti viime vuosisadalle osui myös tunnetun historiamme väkivallattomin jakso, 1950-luvun lopulta 1960-luvun lopulle. Henkirikollisuuden taso oli tuolloin kolmanneksen viime vuosikymmenten keskitasoa alhaisempi.

Uusi suhteellisen korkean henkirikollisuuden jakso alkoi 1969, suuren alkoholireformin vuonna. 1990-luvun jälkipuoliskolta alkaen henkirikollisuus on kääntynyt jälleen laskuun Suomessa. Kehitys on ollut sama myös muualla Euroopassa. Suomessa henkirikollisuustason lasku on viime vuosina ollut hieman Euroopan talousalueen keskimääräistä laskua nopeampaa. Yhtenä syynä rikollisuustason laskuun on ollut väestön vanheneminen, joka on selittänyt 10–25 prosenttia henkirikollisuuden tason kokonaismuutoksesta.

Henkirikollisuuden yleisrakenne on rikollisuuden vähenemisestä huolimatta pysynyt muuttumattomana. Tyypillinen suomalainen henkirikos on yksityisasunnossa tapahtuva ryyppyriitatappo. Aseena on keittiöveitsi ja tekoajankohtana viikonloppu. Syyllinen ja uhri ovat vanhoja tuttuja, keski-ikäisiä, yksin asuvia, työelämästä syrjäytyneitä, alkoholisoituneita miehiä, joilla on takanaan useita aiempia väkivaltarikostuomioita. Tekohetkellä osapuolet ovat yleensä 1–3 promillen humalassa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Mepit vaativat Euroopalle finanssipoliisia ja finanssitiedusteluyksikköä

Euroopan parlamentti hyväksyi tiistaina suunnitelman kohti reilumpaa ja tehokkaampaa verotusta, ja finanssirikosten rankaisua. Suositukset hyväksyttiin äänin 505 puolesta, 63 vastaan ja 87 poissa. Suosituksia oli valmistellut yli vuoden ajan Euroopan parlamentin talousrikosten, veropetosten ja veronkierron erityisvaliokunta (TAX3).

Seitsemäs Eurostudent-opiskelijatutkimus käynnistyy

Kansainvälinen Eurostudent– opiskelijatutkimus 2019 -kysely käynnistyy. Kysely on järjestyksessään jo seitsemäs. Tiedonkeruu alkoi 25. maaliskuuta ja päättyy huhtikuun lopussa.

Sylki paljastaa terveysriskit, testejä tehdään myös Turussa

Suun tulehduksilla on merkittäviä seurauksia ihmisen kokonaisterveyteen. Suomessa kehitetty viiden minuutin sylkitesti kertoo, kuuluuko henkilö riskiryhmään. Testejä tehdään nykyään myös Turussa.

Euroopan parlamentti hyväksyi uudet digitaaliset tekijänoikeussäännöt

Uudet tekijänoikeusäännöt turvaavat luovan alan toimijoiden ja uutiskustantajien asemaa neuvotteluissa internetjättien kanssa. Säännöt turvaavat myös ilmaisunvapauden.

Liian moni kärsii rahapelaamisen kielteisistä seurauksista

Rahapelijärjestelmän uudistus ei ole auttanut torjumaan rahapelaamisesta aiheutuvia haittoja toivotulla tavalla. Näin todetaan Rahapelikyselyn raporteissa, jotka julkistettiin 26. maaliskuuta.

Työttömyys väheni ja työllisyys kasvoi helmikuussa

Työttömyysaste ja työttömyysasteen trendi 2009/02–2019/02, 15–74-vuotiaat.

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli helmikuussa 200 000, mikä oli 33 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Työllisiä oli 34 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysasteen trendi oli 6,5 ja työllisyysasteen trendi 72,5 prosenttia.

Perhe- ja työelämään keskittynyt vaalipaneeli Myllyssä

Työelämäkysymyksistä kiinnostuneiden äitien Mothers in Business ry:n Turun paikallisjaosto järjestää kaikille avoimen vaalipaneelin keskiviikkona 27.3. kello 16 Kauppakeskus Myllyssä. Paikalle on kutsuttu kahdeksan suurimman puolueen eduskuntavaaliehdokkaita keskustelemaan työelämästä sekä perheen ja työn yhdistämisestä. Mukana ovat Saara-Sofia Sirén (kok), Annika Saarikko (kesk), Eeva-Johanna Eloranta (sd), Pertti Vallittu (kd), Ulla Achrén (r), Mari Kousa-Kuusisto (vihr), Sanna Leivonen (ps) ja Emma Lindqvist (vas)

Lääkärit hakeutuvat töihin suuriin sairaaloihin

Terveydenhuollon työnjakoa ja kiireellistä hoitoa koskeva muutoskeskustelu on vaikuttanut mielikuviin sairaaloista työnantajina pieniä paikkakuntia syrjivästi. Suurin kysymys erikoislääkäripulassa ei ole valmistuvien erikoislääkärien määrä, vaan heidän sijoittumisensa. Tämän toteaa tuore selvitystyö.

Selvitys: Epäorgaanisten lannoitteiden tuonnin helpottaminen ei tarjoaisi ratkaisua maatalouden kannattavuusongelmiin

Epäorgaanisten lannoitteiden tuonnin helpottamisella olisi myönteistä, mutta vähäistä vaikutusta maatalouden kannattavuuteen, todetaan asiasta valmistuneessa selvityksessä. Suomalaisten maatilojen tuotantokustannuksesta lannoitteiden osuus oli keskimäärin vain noin neljä prosenttia vuonna 2016.

Urheilu

Suomi tavoittelee finaalipaikkaa kilpa-aerobicin maailmancupissa

Linn Agha (vas.), Erika Rautiainen ja Fanny Samppa.

Kilpa-aerobicin vuoden 2019 maailmancup käynnistyy viikonloppuna Portugalin Cantanhedessä. Suomen joukkue päätti viime vuoden maailmancupin hopeasijaan nousten sen myötä World Ranking -sijalle kolme, ja lähtee jahtaamaan finaalipaikkaa tulevan viikonlopun kisassa.

Jälkipeli: Maailmanmestari Kalle Palander kävi turkulaisten vieraana

Kun maailmanmestari Kalle Palander saapuu paikalle, nimikirjoitukset ja yhteiskuvat ovat tärkeitä. Laura Fröjdö oli ottanut lapset, Ellenin ja Robertin, mukaan Hirvensalon laskettelutapahtumaan.

Näin lehdet kirjoittivat talvella 2003, kun Kalle Palander oli voittanut pujottelun maailmancupin. Sanat eivät ehkä tulleet suoraan Palanderin suusta, mutta mahdollisesti hän itsekin ajatteli näin.

Jälkipeli: Viisi väittämää FBC Turusta

FBC Turun divarikausi päättyi Tiikereitä vastaan puoliväriin. Liigapaikka jäi toistaiseksi saavuttamatta. Valmentaja Perttu Kytöhongan mukaan nousu on mahdollista vasta, kun joukkue on liigatasoinen.

Vuosi sitten Aamuset kirjoitti, miten FBC Turun kausi oli ollut kahtiajakautunut edellisen vuoden tapaan. Nyt mennyt divarin kolmas kausikaan ei tehnyt poikkeusta. Monen mielestä miesten edustusjoukkue lähti jälleen kesälomille ennakoitua aikaisemmin. Mutta mikä olikaan totuus?

Tuto Volley pelaa välierissä

Kirill Borichev on Tuton tehomies.

Lentopallon ykkössarjan Tuto Volley raivasi tiensä puolivälieristä neljän parhaan joukkoon. Semifinaalisarjassa Tuto kohtaa semifinaaleissa Karelian Hurmoksen. Runkosarjassa joukkueet sijoittuivat peräkkäin, Hurmos toiseksi ja Tuto kolmanneksi.

Turun Uimareiden vesipallonaiset runkosarjan voittoon

Turun Uimarit oli jälleen naisten vesipaollilun SM-runkosarjan ykkönen.

Naisten vesipallon SM-runkosarja saatiin päätökseen viikonloppuna. Runkosarjan voiton vei jo neljännen kerran peräkkäin Turun Uimarit vahvan alkukauden siivittämänä. Joukkue koki ainoat tappiot sarjassa viime vuoden finaalivastustajalleen ja kauden etukäteisasetelmissakin vahvimmaksi arvioidulle Uinti Tampereelle. Joukkueet kohtasivat toisensa neljä kertaa ja TU:n ja UiTa:n keskinäisten otteluiden voitot menivät tasan 2–2.

FC Inter perusti vähävaraisten perheiden junioreille tukirahaston

Timo Furuholm lupasi lahjoittaa pistebonusrahansa juniorien tukirahastoon.

FC Inter on perustanut oman tukirahaston heikoimmassa taloudellisessa asemassa olevien lasten ja nuorten jalkapalloharrastuksen tukemiseksi. Rahasto jakaa vuosittain haettavien stipendien kautta avustusta niille seuran junioreille, joiden perheillä on vaikeuksia harrastusmaksujen kanssa. Seurassa on tällä hetkellä noin 500 junioripelaajaa.

Täysosuma
Ei mikään viivelähtö.
Ei mikään viivelähtö.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Huh huh, tämäkin vielä!
Huh huh, tämäkin vielä!
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?