Neuroborrelioosin toteaminen entistä nopeampaa

Annukka Pietikäinen. Annukka Pietikäinen. Kuva: Turun yliopisto

Puutiaisvälitteisen Lymen borrelioosin tautitapausten määrä on ollut selvässä kasvussa viime vuosina, ja taudin diagnostiikkaa kehitetään jatkuvasti. Annukka Pietikäinen osoittaa Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa, että keskushermostoon levinneen neuroborrelioosin diagnostiikassa voidaan hyödyntää vasta-ainemäärityksen lisäksi CXCL13-nimistä viestimolekyyliä.

Tämän biomarkkerin pitoisuus voidaan määrittää aivoselkäydinnesteestä pikatestin avulla, mikä nopeuttaa tautidiagnostiikkaa. Tällöin potilaat saavat tarvitsemansa hoidon entistä nopeammin.

Lymen borrelioosin diagnostiikka on haasteellista muun muassa taudin monimuotoisuuden vuoksi. Diagnostiikka perustuu vasta-aineiden määrittämiseen potilaiden verestä ja keskushermostoon levinneen neuroborrelioosin kohdalla myös aivoselkäydinnesteestä. Vasta-ainemääritys on moniportainen ja yhdistää useita eri testivaiheita, mikä hidastaa taudin toteamista. Annukka Pietikäinen tutki väitöskirjassaan neuroborrelioosipotilaiden aivoselkäydinnestenäytteitä ja niistä löytyviä tautimarkkereita diagnostiikan kehittämiseksi.

Tutkimus vahvistaa, että neuroborrelioosipotilaiden aivoselkäydinnestenäytteistä löytyy huomattavan suuria määriä CXCL13-nimistä immuunipuolustuksen solujen viestimolekyyliä. Tätä molekyyliä voidaankin hyödyntää vasta-ainemääritysten lisäksi neuroborrelioosipotilaiden diagnosoinnissa. Väitöstutkimus osoittaa myös, että CXCL13:n pitoisuus voidaan määrittää pikatestin avulla.

– Pikatestin käyttö nopeuttaa huomattavasti neuroborrelioosin diagnostiikkaa, mikä puolestaan johtaa nopeampaan antibioottihoidon aloittamiseen. Nopea antibioottihoidon aloitus vähentää neuroborrelioosiin liittyvää jälkioireilua. Myös varmuuden vuoksi aloitetut turhat antibioottikuurit vähenevät, mikä on tärkeää kasvavan antibioottiresistenssiongelman ehkäisemiseksi, Pietikäinen toteaa.

Väitöskirjatutkimuksessaan Pietikäinen havaitsi myös, että CXCL13:n pitoisuus laskee nopeasti antibioottihoidon myötä. Tällöin sitä voidaan käyttää neuroborrelioosin biomarkkerina myös uusintainfektioissa. Vasta-ainepohjainen diagnostiikka ei kaikissa tapauksissa pysty erottamaan akuuttia uusintainfektiota aiemmin sairastetusta taudista.

Infektion edetessä Borrelia-bakteeri kykenee leviämään ihosta useisiin elimistön kudoksiin. Pietikäinen havaitsi tutkimuksessaan, että levinneen taudin aiheuttamaa tulehdusta voidaan kuvantaa elävässä eläimessä positroniemissiotomografian (PET) avulla.

Kuvantamalla havaittiin, että hiirimallissa Borrelia-bakteeri aiheuttaa tulehdusta erityisesti nivelissä ja imukudoksissa. Kuvantamalla pystyttiin havaitsemaan myös yksilöllisiä eroja eläinten välillä tulehduksen sijainnissa ja siinä, kuinka nopeasti infektion jälkeen tulehdus syntyi.

– On mielenkiintoista, että kuvantamalla pystyimme havaitsemaan, miten tulehdusalue vaihtaa ajan kuluessa paikkaa yksilöllisesti esimerkiksi nivelestä toiseen. Myös Lymen borrelioosia sairastavilla ihmisillä tulehduskeskus voi hyppiä esimerkiksi polvinivelestä toiseen, Pietikäinen kertoo.

Tutkimuksessa kehitettyä kuvantamismenetelmää voidaan tällä hetkellä hyödyntää lähinnä Lymen borrelioosin tutkimustarkoituksiin. Menetelmää pyritään kuitenkin parhaillaan kehittämään edelleen.

– Tulevaisuudessa menetelmäkehityksen myötä myös Lymen borrelioosia sairastavia potilaita voitaisiin mahdollisesti kuvantaa, jotta havaittaisiin, mihin elimiin bakteeri on levinnyt. Myös antibioottihoidon tehon voisi mahdollisesti tarkistaa kuvantamalla niitä potilaita, jotka kokevat hoidon jälkeistä oireilua, Pietikäinen pohtii.

FM Annukka Pietikäinen esittää väitöskirjansa Studies on the pathogenesis and laboratory diagnosis of Lyme borreliosis julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 18. tammikuuta.

Vastaväittäjänä on dosentti Mirja Puolakkainen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Jaana Vuopio (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia.

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä UTUPubissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7501-3.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Turun Eurooppa-foorumin ohjelmaan eduskunnan suuren valiokunnan julkinen kuuleminen

Turun Eurooppa-foorumissa, 29.–31. elokuuta, osa ohjelmaa on eduskunnan suuren valiokunnan julkinen kuuleminen perjantaina 30. elokuuta noin kello 11–14. Kuulemisen tarkka aikataulu varmistuu myöhemmin.

Kesäsäät suosineet viljelykasvien kasvua

Kesäkuun lämpimät ja aurinkoiset säät ovat jouduttaneet viljelykasvien kehitystä. Kasvustojen kehitys on Etelä-Suomessa runsaan viikon edellä keskimääräisestä. Maan itä- ja pohjoisosissa kasvustojen kehitys on lähes normaalissa aikataulussaan. Säilörehun ensimmäinen sato on saatu talteen suuressa osassa maata hyvissä sääoloissa. Kuivaheinän korjuu on käynnistynyt maan etelä- ja keskiosissa. Varhaisperunan, varhaisvihannesten ja mansikan satokausi alkaa olla parhaimmillaan.

Ruisrock muuttaa liikennejärjestelyjä huomisesta alkaen

Ruissalon Kansanpuiston festivaalialue on suljettu yleisöltä festivaalin rakennuksen ja purun aikana 26.6.–10.7. Festivaaliviikolla myös saareen kulkemista rajoitetaan. Festivaalivieraat voivat pysäköidä autonsa Artukaisissa sijaitsevalle parkkialueelle, jolta maksuton festaribussi kulkee festaribussiasemalle.

Nuoret aikuiset yleisimmin halukkaimpia seksiin saman sukupuolen edustajan kanssa

Kaalimato.comin tutkimuksesta selviää, että seksuaalinen avoimuus näkyy etenkin nuoremman suomalaisväestön keskuudessa. Yli puolet alle 35-vuotiaista suomalaisista, jotka harrastavat seksiä pääasiassa eri sukupuolta olevan kumppanin kanssa, haluaisi tai voisi ainakin harkita seksin harrastamista samaa sukupuolta olevan kanssa. Eniten kiinnostusta samaa sukupuolta kohtaan osoittavat suomalaisnaiset, joista joka viides haluaisi tai voisi harkita seksiä naisen kanssa.

Yhdeksän kymmenestä jalankulkijasta kunnioittaa punaista valoa

Liikenneturvan seurantojen mukaan 92 prosenttia kävelijöistä pysähtyy punaisiin liikennevaloihin, mikä on seurantahistorian paras lukema. Lähes puolet Liikenneturvan kyselyyn vastanneista suomalaisista kuitenkin kertoo joutuneensa liikenteessä vaaratilanteeseen, kun toinen tielläliikkuja on kävellyt punaisia päin.

Siro vihanneskrassi sopii moneen kesäruokaan

Vihreä ja siro vihanneskrassi sisältää samoja sinappiöljyjä kuin suurempi sukulaisensa vesikrassi. Niiden käyttö on samanlaista. Vihanneskrassin ituja saksitaan suoraan raakana valmiin ruoan päälle. Sen maku sopii hyvin salaatteihin, keittoihin, kalaruokiin ja voileiville.

Suomalainen popsii kolme pullaa viikossa

Pullat ja leivokset maistuivat suomalaisille vuonna 2018. Niillä herkutellaan kuitenkin maltillisesti: vuosittain suomalainen syö vajaa 8 kiloa leipomoiden leipomaa kahvileipää ja konditoriatuotteita. Tämä tarkoittaa noin kolmea keskikokoista (50 g) pullaa tai pientä kakkupalaa viikossa.

Poliisi ottanut kiinni henkilöitä Raision Petäsmäessä tapahtuneen henkirikoksen johdosta

Poliisi tutkii Raision Petäsmäessä viikonloppuna tapahtunutta epäiltyä henkirikosta. Poliisi on suorittanut asiassa kiinniottoja sunnuntaina ja maanantaina. Esitutkinta on alussa, eikä poliisi tässä vaiheessa kerro asiasta enempää.

Suomessa on yli 70 syötävää marjaa

Oletko koskaan maistanut tuoksuvatukan tai ruohokanukan marjoja? Tiesitkö, että niitäkin voi syödä? Satu Hovin uusi Marjat (Readme.fi) esittelee tuttujen marjojemme lisäksi useita kymmeniä syötäviä lajeja runsain kuvin, tunnistus- ja valmistusvinkein. Kirja kertoo myös niiden yleisyydestä, ravintosisällöstä, ravintokäytöstä, terveysvaikutuksista, säilönnästä, näköislajeista sekä mistä niitä löytää. Monia lajikkeita voi syödä sellaisenaan tai käyttää ruokien, leivonnaisten, juomien, hillojen ja mehujen raaka-aineena tai mausteena.

Urheilu

Inter ei saa helppoja pisteitä VPS:ltä

Interin edellinen kotivoitto on toukokuulta, kun KuPS kaatui Kupittaalla.

Kun Veikkausliiga tiistai-iltana jatkuu, Interillä on selvä tavoite. Kotiottelusta VPS:ää vastaan kolme pistettä ja sarjan kärkipaikka edelleen hallussa riippumatta siitä mitä takana väijyvä nelikko – Honka, Ilves, KuPS ja HJK – omissa otteluissaan tekee.

Palloliitto investoi seuroihin kaksi miljoonaa euroa

Palloliiton liittohallitus kokoontui juhannuksen alla kokoukseen, jossa hallitus päätti talenttivalmennustukea saavista seuroista sekä uuden HatTrick -avustuksen avaamisesta hakuun kesällä. Kokonaissumma näille kahdelle hankkeelle on kaksi miljoonaa euroa.

Liput Inter-Brønby-otteluun myynnissä

FC Inter kohtaa tanskalaisen Brønby IF:n Eurooppa-liigan ensimmäisellä karsintakierroksella. Joukkueiden ensimmäinen kohtaaminen on Tanskassa 11. heinäkuuta. 18. heinäkuuta joukkueet kohtaavat toisessa osaottelussa Kupittaalla. Ottelu Kupittaalla alkaa kello 18.30.

Åboraakkeli: Kisaodotus jatkuu Turussa

Jääkiekon MM-kisojen 2022 pääpelipaikka on Tampereelle rakentuva uusi suurhalli, joka valmistuu 2021.

U16-pojat Baltic Cupiin

U16-poikien maajoukkue matkaa juhannuksen jälkeisellä viikolla perinteiseen Baltic Cupiin, joka pelataan tänä vuonna Virossa 29. kesäkuuta–2. heinäkuuta. FC Interistä mukaan joukkueeseen on valittu 2003-syntyneet Tegra Mukuna ja Linus Rönnberg . Lisäksi varasijalle on nimetty Interin Jasper Yrjas . TPS:stä mukana on Onnipekka Pajula . Suomi kohtaa Baltic Cupissa Viron, Latvian ja Liettuan.

Jälkipeli: J-P Jalon selostajaura on kestänyt jo vuosikymmeniä

Nostalgiaa huokuvassa kuvassa Juha-Pekka Jalo on asettunut kasettimankkoineen samoille sijoille kuin vuonna 1985. Jalo tallensi silloin ennakkoluulottomasti selostusnäytteen Auran Aalloille. Tästä alkoi jo vuosikymmeniä kestänyt selostusura.

Näin ajatteli varmaan moni Kupittaan jalkapallo-otteluun saapunut katsoja vuonna 1985. Syystäkin. Turun Palloseuran kotiottelussa kentällä kirmasivat pikkuveljet Tomi ja Timo Jalo ja samanaikaisesti isoveli Juha-Pekka Jalo selosti ottelun kulkua kasettimankalle katsomossa yleisön keskellä istuen.

Täysosuma
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Kevään kestävä kissa.
Kevään kestävä kissa.
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
Ei mikään viivelähtö.
Ei mikään viivelähtö.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.