Väitös: Ulkomaille muuttavien lasten tärkeää päästä mukaan lapsuuttaan koskevaan päätöksentekoon

Tiina Niemi.
Tiina Niemi. Kuva: Turun yliopisto

Globaali liikkuvuus on kasvussa ja yhä useampi suomalaislapsi muuttaa vanhemman työn vuoksi ulkomaille. KM Tiina Niemen väitöstutkimus tarkentaa kuvaa suhteellisen vähän tutkitusta ulkomailla vietetyn lapsuuden arjesta sekä sopeutumisen haasteista ja nostaa esiin erilaisia keinoja vieraaseen kasvuympäristöön sopeutumiseksi

Aikuisten kokemuksia ulkomailla työskentelemisestä ja elämisestä on tutkittu runsaasti sekä Suomessa että kansainvälisesti, mutta lapsuuttaan ulkomailla elävien kokemukset ovat lasten itsensä välittäminä jääneet vähemmälle huomiolle varsinkin suomalaisessa tutkimuksessa.

Maastamuuton, monikielisyyden ja -kulttuurisuuden kentälle asettuvassa väitöstutkimuksessa selvitettiin neljänkymmenenseitsemän 5–12-vuotiaiden suomalaislasten käsityksiä arkielämästään ja sopeutumisestaan Pekingissä.

Niemi korostaa, että tähän asti ekspatriaattilasten arkea ja sopeutumista on käsitteellistetty pitkälti aikuisten näkemysten pohjalta. Niemen mukaan sekä tutkimuksessa että perheiden, koulujen ja muiden kasvattajien arjessa olisi tärkeää tuoda esiin lasten itsensä välittämiä kokemuksia.

– Lasten oman kokemuksen ja äänen esille saaminen onkin keskeinen tekijä myös ulkomaille muuttavan lapsen sopeutumisessa uuteen ympäristöön. Suomalaiset ekspatriaattilapset on syytä ottaa mukaan ulkomaista lapsuuttaan koskevaan päätöksentekoon ja valintoihin, kuten tutustumisvierailumatkalle tai asuinalueen ja koulun valintatilanteisiin, Niemi toteaa.

Väitöstutkimus nostaa esiin erilaisia lasten perheiden keinoja hallita ulkomaista arkeaan.

– Lapsia voidaan esimerkiksi ohjata havainnoimaan sopeutumista helpottavia tekijöitä, kuten suhteiden ylläpitämistä vanhoihin ystäviin, sukulaisiin, laajennetun perheen jäseniin ja entisiin asuinpaikkoihin, suhteen luomista syntyperään ja sen kulttuuriin sekä uusien suhteiden solmimista suomalaisiin ja ulkomaisiin vertaisiin. Lisäksi ekspatriaattilapset hyötyvät kullekin lapsuusryhmälle, joita ovat vastamuuttaneet, maailmalla seilaajat ja paluumuuton kokeneet, oikea-aikaisesti kohdennetuista arjen hallintakeinoista, kuten kansainvälisten koulujen tarjoamista tukitoimista, vaikkapa vertaistuesta tai harrastustoiminnasta, Niemi kertoo.

Tutkimuksessa saadut tulokset tarkensivat tähänastista kuvaa ulkomaisen lapsuuden alueesta, ja osoittivat etteivät ulkosuomalaislapset muodostaneet kulttuurisesti niin yhtenäistä lasten ryhmää, mitä aiemmin tutkimuksissa on oletettu.

Vallalla olevan käsityksen mukaan ulkomailla elävät lapset kiinnittyvät kohdemaan isäntäkulttuurin sijasta usein ensisijaisesti ekspatriaattiyhteisöön. Kolmen eri kulttuurin, eli oman lähtökulttuurin, kohdemaan isäntäkulttuurin ja ekspatriaattiyhteisön, piirissä eläessään lapsien ajatellaan muodostavan niin kutsutun yhteiskulttuurin tai kolmannen kulttuuriin.

Niemen väitöstutkimuksessa selvisi, että sopeutumisen eri vaiheissa lasten ensimmäisen ja vieraan kulttuurin vaikutukset vaihtelivat kuitenkin niin suuresti, ettei heidän ulkomailla viettämäänsä aikaa voinut kutsua vain kolmannen kulttuurin lapsuudeksi. Aiemmasta ajattelutavasta poiketen muutto ulkomaille ei sittenkään ollut määräävin tekijä ulkosuomalaislasten arjessa. Sen sijaan merkittävimmiksi muodostuivat lukuisat päivittäiset kohtaamiset ja siirtymät kahden tai useamman kulttuurin välillä.

– Esimerkiksi sopeutumisen alkuvaiheessa Pekingiin vastamuuttaneet tukeutuivat vielä vahvasti omaan lähtökulttuuriinsa, eivätkä näin tunnistaneet tarjolla olevaa kolmannen kulttuurin lasten positiota. Ekspatriaattilapsuuden määritelmää tuleekin laajentaa, sillä kolmannen kulttuurin lapsuus tarjoaa vain yhden monista mahdollisuuksista määritellä ulkomaista lapsuutta, Niemi taustoittaa.

Väitöstutkimuksen tavoitteena oli tehdä ulkosuomalaislapsuutta näkyvämmäksi erityisesti suomalaisille kasvattajille ja opetushenkilöstölle. Tutkimustulokset ovat merkittäviä yhtä hyvin niin ulkomaille suuntaaville ekspatriaattilapsille perheineen kuin kansainvälisten koulujen kasvattajille, mutta niin perheitä ulkomaille lähettävät yritykset kuin Suomi-koulutkin hyötyvät niistä. Tulokset ovat arvokkaita myös jo aikuistuneille ulkosuomalaislapsille, sillä ne mahdollistavat lapsena ulkomailta hankittujen kokemusten jäsentämisen.

Niemi esittää väitöskirjansa Lapsuus Kiinassa 5–12-vuotiaiden ulkosuomalaislasten käsityksiä siirtymistä, sopeutumisesta ja arjen hallinnasta Pekingissä julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 14. joulukuuta.

Vastaväittäjänä on emeritus professori Pauli Kaikkonen (Tampereen yliopisto) ja kustoksena dosentti Lauri Kemppinen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.

Niemi on syntynyt vuonna 1967 ja kirjoitti ylioppilaaksi Vammalan lukiossa vuonna 1986. Niemi suoritti korkeakoulututkintonsa (KM) Jyväskylän yliopistossa vuonna 1997. Väitöksen alana on kasvatustiede.

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä http://www.utupub.fi/handle/10024/146283.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Mepit vaativat Euroopalle finanssipoliisia ja finanssitiedusteluyksikköä

Euroopan parlamentti hyväksyi tiistaina suunnitelman kohti reilumpaa ja tehokkaampaa verotusta, ja finanssirikosten rankaisua. Suositukset hyväksyttiin äänin 505 puolesta, 63 vastaan ja 87 poissa. Suosituksia oli valmistellut yli vuoden ajan Euroopan parlamentin talousrikosten, veropetosten ja veronkierron erityisvaliokunta (TAX3).

Seitsemäs Eurostudent-opiskelijatutkimus käynnistyy

Kansainvälinen Eurostudent– opiskelijatutkimus 2019 -kysely käynnistyy. Kysely on järjestyksessään jo seitsemäs. Tiedonkeruu alkoi 25. maaliskuuta ja päättyy huhtikuun lopussa.

Sylki paljastaa terveysriskit, testejä tehdään myös Turussa

Suun tulehduksilla on merkittäviä seurauksia ihmisen kokonaisterveyteen. Suomessa kehitetty viiden minuutin sylkitesti kertoo, kuuluuko henkilö riskiryhmään. Testejä tehdään nykyään myös Turussa.

Euroopan parlamentti hyväksyi uudet digitaaliset tekijänoikeussäännöt

Uudet tekijänoikeusäännöt turvaavat luovan alan toimijoiden ja uutiskustantajien asemaa neuvotteluissa internetjättien kanssa. Säännöt turvaavat myös ilmaisunvapauden.

Liian moni kärsii rahapelaamisen kielteisistä seurauksista

Rahapelijärjestelmän uudistus ei ole auttanut torjumaan rahapelaamisesta aiheutuvia haittoja toivotulla tavalla. Näin todetaan Rahapelikyselyn raporteissa, jotka julkistettiin 26. maaliskuuta.

Työttömyys väheni ja työllisyys kasvoi helmikuussa

Työttömyysaste ja työttömyysasteen trendi 2009/02–2019/02, 15–74-vuotiaat.

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli helmikuussa 200 000, mikä oli 33 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Työllisiä oli 34 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysasteen trendi oli 6,5 ja työllisyysasteen trendi 72,5 prosenttia.

Perhe- ja työelämään keskittynyt vaalipaneeli Myllyssä

Työelämäkysymyksistä kiinnostuneiden äitien Mothers in Business ry:n Turun paikallisjaosto järjestää kaikille avoimen vaalipaneelin keskiviikkona 27.3. kello 16 Kauppakeskus Myllyssä. Paikalle on kutsuttu kahdeksan suurimman puolueen eduskuntavaaliehdokkaita keskustelemaan työelämästä sekä perheen ja työn yhdistämisestä. Mukana ovat Saara-Sofia Sirén (kok), Annika Saarikko (kesk), Eeva-Johanna Eloranta (sd), Pertti Vallittu (kd), Ulla Achrén (r), Mari Kousa-Kuusisto (vihr), Sanna Leivonen (ps) ja Emma Lindqvist (vas)

Lääkärit hakeutuvat töihin suuriin sairaaloihin

Terveydenhuollon työnjakoa ja kiireellistä hoitoa koskeva muutoskeskustelu on vaikuttanut mielikuviin sairaaloista työnantajina pieniä paikkakuntia syrjivästi. Suurin kysymys erikoislääkäripulassa ei ole valmistuvien erikoislääkärien määrä, vaan heidän sijoittumisensa. Tämän toteaa tuore selvitystyö.

Selvitys: Epäorgaanisten lannoitteiden tuonnin helpottaminen ei tarjoaisi ratkaisua maatalouden kannattavuusongelmiin

Epäorgaanisten lannoitteiden tuonnin helpottamisella olisi myönteistä, mutta vähäistä vaikutusta maatalouden kannattavuuteen, todetaan asiasta valmistuneessa selvityksessä. Suomalaisten maatilojen tuotantokustannuksesta lannoitteiden osuus oli keskimäärin vain noin neljä prosenttia vuonna 2016.

Urheilu

Suomi tavoittelee finaalipaikkaa kilpa-aerobicin maailmancupissa

Linn Agha (vas.), Erika Rautiainen ja Fanny Samppa.

Kilpa-aerobicin vuoden 2019 maailmancup käynnistyy viikonloppuna Portugalin Cantanhedessä. Suomen joukkue päätti viime vuoden maailmancupin hopeasijaan nousten sen myötä World Ranking -sijalle kolme, ja lähtee jahtaamaan finaalipaikkaa tulevan viikonlopun kisassa.

Jälkipeli: Maailmanmestari Kalle Palander kävi turkulaisten vieraana

Kun maailmanmestari Kalle Palander saapuu paikalle, nimikirjoitukset ja yhteiskuvat ovat tärkeitä. Laura Fröjdö oli ottanut lapset, Ellenin ja Robertin, mukaan Hirvensalon laskettelutapahtumaan.

Näin lehdet kirjoittivat talvella 2003, kun Kalle Palander oli voittanut pujottelun maailmancupin. Sanat eivät ehkä tulleet suoraan Palanderin suusta, mutta mahdollisesti hän itsekin ajatteli näin.

Jälkipeli: Viisi väittämää FBC Turusta

FBC Turun divarikausi päättyi Tiikereitä vastaan puoliväriin. Liigapaikka jäi toistaiseksi saavuttamatta. Valmentaja Perttu Kytöhongan mukaan nousu on mahdollista vasta, kun joukkue on liigatasoinen.

Vuosi sitten Aamuset kirjoitti, miten FBC Turun kausi oli ollut kahtiajakautunut edellisen vuoden tapaan. Nyt mennyt divarin kolmas kausikaan ei tehnyt poikkeusta. Monen mielestä miesten edustusjoukkue lähti jälleen kesälomille ennakoitua aikaisemmin. Mutta mikä olikaan totuus?

Tuto Volley pelaa välierissä

Kirill Borichev on Tuton tehomies.

Lentopallon ykkössarjan Tuto Volley raivasi tiensä puolivälieristä neljän parhaan joukkoon. Semifinaalisarjassa Tuto kohtaa semifinaaleissa Karelian Hurmoksen. Runkosarjassa joukkueet sijoittuivat peräkkäin, Hurmos toiseksi ja Tuto kolmanneksi.

Turun Uimareiden vesipallonaiset runkosarjan voittoon

Turun Uimarit oli jälleen naisten vesipaollilun SM-runkosarjan ykkönen.

Naisten vesipallon SM-runkosarja saatiin päätökseen viikonloppuna. Runkosarjan voiton vei jo neljännen kerran peräkkäin Turun Uimarit vahvan alkukauden siivittämänä. Joukkue koki ainoat tappiot sarjassa viime vuoden finaalivastustajalleen ja kauden etukäteisasetelmissakin vahvimmaksi arvioidulle Uinti Tampereelle. Joukkueet kohtasivat toisensa neljä kertaa ja TU:n ja UiTa:n keskinäisten otteluiden voitot menivät tasan 2–2.

FC Inter perusti vähävaraisten perheiden junioreille tukirahaston

Timo Furuholm lupasi lahjoittaa pistebonusrahansa juniorien tukirahastoon.

FC Inter on perustanut oman tukirahaston heikoimmassa taloudellisessa asemassa olevien lasten ja nuorten jalkapalloharrastuksen tukemiseksi. Rahasto jakaa vuosittain haettavien stipendien kautta avustusta niille seuran junioreille, joiden perheillä on vaikeuksia harrastusmaksujen kanssa. Seurassa on tällä hetkellä noin 500 junioripelaajaa.

Täysosuma
Ei mikään viivelähtö.
Ei mikään viivelähtö.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Huh huh, tämäkin vielä!
Huh huh, tämäkin vielä!
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?