Väitös: Ulkomaille muuttavien lasten tärkeää päästä mukaan lapsuuttaan koskevaan päätöksentekoon

Tiina Niemi.
Tiina Niemi. Kuva: Turun yliopisto

Globaali liikkuvuus on kasvussa ja yhä useampi suomalaislapsi muuttaa vanhemman työn vuoksi ulkomaille. KM Tiina Niemen väitöstutkimus tarkentaa kuvaa suhteellisen vähän tutkitusta ulkomailla vietetyn lapsuuden arjesta sekä sopeutumisen haasteista ja nostaa esiin erilaisia keinoja vieraaseen kasvuympäristöön sopeutumiseksi

Aikuisten kokemuksia ulkomailla työskentelemisestä ja elämisestä on tutkittu runsaasti sekä Suomessa että kansainvälisesti, mutta lapsuuttaan ulkomailla elävien kokemukset ovat lasten itsensä välittäminä jääneet vähemmälle huomiolle varsinkin suomalaisessa tutkimuksessa.

Maastamuuton, monikielisyyden ja -kulttuurisuuden kentälle asettuvassa väitöstutkimuksessa selvitettiin neljänkymmenenseitsemän 5–12-vuotiaiden suomalaislasten käsityksiä arkielämästään ja sopeutumisestaan Pekingissä.

Niemi korostaa, että tähän asti ekspatriaattilasten arkea ja sopeutumista on käsitteellistetty pitkälti aikuisten näkemysten pohjalta. Niemen mukaan sekä tutkimuksessa että perheiden, koulujen ja muiden kasvattajien arjessa olisi tärkeää tuoda esiin lasten itsensä välittämiä kokemuksia.

– Lasten oman kokemuksen ja äänen esille saaminen onkin keskeinen tekijä myös ulkomaille muuttavan lapsen sopeutumisessa uuteen ympäristöön. Suomalaiset ekspatriaattilapset on syytä ottaa mukaan ulkomaista lapsuuttaan koskevaan päätöksentekoon ja valintoihin, kuten tutustumisvierailumatkalle tai asuinalueen ja koulun valintatilanteisiin, Niemi toteaa.

Väitöstutkimus nostaa esiin erilaisia lasten perheiden keinoja hallita ulkomaista arkeaan.

– Lapsia voidaan esimerkiksi ohjata havainnoimaan sopeutumista helpottavia tekijöitä, kuten suhteiden ylläpitämistä vanhoihin ystäviin, sukulaisiin, laajennetun perheen jäseniin ja entisiin asuinpaikkoihin, suhteen luomista syntyperään ja sen kulttuuriin sekä uusien suhteiden solmimista suomalaisiin ja ulkomaisiin vertaisiin. Lisäksi ekspatriaattilapset hyötyvät kullekin lapsuusryhmälle, joita ovat vastamuuttaneet, maailmalla seilaajat ja paluumuuton kokeneet, oikea-aikaisesti kohdennetuista arjen hallintakeinoista, kuten kansainvälisten koulujen tarjoamista tukitoimista, vaikkapa vertaistuesta tai harrastustoiminnasta, Niemi kertoo.

Tutkimuksessa saadut tulokset tarkensivat tähänastista kuvaa ulkomaisen lapsuuden alueesta, ja osoittivat etteivät ulkosuomalaislapset muodostaneet kulttuurisesti niin yhtenäistä lasten ryhmää, mitä aiemmin tutkimuksissa on oletettu.

Vallalla olevan käsityksen mukaan ulkomailla elävät lapset kiinnittyvät kohdemaan isäntäkulttuurin sijasta usein ensisijaisesti ekspatriaattiyhteisöön. Kolmen eri kulttuurin, eli oman lähtökulttuurin, kohdemaan isäntäkulttuurin ja ekspatriaattiyhteisön, piirissä eläessään lapsien ajatellaan muodostavan niin kutsutun yhteiskulttuurin tai kolmannen kulttuuriin.

Niemen väitöstutkimuksessa selvisi, että sopeutumisen eri vaiheissa lasten ensimmäisen ja vieraan kulttuurin vaikutukset vaihtelivat kuitenkin niin suuresti, ettei heidän ulkomailla viettämäänsä aikaa voinut kutsua vain kolmannen kulttuurin lapsuudeksi. Aiemmasta ajattelutavasta poiketen muutto ulkomaille ei sittenkään ollut määräävin tekijä ulkosuomalaislasten arjessa. Sen sijaan merkittävimmiksi muodostuivat lukuisat päivittäiset kohtaamiset ja siirtymät kahden tai useamman kulttuurin välillä.

– Esimerkiksi sopeutumisen alkuvaiheessa Pekingiin vastamuuttaneet tukeutuivat vielä vahvasti omaan lähtökulttuuriinsa, eivätkä näin tunnistaneet tarjolla olevaa kolmannen kulttuurin lasten positiota. Ekspatriaattilapsuuden määritelmää tuleekin laajentaa, sillä kolmannen kulttuurin lapsuus tarjoaa vain yhden monista mahdollisuuksista määritellä ulkomaista lapsuutta, Niemi taustoittaa.

Väitöstutkimuksen tavoitteena oli tehdä ulkosuomalaislapsuutta näkyvämmäksi erityisesti suomalaisille kasvattajille ja opetushenkilöstölle. Tutkimustulokset ovat merkittäviä yhtä hyvin niin ulkomaille suuntaaville ekspatriaattilapsille perheineen kuin kansainvälisten koulujen kasvattajille, mutta niin perheitä ulkomaille lähettävät yritykset kuin Suomi-koulutkin hyötyvät niistä. Tulokset ovat arvokkaita myös jo aikuistuneille ulkosuomalaislapsille, sillä ne mahdollistavat lapsena ulkomailta hankittujen kokemusten jäsentämisen.

Niemi esittää väitöskirjansa Lapsuus Kiinassa 5–12-vuotiaiden ulkosuomalaislasten käsityksiä siirtymistä, sopeutumisesta ja arjen hallinnasta Pekingissä julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 14. joulukuuta.

Vastaväittäjänä on emeritus professori Pauli Kaikkonen (Tampereen yliopisto) ja kustoksena dosentti Lauri Kemppinen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.

Niemi on syntynyt vuonna 1967 ja kirjoitti ylioppilaaksi Vammalan lukiossa vuonna 1986. Niemi suoritti korkeakoulututkintonsa (KM) Jyväskylän yliopistossa vuonna 1997. Väitöksen alana on kasvatustiede.

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä http://www.utupub.fi/handle/10024/146283.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Turun Eurooppa-foorumin ohjelmaan eduskunnan suuren valiokunnan julkinen kuuleminen

Turun Eurooppa-foorumissa, 29.–31. elokuuta, osa ohjelmaa on eduskunnan suuren valiokunnan julkinen kuuleminen perjantaina 30. elokuuta noin kello 11–14. Kuulemisen tarkka aikataulu varmistuu myöhemmin.

Kesäsäät suosineet viljelykasvien kasvua

Kesäkuun lämpimät ja aurinkoiset säät ovat jouduttaneet viljelykasvien kehitystä. Kasvustojen kehitys on Etelä-Suomessa runsaan viikon edellä keskimääräisestä. Maan itä- ja pohjoisosissa kasvustojen kehitys on lähes normaalissa aikataulussaan. Säilörehun ensimmäinen sato on saatu talteen suuressa osassa maata hyvissä sääoloissa. Kuivaheinän korjuu on käynnistynyt maan etelä- ja keskiosissa. Varhaisperunan, varhaisvihannesten ja mansikan satokausi alkaa olla parhaimmillaan.

Ruisrock muuttaa liikennejärjestelyjä huomisesta alkaen

Ruissalon Kansanpuiston festivaalialue on suljettu yleisöltä festivaalin rakennuksen ja purun aikana 26.6.–10.7. Festivaaliviikolla myös saareen kulkemista rajoitetaan. Festivaalivieraat voivat pysäköidä autonsa Artukaisissa sijaitsevalle parkkialueelle, jolta maksuton festaribussi kulkee festaribussiasemalle.

Nuoret aikuiset yleisimmin halukkaimpia seksiin saman sukupuolen edustajan kanssa

Kaalimato.comin tutkimuksesta selviää, että seksuaalinen avoimuus näkyy etenkin nuoremman suomalaisväestön keskuudessa. Yli puolet alle 35-vuotiaista suomalaisista, jotka harrastavat seksiä pääasiassa eri sukupuolta olevan kumppanin kanssa, haluaisi tai voisi ainakin harkita seksin harrastamista samaa sukupuolta olevan kanssa. Eniten kiinnostusta samaa sukupuolta kohtaan osoittavat suomalaisnaiset, joista joka viides haluaisi tai voisi harkita seksiä naisen kanssa.

Yhdeksän kymmenestä jalankulkijasta kunnioittaa punaista valoa

Liikenneturvan seurantojen mukaan 92 prosenttia kävelijöistä pysähtyy punaisiin liikennevaloihin, mikä on seurantahistorian paras lukema. Lähes puolet Liikenneturvan kyselyyn vastanneista suomalaisista kuitenkin kertoo joutuneensa liikenteessä vaaratilanteeseen, kun toinen tielläliikkuja on kävellyt punaisia päin.

Siro vihanneskrassi sopii moneen kesäruokaan

Vihreä ja siro vihanneskrassi sisältää samoja sinappiöljyjä kuin suurempi sukulaisensa vesikrassi. Niiden käyttö on samanlaista. Vihanneskrassin ituja saksitaan suoraan raakana valmiin ruoan päälle. Sen maku sopii hyvin salaatteihin, keittoihin, kalaruokiin ja voileiville.

Suomalainen popsii kolme pullaa viikossa

Pullat ja leivokset maistuivat suomalaisille vuonna 2018. Niillä herkutellaan kuitenkin maltillisesti: vuosittain suomalainen syö vajaa 8 kiloa leipomoiden leipomaa kahvileipää ja konditoriatuotteita. Tämä tarkoittaa noin kolmea keskikokoista (50 g) pullaa tai pientä kakkupalaa viikossa.

Poliisi ottanut kiinni henkilöitä Raision Petäsmäessä tapahtuneen henkirikoksen johdosta

Poliisi tutkii Raision Petäsmäessä viikonloppuna tapahtunutta epäiltyä henkirikosta. Poliisi on suorittanut asiassa kiinniottoja sunnuntaina ja maanantaina. Esitutkinta on alussa, eikä poliisi tässä vaiheessa kerro asiasta enempää.

Suomessa on yli 70 syötävää marjaa

Oletko koskaan maistanut tuoksuvatukan tai ruohokanukan marjoja? Tiesitkö, että niitäkin voi syödä? Satu Hovin uusi Marjat (Readme.fi) esittelee tuttujen marjojemme lisäksi useita kymmeniä syötäviä lajeja runsain kuvin, tunnistus- ja valmistusvinkein. Kirja kertoo myös niiden yleisyydestä, ravintosisällöstä, ravintokäytöstä, terveysvaikutuksista, säilönnästä, näköislajeista sekä mistä niitä löytää. Monia lajikkeita voi syödä sellaisenaan tai käyttää ruokien, leivonnaisten, juomien, hillojen ja mehujen raaka-aineena tai mausteena.

Urheilu

Inter ei saa helppoja pisteitä VPS:ltä

Interin edellinen kotivoitto on toukokuulta, kun KuPS kaatui Kupittaalla.

Kun Veikkausliiga tiistai-iltana jatkuu, Interillä on selvä tavoite. Kotiottelusta VPS:ää vastaan kolme pistettä ja sarjan kärkipaikka edelleen hallussa riippumatta siitä mitä takana väijyvä nelikko – Honka, Ilves, KuPS ja HJK – omissa otteluissaan tekee.

Palloliitto investoi seuroihin kaksi miljoonaa euroa

Palloliiton liittohallitus kokoontui juhannuksen alla kokoukseen, jossa hallitus päätti talenttivalmennustukea saavista seuroista sekä uuden HatTrick -avustuksen avaamisesta hakuun kesällä. Kokonaissumma näille kahdelle hankkeelle on kaksi miljoonaa euroa.

Liput Inter-Brønby-otteluun myynnissä

FC Inter kohtaa tanskalaisen Brønby IF:n Eurooppa-liigan ensimmäisellä karsintakierroksella. Joukkueiden ensimmäinen kohtaaminen on Tanskassa 11. heinäkuuta. 18. heinäkuuta joukkueet kohtaavat toisessa osaottelussa Kupittaalla. Ottelu Kupittaalla alkaa kello 18.30.

Åboraakkeli: Kisaodotus jatkuu Turussa

Jääkiekon MM-kisojen 2022 pääpelipaikka on Tampereelle rakentuva uusi suurhalli, joka valmistuu 2021.

U16-pojat Baltic Cupiin

U16-poikien maajoukkue matkaa juhannuksen jälkeisellä viikolla perinteiseen Baltic Cupiin, joka pelataan tänä vuonna Virossa 29. kesäkuuta–2. heinäkuuta. FC Interistä mukaan joukkueeseen on valittu 2003-syntyneet Tegra Mukuna ja Linus Rönnberg . Lisäksi varasijalle on nimetty Interin Jasper Yrjas . TPS:stä mukana on Onnipekka Pajula . Suomi kohtaa Baltic Cupissa Viron, Latvian ja Liettuan.

Jälkipeli: J-P Jalon selostajaura on kestänyt jo vuosikymmeniä

Nostalgiaa huokuvassa kuvassa Juha-Pekka Jalo on asettunut kasettimankkoineen samoille sijoille kuin vuonna 1985. Jalo tallensi silloin ennakkoluulottomasti selostusnäytteen Auran Aalloille. Tästä alkoi jo vuosikymmeniä kestänyt selostusura.

Näin ajatteli varmaan moni Kupittaan jalkapallo-otteluun saapunut katsoja vuonna 1985. Syystäkin. Turun Palloseuran kotiottelussa kentällä kirmasivat pikkuveljet Tomi ja Timo Jalo ja samanaikaisesti isoveli Juha-Pekka Jalo selosti ottelun kulkua kasettimankalle katsomossa yleisön keskellä istuen.

Täysosuma
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Kevään kestävä kissa.
Kevään kestävä kissa.
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
Ei mikään viivelähtö.
Ei mikään viivelähtö.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.