Väitös: Ulkomaille muuttavien lasten tärkeää päästä mukaan lapsuuttaan koskevaan päätöksentekoon

Tiina Niemi.
Tiina Niemi. Kuva: Turun yliopisto

Globaali liikkuvuus on kasvussa ja yhä useampi suomalaislapsi muuttaa vanhemman työn vuoksi ulkomaille. KM Tiina Niemen väitöstutkimus tarkentaa kuvaa suhteellisen vähän tutkitusta ulkomailla vietetyn lapsuuden arjesta sekä sopeutumisen haasteista ja nostaa esiin erilaisia keinoja vieraaseen kasvuympäristöön sopeutumiseksi

Aikuisten kokemuksia ulkomailla työskentelemisestä ja elämisestä on tutkittu runsaasti sekä Suomessa että kansainvälisesti, mutta lapsuuttaan ulkomailla elävien kokemukset ovat lasten itsensä välittäminä jääneet vähemmälle huomiolle varsinkin suomalaisessa tutkimuksessa.

Maastamuuton, monikielisyyden ja -kulttuurisuuden kentälle asettuvassa väitöstutkimuksessa selvitettiin neljänkymmenenseitsemän 5–12-vuotiaiden suomalaislasten käsityksiä arkielämästään ja sopeutumisestaan Pekingissä.

Niemi korostaa, että tähän asti ekspatriaattilasten arkea ja sopeutumista on käsitteellistetty pitkälti aikuisten näkemysten pohjalta. Niemen mukaan sekä tutkimuksessa että perheiden, koulujen ja muiden kasvattajien arjessa olisi tärkeää tuoda esiin lasten itsensä välittämiä kokemuksia.

– Lasten oman kokemuksen ja äänen esille saaminen onkin keskeinen tekijä myös ulkomaille muuttavan lapsen sopeutumisessa uuteen ympäristöön. Suomalaiset ekspatriaattilapset on syytä ottaa mukaan ulkomaista lapsuuttaan koskevaan päätöksentekoon ja valintoihin, kuten tutustumisvierailumatkalle tai asuinalueen ja koulun valintatilanteisiin, Niemi toteaa.

Väitöstutkimus nostaa esiin erilaisia lasten perheiden keinoja hallita ulkomaista arkeaan.

– Lapsia voidaan esimerkiksi ohjata havainnoimaan sopeutumista helpottavia tekijöitä, kuten suhteiden ylläpitämistä vanhoihin ystäviin, sukulaisiin, laajennetun perheen jäseniin ja entisiin asuinpaikkoihin, suhteen luomista syntyperään ja sen kulttuuriin sekä uusien suhteiden solmimista suomalaisiin ja ulkomaisiin vertaisiin. Lisäksi ekspatriaattilapset hyötyvät kullekin lapsuusryhmälle, joita ovat vastamuuttaneet, maailmalla seilaajat ja paluumuuton kokeneet, oikea-aikaisesti kohdennetuista arjen hallintakeinoista, kuten kansainvälisten koulujen tarjoamista tukitoimista, vaikkapa vertaistuesta tai harrastustoiminnasta, Niemi kertoo.

Tutkimuksessa saadut tulokset tarkensivat tähänastista kuvaa ulkomaisen lapsuuden alueesta, ja osoittivat etteivät ulkosuomalaislapset muodostaneet kulttuurisesti niin yhtenäistä lasten ryhmää, mitä aiemmin tutkimuksissa on oletettu.

Vallalla olevan käsityksen mukaan ulkomailla elävät lapset kiinnittyvät kohdemaan isäntäkulttuurin sijasta usein ensisijaisesti ekspatriaattiyhteisöön. Kolmen eri kulttuurin, eli oman lähtökulttuurin, kohdemaan isäntäkulttuurin ja ekspatriaattiyhteisön, piirissä eläessään lapsien ajatellaan muodostavan niin kutsutun yhteiskulttuurin tai kolmannen kulttuuriin.

Niemen väitöstutkimuksessa selvisi, että sopeutumisen eri vaiheissa lasten ensimmäisen ja vieraan kulttuurin vaikutukset vaihtelivat kuitenkin niin suuresti, ettei heidän ulkomailla viettämäänsä aikaa voinut kutsua vain kolmannen kulttuurin lapsuudeksi. Aiemmasta ajattelutavasta poiketen muutto ulkomaille ei sittenkään ollut määräävin tekijä ulkosuomalaislasten arjessa. Sen sijaan merkittävimmiksi muodostuivat lukuisat päivittäiset kohtaamiset ja siirtymät kahden tai useamman kulttuurin välillä.

– Esimerkiksi sopeutumisen alkuvaiheessa Pekingiin vastamuuttaneet tukeutuivat vielä vahvasti omaan lähtökulttuuriinsa, eivätkä näin tunnistaneet tarjolla olevaa kolmannen kulttuurin lasten positiota. Ekspatriaattilapsuuden määritelmää tuleekin laajentaa, sillä kolmannen kulttuurin lapsuus tarjoaa vain yhden monista mahdollisuuksista määritellä ulkomaista lapsuutta, Niemi taustoittaa.

Väitöstutkimuksen tavoitteena oli tehdä ulkosuomalaislapsuutta näkyvämmäksi erityisesti suomalaisille kasvattajille ja opetushenkilöstölle. Tutkimustulokset ovat merkittäviä yhtä hyvin niin ulkomaille suuntaaville ekspatriaattilapsille perheineen kuin kansainvälisten koulujen kasvattajille, mutta niin perheitä ulkomaille lähettävät yritykset kuin Suomi-koulutkin hyötyvät niistä. Tulokset ovat arvokkaita myös jo aikuistuneille ulkosuomalaislapsille, sillä ne mahdollistavat lapsena ulkomailta hankittujen kokemusten jäsentämisen.

Niemi esittää väitöskirjansa Lapsuus Kiinassa 5–12-vuotiaiden ulkosuomalaislasten käsityksiä siirtymistä, sopeutumisesta ja arjen hallinnasta Pekingissä julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 14. joulukuuta.

Vastaväittäjänä on emeritus professori Pauli Kaikkonen (Tampereen yliopisto) ja kustoksena dosentti Lauri Kemppinen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.

Niemi on syntynyt vuonna 1967 ja kirjoitti ylioppilaaksi Vammalan lukiossa vuonna 1986. Niemi suoritti korkeakoulututkintonsa (KM) Jyväskylän yliopistossa vuonna 1997. Väitöksen alana on kasvatustiede.

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä http://www.utupub.fi/handle/10024/146283.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Samppanjamessut kuplivat keväällä

Turun jokivarsi kuplii taas, sillä Vähätorilla sijaitseva ravintola Tårget täyttyy samppanjasta. Viime keväänä suuren suosion saavuttaneet samppanjamessut järjestetään 23. maaliskuuta. Messuilla on päästään maistelemaan noin 150 eriä samppanjaa, ja joukosta löytyy myös harvinaisuuksia. Tunnelmallisissa kellareissa on tarjolla maksullisia samppanja-tastingeja.

Ala-Nissilä: Kokoomus vastuussa väyläinvestointien ongelmista

Keskustan talouspoliittisen työryhmän puheenjohtaja, liikennejaoston jäsen, kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä on huolissaan väylärahoituksen tilasta. Hän toi huolensa esille lauantaina Turussa.

Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä koulutti noin 750 nykyistä ja tulevaa poliisia ja rajavartijaa

Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän koordinoima IHME-hanke on kouluttanut syksyn aikana lähes 750 poliisin ja Rajavartiolaitoksen henkilökuntaan kuuluvaa ja poliisiksi tai rajavartijaksi opiskeleva ihmiskaupasta. Alkuperäinen koulutustavoite oli noin 200–300 henkilöä, mutta syksyn suuren kysynnän perusteella luku on lähes kolminkertainen.

Yrittäjägallup: Voitonjaon verotus ei kannusta kasvuun

45 prosenttia yrittäjistä kokee, että nykyinen verotus ei kasvata yrittäjiä kasvattamaan yrityksiään. Vain 21 prosenttia pitää verotusta kasvuun kannustavana. kertoo Yrittäjägallup.

Koiran tassut vaativat talvikunnossapitoa

Tarkkaile koiran palelun merkkejä, kuten tassujen nostelua, nilkuttamista, tärinää sekä tavallista hitaampaa ja jäykempää liikkumista.

Lumi, jää ja pakkanen tuovat mukanaan tiettyjä haasteita ja vaaroja koirille, kuten paleltumia, kylmäkramppeja ja hukkumisen riskin. Agria Eläinvakuutus on listannut vinkkejä siitä, miten auttaa koiraa talvivaivojen kanssa.

Ulkomaalaistaustaisen taksikuskin epäillään raiskanneen naisen Turussa

Lounais-Suomen poliisin saaman ilmoituksen mukaan taksin asiakas on neljän jälkeen sunnuntaiaamuna joutunut seksuaalirikoksen uhriksi. Ilmoituksen mukaan ulkomaalaistaustainen taksinkuljettaja oli kyydin jälkeen tunkeutunut asiakkaansa asunnolle, jossa rikoksen epäillään tapahtuneen.

Lotossa jatkuu jättipotin jahti

Lotossa ei löytynyt kierroksella 3/2019 yhtään täysosumaa. Ensi viikolla potissa on 15 miljoonan euron jättipotti. Yhdelle pelaajalle osuessaan se olisi Loton kaikkien aikojen suurin.

Hans Adolf Ehrnrooth kokoomuksen EU-vaaliehdokkaaksi, vaalipäälliköksi Ilkka Kanerva

Hans Adolf Ehrnrooth.

Everstiluutnantti (evp.) Hans Adolf Ehrnrooth lähtee kokoomuksen ehdokkaana ensi toukokuun eurovaaleihin. Ehrnroothin, 56, uraan mahtuu 31 vuotta puolustusvoimissa: 21 vuotta kansallisen puolustuksen tehtävissä eri puolilla Suomea ja seitsemän vuotta kansainvälisissä tehtävissä Euroopassa ja Afrikassa. Hän aikoo keskittyä Euroopan turvallisuuskysymyksiin.

Asuntojen välityspalkkiot kasvusuunnassa

Asunnonvälittäjien välityspalkkioprosentit nousivat viime vuoden aikana useissa Suomen suurissa kaupungeissa. Omakotitalokaupan sesongin kolkuttaessa ovella ovat välittäjien palveluistaan pyytämät komissiot usealla paikkakunnilla hieman edellisvuotta tyyriimpiä.

Urheilu

Rutiinin ja taikauskon ero on urheilupsykologin näkökulmasta pieni

Urheilupsykologi Tuomas Grönmanin arvion mukaan nykykiekkoilijoilla on itseluottamuksen pönkittämiseen taikauskoa parempia keinoja. Kuvassa HC TPS:n pukukoppi.

Vasen luistin ennen oikeaa, ei astuta viivojen päälle kentälle luistellessa, ajetaan hallille pelipäivinä samaa reittiä – ja niin edelleen. Jääkiekkoilijoiden erilaisista otteluihin valmistavista rituaaleista on vuosien varrella kiertänyt monenlaisia tarinoita.

Jälkipeli: Isä Kiprusoff on ylpeä poikiensa saavutuksista

Ei mennyt isä Jarmo Kiprusoffin talkootyöllä tehdyt kentän jäädytykset hukkaan. Nättinummen Aurorankadun luonnonjäiltä on lähtöisin moni turkulainen kiekkosuuruus. Myös Miikka (vas.) ja Marko Kiprusoff etenivät lajin huipulle.

– Ei tarvinnut tuputtaa, enemmänkin piti hakea välillä syömään. Usein äiti huusi parvekkeelta poikia kotiin. Pelit päättyivät vasta, kun kentän valot sammutettiin.

Puukkokatsomo: Karvonen taas rikki

Elias Karvonen.

Jääkiekko on peli, jossa syystä tai toisesta loukkaantumiset usein kasaantuvat tiettyjen pelaajien murheiksi. Viime vuosina Elias Karvonen on ollut tässä mielessä Palloseuran surullisen hahmon ritari, eikä kuluva kausikaan ole erityisen helppo 24-vuotiaalle hyökkääjälle.

Hollantilaispuolustaja Daan Klinkenberg Interiin

Daan Klinkenberg.

Inter on solminut pelaajasopimuksen FC Volendamista siirtyvän Daan Klinkenbergin kanssa. Interin ja juuri 23 vuotta täyttäneen puolustajan sopimus kattaa kauden 2019, minkä lisäksi seuralla on optio kaudesta 2020.

Turku Terror haluaa hyödyntää palloiluhallin korkeuden

Turku Terrorin Miitrei Yli-Puntari (musta paita) ja Otson Antti Elonheimo ovat tottuneet taistelemaan ultimaten Suomen mestaruudesta. Otso ja Terror ratkaisivat Suomen mestaruuden muun muassa keväällä 2016.

Suomen ultimaten parhaimmisto kokoontuu tulevana viikonloppuna Kupittaan palloiluhalliin 19.–20. tammikuuta kauden talvisarjan toiseen SM-turnaukseen. A-lohkon, eli ylimmän tason, kauden ensimmäisen turnauksen joulukuun puolivälissä voitti espoolainen Otso, mutta toiseksi sijoittunut Turun Terror lähtee revanssimielellä viikonloppuun.

Roope Paatos vuoden urheilija Raisiossa

Roope Paatos.

Raision kaupungin vapaa-aikalautakunta valitsee vuosittain vuoden urheilijan, valmentajan ja joukkueen. Vuoden 2018 urheilijaksi valittiin uimari Roope Paatos , valmentajaksi Kalle Parkkari ja joukkueeksi Raision Kuulan Seuracupin Giga-sarjan voittajajoukkue.

Täysosuma
Ei mikään viivelähtö.
Ei mikään viivelähtö.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Huh huh, tämäkin vielä!
Huh huh, tämäkin vielä!
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?