Palkittu matemaatikko kehitti menetelmiä aggressiivisen eturauhassyövän käyttäytymisen ennustamiseen ja tutkimiseen

Teemu Daniel Laajala. Teemu Daniel Laajala. Kuva: Turun yliopisto

Eturauhassyöpä on länsimaissa miesten yleisin syöpätyyppi ja toiseksi yleisin syöpään liittyvä kuolinsyy. Etenevän tautimuodon hoitoennuste on erittäin huono. Silti alalla vallitsevat perustutkimuksen käytännöt ovat osittain vanhentuneita, mikä on herättänyt keskustelua kuluneena vuosikymmenenä. Näihin haasteisiin tarttuu Teemu Daniel Laajala, joka hyödynsi väitöskirjassaan soveltavan matematiikan ja tilastotieteen keinoja poikkitieteellisten tutkimusmenetelmien kehittämiseen.

Laajala tutki ja kehitti väitöskirjatyössään menetelmiä eturauhassyövän etenevän muodon tutkimukseen. Laajala tarkastelee tutkimuksessaan niin sanottuja esikliinisiä syöpäkasvatuskokeita, joissa ihmisestä eristettyjä syöpäsolulinjoja kasvatetaan niille epäluonnollisessa ympäristössä.

– Näitä kokeita varten kehitin menetelmiä, joilla voidaan varmistaa, että hiirissä kasvavien aggressiivisten eturauhaskasvaimien käyttäytyminen olisi mahdollisimman samankaltaista kuin sairaaloissa hoidettavien potilaiden etenevä tauti, Laajala sanoo.

Laajalan kehittämien matemaattisten mallien soveltuvuus mahdollistaa sen, että kokeet voidaan suunnitella niin, että ne edustavat kattavasti ihmisten eturauhassyöpää ja kokeista tehdyt johtopäätökset ovat siten mahdollisimman luotettavia. Lisäksi mallit mahdollistavat valmiiden tutkimusaineistojen mallintamisen ja tulkitsemisen aiempaa paremmalla tilastollisella tarkkuudella.

Laajala käsittelee myöhemmässä tutkimuksessaan potilasaineistoja sekä Turun yliopistollisesta keskussairaalasta että suurista ulkomaisista kliinisistä eturauhassyöpäkohorteista. Hän ottaa suurennuslasin alle erityisesti Prostate-Specific Antigen (PSA) -eturauhassyöpämarkkerin, jota käytetään laajalti taudin diagnostiikassa. Laajala tutkii Turun aineistossa erityisesti PSA:n hyödyllisyyttä taudin uusiutumisen ennustamisessa alkuhoitojen jälkeen, kun markkerin mitattava määrä verestä on erityisen pieni.

– Tämän jälkeen tutkin kansainvälisten suurten kontrolloitujen syöpäkokeiden potilaskohorttien avulla, mitkä erilaiset kliiniset mittarit ennustavat parhaiten potilaan selviytymistä etäpesäkkeitä lähettävässä eturauhassyövässä, joka ei enää reagoi tavallisesti annettaviin hormonipohjaisiin hoitoihin, Laajala jatkaa.

Lähtökohtana Laajalan väitöstutkimukselle oli hänelle toistuvasti alan projekteista eteen tullut kysymys: miten suunnitella, toteuttaa ja analysoida syöpäkasvatuskokeita paremmin? Tutkimuksessaan Laajala päätyi miettimään ratkaisuja yhteistyössä biologien ja lääkärien kanssa. Tavoitteena oli tarttua haasteisiin, joita soveltavat matemaatikot, biologit sekä esikliiniset ja kliiniset tutkijat ovat aiemmin yrittäneet ratkaista erikseen.

Tutkimus huipentui Laajalan koordinoiman monialaisen tutkimusryhmän voittoon arvostetussa DREAM 9.5 mCRPC Challenge -data-analyysikilpailussa, johon osallistui yli 50 joukkuetta ja satoja tutkijoita ympäri maailmaa sekä huippuyliopistoista että yksityiseltä sektorilta.

Laajalan kehittämä aggressiivisen eturauhassyövän selviytymistä ennustanut malli julkaistiin vuonna 2017 arvostetussa Lancet Oncology -lehdessä, mikä taas johti lukuisiin monikansallisiin yhteistyöprojekteihin.

– DREAM-kisan kliiniseen käyttöön tarkoitetun mallin kehitys ei olisi onnistunut ilman laajaa osaamispohjaa kyseisessä sovelluskohteessa tai ilman koko kisajoukkuettamme, jossa oli mukana alan asiantuntijoita lääketieteestä, soveltavasta matematiikasta ja tilastotieteestä, koneoppimisesta ja tietotekniikasta, sekä biologian alalta, Laajala kertoo.

Tutkimus sai lisäksi huomiota Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteisen Turun biotekniikan keskuksen vuoden parhaana julkaisuna ja sille myönnettiin vuonna 2018 Elias Tillandz -palkinto.

Laajalan tekemä tutkimus osuu erittäin tärkeään ajankohtaan, sillä kansainvälisestikin vain noin yksi kymmenestä esikliinisen perustutkimuksen löydöksestä syöpälääketieteessä johtaa lupaavan alun jälkeen turvalliseen ja toimivaan lääkeaineeseen.

– Nyrkkisääntönä on pidetty, että yksi onnistunut syöpälääke joutuu kattamaan yhdeksän pitkälle edenneen mutta loppuvaiheessa epäonnistuneen projektin kustannukset. Jotta voidaan kehittää turvallinen ja mahdollisimman tarkkaan juuri kyseisen syövän mekanismeihin tähtäävä lääkeaine, perustutkimuksen varaan rakennetun perustan täytyy olla kunnossa. Muutoin lopulliseksi hintalapuksi muodostuu karkeasti arvioiden noin kymmenen miljardia euroa. Matemaatikon vinkkelistä menetelmiä on nyt viilattu paremmaksi ja julkaistu yleiseen käyttöön, ja toivottavasti hyödyt nähdään lähivuosina, Laajala toteaa.

Laajala painottaa, että yliopistojen tekemän perustutkimuksen rooli on edelleen kriittisen tärkeä, vaikka syöpälääkekehityksen tekeekin pääasiassa yksityinen sektori.

– Perustutkimuksen luotettavuus on nostettu esiin alan kannanotoissa, sillä löydökset luovat pohjan kaikille sovelluskohteille ja tarkemmalle tutkimukselle. Lisäksi yliopistojen tutkimus ohjaa hoitokäytäntöjä – esimerkiksi kehittämäni malli toimii apuvälineenä potilaan hoitoennusteen arvioinnissa ja voi vaikuttaa siten suoraan hoitokäytäntöihin. Lisäksi mallin kehityksen yhteydessä löydetyt tärkeät kliiniset tekijät ja niiden keskinäiset yhteisvaikutukset auttavat sairaaloita tarkempaan ja yksilöidympään potilaiden hoitamiseen ja ymmärtämään aiempaa paremmin kuolemaan johtavaa aggressiivista eturauhassyöpää, Laajala lopettaa.

Laajala esittää väitöskirjansa Modeling and Prediction of Advanced Prostate Cancer julkisesti tarkistettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 16. marraskuuta.

Vastaväittäjänä on apulaisprofessori Manuela Zucknick (Oslon yliopisto, Norja) ja kustoksena professori Tero Aittokallio (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen.

Laajala on syntynyt vuonna 1987 ja kirjoitti ylioppilaaksi Salon lukiossa vuonna 2006. Laajala suoritti korkeakoulututkintonsa (DI) Aalto-yliopistossa vuonna 2012. Väitöksen alana on sovellettu matematiikka. Laajala toimii tutkijana Turun yliopistossa, Helsingin molekyylilääketieteen instituutissa (FIMM) sekä University of Colorado Denverissä.

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7444-3.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Vikingloton potti kohoaa 8,6 miljoonaan euroon

Vikinglotosta ei löytynyt kierroksella 3/2019 yhtään täysosumaa. Ensi viikon arvonnassa on jaossa 8,6 miljoonan euron potti.

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyjen määrä kasvoi 7,6 prosenttia

Velkajärjestelyä hakeneet ikäryhmittäin 2014–2018.

Tilastokeskuksen tietojen mukaan viime vuonna käräjäoikeuksiin jätettiin 4 533 yksityishenkilöiden velkajärjestelyhakemusta. Hakemuksia jätettiin 321 kappaletta (7,6 prosenttia) enemmän kuin vuotta aiemmin.

TS: Turvaverkko esti miehen putoamisen Aurajokeen

Mies oli vähällä pudota Aurajokeen keskiviikkoiltana, kertoo Turun Sanomat . Rannalla ollut mies horjahti ja putosi joen reunaan kiinnitettyyn turvaverkkoon.

Kolmikantainen työryhmä palkka-avoimuuden vahvistamiseksi

Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut kolmikantaisen työryhmän käsittelemään palkka-avoimuutta. Työryhmän tehtävänä on tarkastella tasa-arvonäkökulmasta, miten palkkauksen avoimuutta tulisi lisätä, jotta palkkatasa-arvo saavutettaisiin.

Turun tuomiokirkon pääurut hiljenevät, remontti valmis pääsiäiseksi

Tuomiokirkon 81-äänikertaiset urut ovat vuodelta 1980 ja Urkurakentamo Veikko Virtasen valmistamat.

Turun tuomiokirkon pääurut menevät remonttiin 21. tammikuuta alkaen. Remontti valmistuu pääsiäiseksi.

Rintaimplantin ja imusolmukesyövän yhteyttä selvitetään

Viime vuosina on havaittu, että rintaimplanttien ja imusolmukesyövän (lymfooman) välillä saattaa olla yhteys. Joillakin hyvin harvoilla potilailla on todettu anaplastinen suurisoluinen imusolmukesyöpä (BIA-ALCL), joka on non-Hodgkinin lymfooman eli imusolmukesyövän alatyyppi. Tapauksia on todettu jonkin verran enemmän potilailla, joille on laitettu karheapintainen implantti.

Ahkeria kasvisten käyttäjiä väestöstä noin viidennes

Suurin osa suomalaisista syö vain 100–300 grammaa hedelmiä, vihanneksia ja marjoja päivittäin.

Kasvisten, vihannesten, hedelmien ja marjojen, kulutuksen toivotaan kasvavan vuoden 2019 aikana. Ruokailun ympäristövaikutukset, kuluttajien terveystietoisuus ja kiinnostus eläinten suojeluun innostavat yhä useampaa kuluttajaa panostamaan kasvispainotteiseen ruokavalioon.

Selvityshenkilö: Asenteet suurin este omaishoidon ja ansiotyön yhdistämisessä, ei lainsäädäntö

Suomessa on jo tarjolla paljon keinoja helpottaa omaishoidon ja ansiotyön yhdistämistä, mutta niitä ei ole otettu riittävästi käyttöön. Syinä ovat tiedon puute ja asenteet työpaikoilla, toteaa omaishoidon ja ansiotyön yhteensovittamista selvittänyt apulaisprofessori Laura Kalliomaa-Puha Tampereen yliopistosta.

Kasvihuonekaasujen nettonielu kasvoi kymmenellä prosentilla

Maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous –sektorin kasvihuonekaasupäästöjen ja –poistumien summa vuosina 1990-2017 (milj. tonnia CO2-ekv). Negatiiviset luvut ilmaisevat poistumia ilmakehästä eli sektori toimii hiilen nettonieluna.

Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan vuoden 2017 maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous (LULUCF) -sektorin kasvihuonekaasujen nettonielu oli 20,4 miljoonaa hiilidioksiditonnia vastaava määrä (CO2-ekv.), joka oli 5,6 miljoonaa tonnia eli 38 prosenttia enemmän kuin vertailuvuonna 1990.

Kaupunki
Urheilu

Jere Koponen VPS:n testiin

Jere Koponen.

Maalivahti Jere Koponen liittyi maanantaina VPS:n harjoituksiin, kertoo seuran nettisivusto. 26-vuotias maalivahti on joukkueen mukana ainakin tämän viikon. Testimaalivahdeista VPS:n liigajoukkueen kanssa harjoittelevat edelleen saksalainen Martin Kompalla sekä ranskalainen Vincent Dorel .

TS: Interin pelaajat eivät saa syytettä ottelumanipulaatiosta

Ottelumanipulaatiosta epäillyt Interin jalkapallomiehistön pelaajat eivät saa syytettä, kertoo Turun Sanomat . Kahden pelaajan otteita HJK–Inter-ottelussa tutkittiin lahjuksen ottamisena elinkeinotoiminnassa. Kihlakunnansyyttäjä Kai Selander ei nosta syytteitä. Syyllisyyden tueksi ei Selanderin mukaan ole todennäköisiä syitä.

Tomi Kallio San Jose Sharksin pelaajatarkkailijaksi Suomessa

Tomi Kallio.

Syksyllä HC TPS:n pelaajatarkkailijana aloittanut Tomi Kallio on nimitetty NHL-seura San Jose Sharksin pelaajatarkkailijaksi Suomessa. Kallion työtehtävään kuuluu tarkkailla Suomessa pelaavia pelaajia San Josen organisaation hyödyksi.

TPS mukana suomalaisen salibandyn kehittämisessä

Salibandyn valmennuspäällikkö Michael Fager uskoo, että Elite-ohjelma palvelee koko seuraa. – Kun valmentajien osaamista kehitetään, se vaikuttaa myös yksilöiden kehittymiseen, mikä on yksi iso tavoite meillä.

Tämän vuoden alussa käynnistyi Salibandyliiton ja Eerikkilän urheiluopiston Maajoukkuetie FBA:n Elite-ohjelma. Ensimmäisessä vaiheessa Elite-ohjelmaan valittiin neljä seuraa, joista yksi on TPS Salibandy. Muut seurat ovat Classic, EräViikingit ja Oilers.

Jälkipeli: Valmennustieto siirtyy Rautalan perheessä isältä pojalle

Fysiikkavalmentaja Hannu Rautalan (vas.) metodit ovat keränneet laajalti mainetta. Oma poika, Marko, on jo useamman vuoden toiminut isänsä rinnalla, joten jatkossakin nähdään NHL-kiekkoilijoiden hikoilevan Kuuvuoren portailla.

Rautala Training. Nimen takaa löytyvät kaksi piinkovaa fysiikkavalmentajaa Hannu ja Marko Rautala , isä ja poika. Parivaljakko välittää nykyisin yhdessä Rautalan kuuluisaksi tullutta valmennusfilosofiaa huippu-urheilijoille.

Sami Rähmönen aloittaa 15. kautensa raitapaidassa

Sami Rähmönen.

TPS-kapteeni Sami Rähmönen jatkaa pelaajauraansa kasvattajaseuransa paidassa Jalkapallon Ykkösessä. Alkava kausi 2019 on Rähmöselle jo viidestoista TPS:n edustusjoukkueessa. Rähmönen ja TPS ovat solmineet kauden 2019 kattavan sopimuksen.

Täysosuma
Ei mikään viivelähtö.
Ei mikään viivelähtö.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Huh huh, tämäkin vielä!
Huh huh, tämäkin vielä!
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?