Valkoiset tuholaiset leviävät Suomessa

Julia Fält-Nardmann. Julia Fält-Nardmann. Kuva: Turun yliopisto

Euroopan pelätyimpiin metsätuholaisiin kuuluva havununna on ilmaston lämmetessä levinnyt maassamme nopeasti kohti pohjoista ja runsastunut paikoin harvinaisuudesta riesaksi. Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan FM Julia Fält-Nardmann selvitti näiden “valkoisiksi tuholaisiksi” kutsuttujen perhosten levinneisyyden lisäksi metsätuhohyönteisten sopeutumiskykyä niiden eri elinkierron vaiheissa munista toukkiin ja täyskasvuisiin perhosiin. Tutkimus voi auttaa Suomen metsätaloutta varautumaan uusiin haasteisiin muuttuvassa ilmastossa.

Tutkimuksessaan Fält-Nardmann vertaili Suomesta ja Keski-Euroopan lauhkean ilmaston lehtimetsävyöhykkeeltä kerättyjen perhosten kehittymistä munasta aikuiseksi niin erilaisissa ilmastosimulaatioissa laboratoriossa kuin luonnonoloissa metsässä.

Kun eri ilmastovyöhykkeiltä peräisin olevat toukat kasvoivat samanlaisissa olosuhteissa, pohjoista alkuperää olevat yksilöt kehittyivät eteläisiä lajitovereitaan nopeammin.

– Ei ole yllätys, että pohjoisen alkuperäislajit, kuten tunturimittari, ovat sopeutuneet hyvin lyhyisiin kesiin. Vasta hiljattain Suomessa runsastuneella havununnalla on täällä jo nyt nopeampi elinkierto kuin lajin sydänmailla Manner-Euroopassa. Hyönteisten sopeutuminen voi siis olla ripeää. Suomen yöttömät kesäyöt tai kaamos eivät myöskään sekoita niiden kehitystä, kunhan on tarpeeksi lämmintä, Fält-Nardmann kertoo.

Havununnan lähisukulaisella, valtavan ruokahalun omaavalla lehtinunnalla on myös hyvät edellytykset menestyä Suomessa.

Fält-Nardmann selvitti lajien mahdollisuutta selviytyä Suomen talvesta laskemalla vähitellen lämpötilaa laboratorio-olosuhteissa. Tutkimuksessa selvisi, että havununnien talvehtivat munat kestävät -29 asteen pakkasia ja lehtinunnien munat lähes saman verran.

– Kokeet paljastivat, että nunnat voivat ilmaston lämmetessä levitä ainakin 300 kilometriä nykyistä pohjoisemmas. Todennäköisesti vielä kauemmaskin, sillä havununnaemot osaavat kätkeä munansa suojaisiin kaarnankoloihin ja lehtinunna vielä peittelee jälkikasvunsa lämpimillä villakarvoilla, Fält-Nardmann toteaa.

Ravintokasvit eivät rajoita nunnien leviämistä.

– Lehtinunnan tiedetään käyttävän ravinnokseen yli viittäsataa erilaista kasvia, ja kokeissamme havununna pärjäsi hyvin männyllä Utsjoella asti.

Euroopassa havununna aiheuttaa toisinaan laajojakin metsätuhoja. Lehtinunna on levinnyt ihmisen mukana Pohjois-Amerikkaan, jossa se on muodostunut suurtuholaiseksi, jonka etenemistä ei ole saatu yrityksistä huolimatta estettyä.

Uhkakuvat Suomen paljaaksi kalutuista metsistä voidaan kuitenkin vielä toistaiseksi unohtaa.

– Suomessa havununna on aiheuttanut tuhoja vain hyvin pienillä alueilla lounaissaaristossa, ja lehtinunna on meillä vielä lajina harvinaisuus. Vielä on siis aikaa toimia, Fält-Nardmann sanoo.

Metsänhoidolliset toimenpiteet ovat havu- ja lehtinunnien aiheuttamien tuhojen torjunnassa avainasemassa. Lajistoltaan ja ikärakenteeltaan monimuotoiset metsät ovat tuholaisille vastustuskykyisempiä kuin tasaikäiset, yhden lajin puupellot.

Fält-Nardmann esittää väitöskirjansa Lepidopteran forest defoliators in a changing climate: performance in different life-history stages, and range expansion julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 28. syyskuuta.

Vastaväittäjänä on professori Christer Björkman (Sveriges Lantbruksuniversitet, Ruotsi) ja kustoksena professori Kari Saikkonen (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen.

Fält-Nardmann on syntynyt vuonna 1986 ja kirjoitti ylioppilaaksi Katedralskolan i Åbo -lukiossa vuonna 2005. Fält-Nardmann suoritti korkeakoulututkintonsa (FM) Turun yliopistossa vuonna 2011. Väitöksen alana on biologia. Fält-Nardmann työskentelee tieteellisenä avustajana Technische Universität Dresdenissä.

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7389-7.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Neljä viidestä kokee selkäkipuja

Selkävaivat koskettavat maailmanlaajuisesti jopa miljardia ihmistä. Suomalaisista noin 80 prosenttia kärsii selkäkivuista jossain vaiheessa elämäänsä. Selkäoireet ovat myös yleisimpiä syitä sairauspoissaoloihin.

Pihtojen korotautia havaittu Suomessa ensimmäistä kertaa

Korotauti aiheuttaa pihkavuotoisia halkeamia.

Luonnonvarakeskus (Luke) vahvisti kesällä Suomen ensimmäisen pihtojen korotauti -havainnon Mustilan arboretumissa kasvaneista pihdoista, joissa oli esiintynyt oireita jo 1980-luvulta alkaen. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira löysi syyskesällä pihtojen korotaudin myös Helsingistä. Tauti voisi levitessään uhata Suomen joulupuiden kasvatusta.

Turun keskustan tonttujuoksu tukee vähävaraisia perheitä

Tonttujuoksu järjestetään jälleen 15. joulukuuta kello 14 alkaen Turun keskustassa. Kyseessä on hyväntekeväisyystapahtuma, jonka kymmenen euron suuruiset osallistumismaksut menevät lyhentämättöminä Operaatio Ruokakassin joulukeräykseen.

Rintasyöpä ja rintakudoksen luonnolliset muutokset noudattavat samoja mekanismeja

Käynnissä on kaksi kliinistä potilastutkimusta, joissa selvitetään, voidaanko autofagiaa estävällä lääkkeellä estää rintasyövän esiasteen solujen pahanlaatuistuminen potilailla, joilla on rinnan tiehyensisäinen syövän esiaste.

Turun yliopiston ja Georgetown Universityn tutkijat ovat löytäneet tärkeän molekyylikytkimen, joka säätelee sitä, alkavatko maitoa tuottavat maitorauhasen solut kuolla vai pysyvätkö ne hengissä, kun imetykseen tulee tauko. Rintasyöpäsolujen on huomattu hyödyntävän etenemisessään samoja signalointimekanismeja. Tulokset voivat auttaa ymmärtämään paremmin rintasyövän synnyn mekanismeja. Tutkimus on julkaistu arvostetussa Cell Death Discovery -julkaisussa.

Metsäsektorin osuus lähes 40 prosenttia Suomen biotaloudesta viime vuonna

Biotalouden osuus Suomen kansantalouden tuotoksesta oli 16 prosenttia ja arvonlisäyksestä 12 prosenttia vuonna 2017. Nämä osuudet ovat pysyneet muuttumattomina kuluvalla vuosikymmenellä. Suomen biotalous perustuu edelleen vahvasti metsäsektoriin, jonka osuus on lähes 40 prosenttia koko biotalouden tuotoksesta ja arvonlisäyksestä. Lähihistoriasta poiketen biotalouden työllisten lukumäärä lisääntyi hieman vuonna 2017.

Palveluiden liikevaihto kasvoi 5,3 prosenttia

Palvelualojen liikevaihdon kolmen kuukauden vuosimuutos (TOL 2008).

Tilastokeskuksen mukaan palvelualojen liikevaihto kasvoi touko–heinäkuussa 5,3 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Kaikki palvelutoimialat olivat kasvussa. Voimakkaimmin kehittyi hallinto- ja tukipalvelutoiminta (+8,7 %). Myös ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta (+7,3 %) sekä kiinteistöalan toiminta (+6,1 %) ylsivät hyvään kasvuun. Maltillisimmin liikevaihto kohosi muun palvelutoiminnan toimialalla (+1,8 %). Palvelualoissa ei ole mukana kaupan toimialoja.

Urheilu

Åboraakkeli: Media haltuun

Urheilumarkkinoinnissa erottuminen on ollut päivän sana jo pitkään. Myös kaukalossa hyvin esiintynyt Liiga-seura SaiPa antoi tästä oppikirjaesimerkin, kun se tiedotti päävalmentaja Tero Lehterän jatkosopimuksesta.

Riennon kausi pyörähtää käyntiin

Turun Riento pelaa alkavalla kaudella naisten 1. divisioonassa.

Koripallokausi pyörähtää viikonloppuna käyntiin myös Turun Riennon naisten osalta. Naisten 1. divisioonassa alkavalla kaudella pelaava Riento avaa kautensa kotiottelulla 14. lokakuuta, jolloin Nina Kalmin valmentama Riento saa vastaansa Nunnavuoren palloiluhallissa vantaalaisen Ringsiden.

Sergio Almenara Interin toiseksi valmentajaksi

Interin uudeksi kakkosvalmentajaksi kaudet 2019 ja 2020 kattavalla sopimuksella on valittu Honka Akatemian nykyinen päävalmentaja Sergio Almenara , kerrotaan Interin nettisivuilla.

Interin viimeiseen kotiotteluun ilmaiseksi heijastimella

FC Inter kutsuu kaikki mukaan viimeiseen kotiotteluun Loistetaan yhdessä -kampanjan hengessä. Inter kohtaa Hongan 21. lokakuuta kello 14.30 alkavassa ottelussa. Heijastinta näyttämällä saa stadionin lipunmyyntipisteestä ottelulipun veloituksetta.

Täysosuma
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Huh huh, tämäkin vielä!
Huh huh, tämäkin vielä!
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.