Valkoiset tuholaiset leviävät Suomessa

Julia Fält-Nardmann. Julia Fält-Nardmann. Kuva: Turun yliopisto

Euroopan pelätyimpiin metsätuholaisiin kuuluva havununna on ilmaston lämmetessä levinnyt maassamme nopeasti kohti pohjoista ja runsastunut paikoin harvinaisuudesta riesaksi. Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan FM Julia Fält-Nardmann selvitti näiden “valkoisiksi tuholaisiksi” kutsuttujen perhosten levinneisyyden lisäksi metsätuhohyönteisten sopeutumiskykyä niiden eri elinkierron vaiheissa munista toukkiin ja täyskasvuisiin perhosiin. Tutkimus voi auttaa Suomen metsätaloutta varautumaan uusiin haasteisiin muuttuvassa ilmastossa.

Tutkimuksessaan Fält-Nardmann vertaili Suomesta ja Keski-Euroopan lauhkean ilmaston lehtimetsävyöhykkeeltä kerättyjen perhosten kehittymistä munasta aikuiseksi niin erilaisissa ilmastosimulaatioissa laboratoriossa kuin luonnonoloissa metsässä.

Kun eri ilmastovyöhykkeiltä peräisin olevat toukat kasvoivat samanlaisissa olosuhteissa, pohjoista alkuperää olevat yksilöt kehittyivät eteläisiä lajitovereitaan nopeammin.

– Ei ole yllätys, että pohjoisen alkuperäislajit, kuten tunturimittari, ovat sopeutuneet hyvin lyhyisiin kesiin. Vasta hiljattain Suomessa runsastuneella havununnalla on täällä jo nyt nopeampi elinkierto kuin lajin sydänmailla Manner-Euroopassa. Hyönteisten sopeutuminen voi siis olla ripeää. Suomen yöttömät kesäyöt tai kaamos eivät myöskään sekoita niiden kehitystä, kunhan on tarpeeksi lämmintä, Fält-Nardmann kertoo.

Havununnan lähisukulaisella, valtavan ruokahalun omaavalla lehtinunnalla on myös hyvät edellytykset menestyä Suomessa.

Fält-Nardmann selvitti lajien mahdollisuutta selviytyä Suomen talvesta laskemalla vähitellen lämpötilaa laboratorio-olosuhteissa. Tutkimuksessa selvisi, että havununnien talvehtivat munat kestävät -29 asteen pakkasia ja lehtinunnien munat lähes saman verran.

– Kokeet paljastivat, että nunnat voivat ilmaston lämmetessä levitä ainakin 300 kilometriä nykyistä pohjoisemmas. Todennäköisesti vielä kauemmaskin, sillä havununnaemot osaavat kätkeä munansa suojaisiin kaarnankoloihin ja lehtinunna vielä peittelee jälkikasvunsa lämpimillä villakarvoilla, Fält-Nardmann toteaa.

Ravintokasvit eivät rajoita nunnien leviämistä.

– Lehtinunnan tiedetään käyttävän ravinnokseen yli viittäsataa erilaista kasvia, ja kokeissamme havununna pärjäsi hyvin männyllä Utsjoella asti.

Euroopassa havununna aiheuttaa toisinaan laajojakin metsätuhoja. Lehtinunna on levinnyt ihmisen mukana Pohjois-Amerikkaan, jossa se on muodostunut suurtuholaiseksi, jonka etenemistä ei ole saatu yrityksistä huolimatta estettyä.

Uhkakuvat Suomen paljaaksi kalutuista metsistä voidaan kuitenkin vielä toistaiseksi unohtaa.

– Suomessa havununna on aiheuttanut tuhoja vain hyvin pienillä alueilla lounaissaaristossa, ja lehtinunna on meillä vielä lajina harvinaisuus. Vielä on siis aikaa toimia, Fält-Nardmann sanoo.

Metsänhoidolliset toimenpiteet ovat havu- ja lehtinunnien aiheuttamien tuhojen torjunnassa avainasemassa. Lajistoltaan ja ikärakenteeltaan monimuotoiset metsät ovat tuholaisille vastustuskykyisempiä kuin tasaikäiset, yhden lajin puupellot.

Fält-Nardmann esittää väitöskirjansa Lepidopteran forest defoliators in a changing climate: performance in different life-history stages, and range expansion julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 28. syyskuuta.

Vastaväittäjänä on professori Christer Björkman (Sveriges Lantbruksuniversitet, Ruotsi) ja kustoksena professori Kari Saikkonen (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen.

Fält-Nardmann on syntynyt vuonna 1986 ja kirjoitti ylioppilaaksi Katedralskolan i Åbo -lukiossa vuonna 2005. Fält-Nardmann suoritti korkeakoulututkintonsa (FM) Turun yliopistossa vuonna 2011. Väitöksen alana on biologia. Fält-Nardmann työskentelee tieteellisenä avustajana Technische Universität Dresdenissä.

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7389-7.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Punasolujen käyttö sairaaloissa laskenut tasaisesti

Punasolujen käyttö sairaaloissa on laskenut tasaisesti 2000-luvulla, ja myös verta on vastaavasti kerätty joka vuosi edellisvuotta vähemmän. Viime vuonna laskeva trendi kuitenkin taittui, ja verta kerättiin sekä toimitettiin Suomen sairaaloihin hieman edellisvuotta enemmän.

Kasvillisuutta siistitään Kerrolanpuistossa Raisiossa

Raision kaupungin kunnallistekniset palvelut on aloittanut kasvillisuuden raivaus- ja siistimistyöt Kerrolanpuistossa.

Alkuvuoden suosituin kalaresepti nopeaa uuniruokaa

Alkuvuoden hitiksi on noussut mehevät silakkapihvit uunissa -resepti.

Pro Kala ry:n nettisivuilla on satoja kalareseptejä. Tämän alkuvuoden hitiksi on noussut mehevät silakkapihvit uunissa -resepti, jota on käyty lukemassa enemmän kuin mitään muuta reseptiä.

Duuni tukee nuorten äitien ja isien siirtymistä perhevapailta työelämään tai opiskelemaan

Duuni auttaa nuorta äitiä tai isää hyödyntämään vanhemmuuden taitoja, kun on aika palata perhevapailta työelämään tai opiskelemaan. Hankkeessa tarjotaan maksutonta ryhmätoimintaa ja ohjausta oman tulevaisuuden suunnittelun tueksi.

Lausteen koulu lähiönsä sydän

Kirjoittajan mukaan lähiöt tarvitset koulunsa.

Turun kaupunginvaltuusto hyväksyi maanantaina 28. tammikuuta mittavan toimenpideohjelman syrjäytymisen ja alueellisen eriytymisen ehkäisemiseksi. Itse en päässyt osallistumaan tuohon päätöksentekoon, sillä osallistuin samaan aikaan järjestettyyn tilaisuuteen Lausteen koulussa.

Kela: Opintotuen puhelinpalvelussa ruuhkaa

Kela on postittanut opiskelijoille opintotuen takaisinmaksuehdotukset. Opiskelija voi katsoa päätösehdotuksen myös verkossa Kelan asiointipalvelussa ja jättää tarvittaessa siellä uudelleenkäsittelypyynnön jonottamatta.

Varsinaissuomalainen teknologiayritys Pilvia kansainvälistyy Business Finlandin myöntämällä Tempo-rahoituksella

Lotta ja Sami Niemi.

Pilvia on pyhärantalainen Turussa toimiva perheyritys, joka tarjoaa muun muassa WordPress-hostingpalvelua. Vaikka Pilvia on nuori teknologiayritys, kokemusta löytyy monen vuoden takaa aiemman yrityksen parista. Itsekehitetty alusta otettiin käyttöön vuonna 2016.

Avoimia työpaikkoja viime vuoden lopulla enemmän kuin vuotta aiemmin

Avoimia työpaikkoja oli vuoden 2018 viimeisellä neljänneksellä 41 000, kun vuotta aiemmin määrä oli 37 200. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen avoimet työpaikat -tilastosta ja kuvaavat joulukuun ensimmäisen päivän tilannetta. Vuonna 2018 avoimia työpaikkoja oli keskimäärin 49 400, mikä on 19 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna (41 600).

Koulutuksen ja työn ulkopuolella olevien nuorten osuus vähentynyt

Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten osuus on laskenut selvästi. Myös nuorten työllisyys paranee ja vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien nuorten aikuisten osuus on laskussa.

Urheilu

Kankaisten Golf ehdolla vuoden golfseuraksi Suomessa

Timo Tuominen.

Maskussa toimiva Kankaisten Golf ry on ehdolla vuoden golfseuraksi Suomessa. Kankaisten Golfin lisäksi ehdolla ovat Espoon Ringside Golf ja oululainen Virpiniemi Golf. Vuoden golfseura julkistetaan lauantaina 16. maaliskuuta Helsingissä pidettävässä Golfgaalassa.

Åboraakkeli: Huuhkajat laskeutuvat Kupittaalle?

Päävalmentaja Markku Kanerva ja Huuhkajat valmistautuivat Kupittaalla Turkki-otteluun lokakuussa 2017.

Suomen miesten jalkapallomaajoukkueen taival EM-karsinnoissa alkaa runsaan kuukauden kuluttua. Tänä vuonna Suomi pelaa kymmenen karsintaottelua, joista viisi kotikentällä. Bosnia-Hertsegovina, Kreikka ja Italia kohdataan varmuudella Tampereella, mutta lokakuun Armenia-ottelun ja marraskuun Liechtenstein-ottelun pelipaikkaa ei ole vielä päätetty.

Mika Lamppu avustamaan Kreikkaan

Turun Erotuomarikerhon avustava erotuomari Mika Lamppu on mukana sunnuntaina 17. helmikuuta Kreikan liigan huippuottelussa Olympiakos–AEK. Ottelun erotuomarina toimii Ville Nevalainen ja toinen avustava erotuomari on Jukka Honkanen .

Jälkipeli: Kiekkolegenda Ville Vahalahden komea ura tuli päätökseen

Vahalahden koko perhe oli mukana hienosti järjestetyssä juhlaottelussa.

- Totta kai järjestämme! Ville Vahalahti on loistava pelaaja ja upea ihminen.

Aleksi "Sählä" Salonen tuo ääntä ja huumoria TPS:n koppiin

Aleksi Salonen tuli Turkuun ottamaan isoa vastuuta ja kovia peliminuutteja.

Kun jääkiekkoilija siirtyy seurasta toiseen, moni asia muuttuu. Jos siirto tapahtuu kesken kauden, muutoksen pureskeluun ei pahemmin jää aikaa.

Jälkipeli: Hirvensalon rinteet ovat mainiossa kunnossa

Hirvensalon laskettelukeskuksessa vietetään vuoden kiireisintä aikaa. Iltavalaistuksessa kelpaa lasketella, sillä rinteet ovat hyvässä kunnossa.

– Odota! Nyt on pakko keskeyttää haastattelu hetkeksi. Pihalle tuli juuri tärkeä postilähetys Itävallasta.

Täysosuma
Ei mikään viivelähtö.
Ei mikään viivelähtö.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Huh huh, tämäkin vielä!
Huh huh, tämäkin vielä!
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?