Valkoiset tuholaiset leviävät Suomessa

Julia Fält-Nardmann. Julia Fält-Nardmann. Kuva: Turun yliopisto

Euroopan pelätyimpiin metsätuholaisiin kuuluva havununna on ilmaston lämmetessä levinnyt maassamme nopeasti kohti pohjoista ja runsastunut paikoin harvinaisuudesta riesaksi. Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan FM Julia Fält-Nardmann selvitti näiden “valkoisiksi tuholaisiksi” kutsuttujen perhosten levinneisyyden lisäksi metsätuhohyönteisten sopeutumiskykyä niiden eri elinkierron vaiheissa munista toukkiin ja täyskasvuisiin perhosiin. Tutkimus voi auttaa Suomen metsätaloutta varautumaan uusiin haasteisiin muuttuvassa ilmastossa.

Tutkimuksessaan Fält-Nardmann vertaili Suomesta ja Keski-Euroopan lauhkean ilmaston lehtimetsävyöhykkeeltä kerättyjen perhosten kehittymistä munasta aikuiseksi niin erilaisissa ilmastosimulaatioissa laboratoriossa kuin luonnonoloissa metsässä.

Kun eri ilmastovyöhykkeiltä peräisin olevat toukat kasvoivat samanlaisissa olosuhteissa, pohjoista alkuperää olevat yksilöt kehittyivät eteläisiä lajitovereitaan nopeammin.

– Ei ole yllätys, että pohjoisen alkuperäislajit, kuten tunturimittari, ovat sopeutuneet hyvin lyhyisiin kesiin. Vasta hiljattain Suomessa runsastuneella havununnalla on täällä jo nyt nopeampi elinkierto kuin lajin sydänmailla Manner-Euroopassa. Hyönteisten sopeutuminen voi siis olla ripeää. Suomen yöttömät kesäyöt tai kaamos eivät myöskään sekoita niiden kehitystä, kunhan on tarpeeksi lämmintä, Fält-Nardmann kertoo.

Havununnan lähisukulaisella, valtavan ruokahalun omaavalla lehtinunnalla on myös hyvät edellytykset menestyä Suomessa.

Fält-Nardmann selvitti lajien mahdollisuutta selviytyä Suomen talvesta laskemalla vähitellen lämpötilaa laboratorio-olosuhteissa. Tutkimuksessa selvisi, että havununnien talvehtivat munat kestävät -29 asteen pakkasia ja lehtinunnien munat lähes saman verran.

– Kokeet paljastivat, että nunnat voivat ilmaston lämmetessä levitä ainakin 300 kilometriä nykyistä pohjoisemmas. Todennäköisesti vielä kauemmaskin, sillä havununnaemot osaavat kätkeä munansa suojaisiin kaarnankoloihin ja lehtinunna vielä peittelee jälkikasvunsa lämpimillä villakarvoilla, Fält-Nardmann toteaa.

Ravintokasvit eivät rajoita nunnien leviämistä.

– Lehtinunnan tiedetään käyttävän ravinnokseen yli viittäsataa erilaista kasvia, ja kokeissamme havununna pärjäsi hyvin männyllä Utsjoella asti.

Euroopassa havununna aiheuttaa toisinaan laajojakin metsätuhoja. Lehtinunna on levinnyt ihmisen mukana Pohjois-Amerikkaan, jossa se on muodostunut suurtuholaiseksi, jonka etenemistä ei ole saatu yrityksistä huolimatta estettyä.

Uhkakuvat Suomen paljaaksi kalutuista metsistä voidaan kuitenkin vielä toistaiseksi unohtaa.

– Suomessa havununna on aiheuttanut tuhoja vain hyvin pienillä alueilla lounaissaaristossa, ja lehtinunna on meillä vielä lajina harvinaisuus. Vielä on siis aikaa toimia, Fält-Nardmann sanoo.

Metsänhoidolliset toimenpiteet ovat havu- ja lehtinunnien aiheuttamien tuhojen torjunnassa avainasemassa. Lajistoltaan ja ikärakenteeltaan monimuotoiset metsät ovat tuholaisille vastustuskykyisempiä kuin tasaikäiset, yhden lajin puupellot.

Fält-Nardmann esittää väitöskirjansa Lepidopteran forest defoliators in a changing climate: performance in different life-history stages, and range expansion julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 28. syyskuuta.

Vastaväittäjänä on professori Christer Björkman (Sveriges Lantbruksuniversitet, Ruotsi) ja kustoksena professori Kari Saikkonen (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen.

Fält-Nardmann on syntynyt vuonna 1986 ja kirjoitti ylioppilaaksi Katedralskolan i Åbo -lukiossa vuonna 2005. Fält-Nardmann suoritti korkeakoulututkintonsa (FM) Turun yliopistossa vuonna 2011. Väitöksen alana on biologia. Fält-Nardmann työskentelee tieteellisenä avustajana Technische Universität Dresdenissä.

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7389-7.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Suomalainen ei luovu aamukahvista

Viime kuun lopulla vietetyn kansallisen kahvipäivän kunniaksi R-kioski selvitti, mistä asioista suomalaiset olisivat valmiita luopumaan aamukahvin sijasta. Kahvilla on tärkeä osansa suomalaisten aamusta. R-kioskin teettämän kyselyn mukaan kahvin lisäksi hampaiden harjaus ja aamupala ovat asioita, joita suomalaiset eivät halua aamulla jättää väliin.

Joulumarkkinoilla vieraillut yli 70 000 kävijää

Pakkasukko vierailee Joulumarkkinoilla ensi viikonloppuna.

Vanhan Suurtorin Joulumarkkinoiden päätösviikonloppua vietetään musiikin ja tanssin täyteisesti 15.−16. joulukuuta kello 11−17. Neljäntenä markkinaviikonloppuna Vanhalla Suurtorilla nähdään muun muassa Joulupukin ja Pakkasukon perinteikäs kohtaaminen, Turun Kansantanssin Ystävien Nousiaisten lapsiryhmien ja Turun seudun tanssioppilaitoksen tanssiesitykset sekä Lucia-neidon tunnelmallinen musiikkiesitys Brinkkalan parvekkeelta.

Ranskan herkkuja kauppahallissa

Turkulaiset saavat ranskalaista ruokaa ja tunnelmaa Turun kauppahallin kujalta. Le Bistrot Francais on ranskalainen ravintola, jonka annokset rakentuvat ranskalaisista ja suomalaisista aineksista.

Menoviikko: Kotiteollisuutta akustisena

Jouni Hynynen on kunnostautunut musiikin lisäksi kirjallisuuden parissa. Aiemmin tänä vuonna Hynyseltä ilmestyi Muistikuvia-kirja, joka kertoo miehen laululyriikoiden taustoja.

Hunter’s Innin akustiset Iholla-illat jatkuvat 13. joulukuuta, kun Duo Kummitusjuna saapuu keikalle. Kummitusjunan muodostavat paremmin Kotiteollisuudesta tutut Jouni Hynynen ja kitaristi Miitri Aaltonen . Kummitusjunan käsittelyssä Kotiteollisuuden raskaat rokit soivat akustisina versioina.

Turvaa joulu, huolehdi paloturvallisuudesta

Joulun aikaan on erityisen tärkeää huolehtia kodin tai mökin paloturvallisuudesta, sillä tilastojen valossa ja tulipalojen määrissä mitattuna joulukuu on vuoden vaarallisin kuukausi. Kotona vietetään enemmän aikaa, poltetaan ehkä takkaa, ulkotulia ja kynttilöitä ja leivotaan jouluherkkuja.

Miten rahoittaa joulun kulutuspiikki?

Suomalaisten kulutus kasvaa jouluna jopa neljänneksen vuoden keskimääräisestä kuukausikulutuksesta. Kasvaneita menojaan monet ovat paikanneet joulukuisilla veronpalautuksilla. Ensi vuonna palautusten maksatus aikaistuu useilla suomalaisilla ja se saattaa aiheuttaa ongelmia joulubudjetteihin.

Väitös: Ulkomaille muuttavien lasten tärkeää päästä mukaan lapsuuttaan koskevaan päätöksentekoon

Tiina Niemi.

Globaali liikkuvuus on kasvussa ja yhä useampi suomalaislapsi muuttaa vanhemman työn vuoksi ulkomaille. KM Tiina Niemen väitöstutkimus tarkentaa kuvaa suhteellisen vähän tutkitusta ulkomailla vietetyn lapsuuden arjesta sekä sopeutumisen haasteista ja nostaa esiin erilaisia keinoja vieraaseen kasvuympäristöön sopeutumiseksi

Pääkonsulaatin hallintovirkamies ei ollut syypää lokakuiseen kolariin

Poliisi on selvittänyt 26. lokakuuta Turussa Kristiinankadulla tapahtunutta liikenneonnettomuutta, jonka yhtenä osapuolena oli 1980-luvulla syntynyt mies, joka kuljetti Venäjän pääkonsulaatin omistamaa henkilöpakettiautoa.

Latinorytmit täyttävät Turun konserttitalon helmikuussa

Angelika Klas.

Tenori Jyrki Anttila ja sopraano Angelika Klas saapuvat helmikuussa Turkuun. Heidän yhteinen konserttinsa Helmien yö yhdistelee niin tangoja, viihdemusiikkia kuin oopperaakin.

Urheilu

Puukkokatsomo: Helppo Italia

Teemu Pukki.

Kun jalkapallon EM-kisojen karsintalohkot saatiin joulukuun alussa arvottua, monenlaisia arvioita Huuhkajien mahdollisuuksista nähtiin.

Malik Dime marraskuun paras

Malik Dime.

Ura Basketin sentteri Malik Dime valittiin marraskuussa Korisliigan parhaaksi pelaajaksi. 206-senttinen Dime mellasti marraskuussa monella rintamalla. Mies muun muassa pussitti ottelua kohden 18 pistettä, otti 15,3 levypalloa ja kirjautti neljä torjuntaa.

Tomi Kallio ja Henrik Tallinder saavat oman jäähyväisottelunsa

Tomi Kallio.

Turun Palloseura järjestää Tomi Kalliolle ja Henrik Tallinderille omat jäähyväisottelut. Kallion ilta koittaa joulukuun 20. päivä TPS–Kärpät-ottelussa. Tallinderin vuoro on helmikuun 13. päivä, kun TPS kohtaa JYP:n.

Hanson Boakai ja Mikke Louhela Interin riveihin

Joona Järvistö jatkaa Interin piadassa myös ensi kaudella.

Inter on solminut pelaajasopimukset EIF:sta siirtyvän kanadalaisen Hanson Boakain ja KaaPosta siirtyvän Mikke Louhelan kanssa. Molempien sopimukset kattavat kauden 2019, jonka lisäksi Boakain sopimuksessa on optio kaudesta 2020.

Näkökulma: Kova savotta odottaa Suomen yleisurheilijoita

Suomi on saanut vuoden 2007 jälkeen yleisurheilun MM-kisoista kolme mitalia. Kaikki ovat uransa jatkon vastikään vahvistaneen Tero Pitkämäen tuomia.

Jos yleisurheilutilastojen perusteella pitäisi tulevaisuutta ennustaa, ei tulevinakaan vuosina kannata lyödä vetoa sen puolesta, että Suomi osallistuisi yleisurheilun MM-kisoihin kovin suurella joukkueella.

Hyökkääjä Oskari Jakonen aloittaa jo viidennen kautensa TPS-paidassa

Oskari Jakonen (vas.).

Hyökkääjä Oskari Jakonen aloittaa jo viidennen kautensa TPS:n edustusjoukkueen riveissä. SalPasta lähtöisin oleva Jakonen on solminut seuransa kanssa uuden kauden 2019 kattavan jatkosopimuksen. Hän pelasi raitapaidoissa ensin kolme kautta Jalkapallon Ykköstä sekä kauden 2018 Veikkausliigassa.

Täysosuma
Ei mikään viivelähtö.
Ei mikään viivelähtö.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Huh huh, tämäkin vielä!
Huh huh, tämäkin vielä!
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.