Verestä mitattavalla proteiinilla voidaan ennustaa tulevia sydän- ja verisuonitautitapahtumia

Kristiina Santalahti. Kristiina Santalahti. Kuva: Turun yliopisto

Turun yliopistossa väittelevä FM Kristiina Santalahti on tutkinut verisuonten pinnalla olevan proteiinin sitoutumista valkosolujen pinnalla esiintyvään vastinmolekyyliin ja tämän vuorovaikutuksen roolia sydän- ja verisuonitautitapahtumien ennustamisessa. Tutkimuksessa todettiin sydän- ja verisuonitapahtumien olevan sitä yleisempiä, mitä enemmän liukoista vaskulaarista adheesioproteiini-1:tä (VAP-1) on verenkierrossa. VAP-1:n mittausten avulla suomalaisten riski tuleviin sydän- ja verisuonitautitapahtumiin myös tarkentui.

Verisuonten pinnalla esiintyvän proteiinin, vaskulaarisen adheesioproteiini-1:n (VAP-1:n) tehtävänä on sitoutua valkosolujen pinnalla olevaan vastinmolekyyliin, ja auttaa näin valkosoluja siirtymään verenkierrosta verisuonen seinämään ja edelleen kudoksiin.

Santalahden väitöstutkimuksessa tunnistettiin ensimmäistä kertaa VAP-1:een sitoutuvat molekyylit valkosolujen pinnalta.

– Tieto voi tulevaisuudessa auttaa kehittämään parempia VAP-1:een kohdentuvia lääkemolekyylejä, sillä VAP-1:n välittämä valkosoluliikenne kudoksiin ei aina ole elimistölle hyväksi. Valkosolujen liikenne valtimon seinämiin on haitallista muun muassa ateroskleroosissa eli valtimotaudissa, joka usein johtaa sydän- ja verisuonitautitapahtumiin, Santalahti sanoo.

Väitöstutkimuksessa kehitettiin kaksi menetelmää VAP-1:n liukoisen muodon määrittämiseksi ihmisen verinäytteistä. Menetelmissä mitataan veren VAP-1-molekyylien tarkkoja määriä fluoresenssi- ja luminesenssipohjaisia merkkiaineita hyödyntämällä.

Väestötutkimuksiin nämä uudet menetelmät sopivat suoritustehonsa takia. Yhden henkilön työpäivän aikana saadaan luotettavasti mitattua jopa 220 näytettä.

– Menetelmien kehityksessä validoitiin moni asia, kuten onko mittaus luotettavin plasmasta vai seerumista tehtynä sekä montako pakastus-sulatussykliä VAP-1-proteiini kestää muuttumattomana. Menetelmillä on mitattu viimeisten 10 vuoden aikana VAP-1 yli 10 000 suomalaisen verestä, Santalahti kertoo.

Nuorilla aikuisilla veren korkeat VAP-1-tasot viittaavat varhaisiin ateroskleroosin aiheuttamiin muutoksiin. Vanhemmassa väestössä korkeat VAP-1-tasot ovat taas yhteydessä korostuneeseen riskiin saada sydän- ja verisuonitautitapahtuma.

– Sydän- ja verisuonitaudit ovat Suomessa suurin kuolinsyiden ryhmä, mikä osoittaa, ettei taudeista ole edelleenkään riittävästi tietoa niiden ehkäisemiseksi. Minua kiehtoi ajatus, josko VAP-1 toimisi riskimerkkiaineena sellaisille henkilöille, joilla ei ole niin kutsuttuja perinteisiä riskitekijöitä, kuten diabetesta, korkeaa verenpainetta tai ylipainoa, Santalahti sanoo.

Tutkimuksessa ilmeni, että myös sellaisilla henkilöillä, joilla ei ollut perinteisiä riskitekijöitä, VAP-1-tasot ennustivat tulevia sydän- ja verisuonitautitapahtumia. VAP-1:n mittaustulosten lisääminen sydän- ja verisuonitautitapahtumien riskiä laskeviin malleihin paransi niiden ennustekykyä ja luokitteli ihmiset aiempaa paremmin oikeisiin riskiluokkiin.

Santalahti esittää väitöskirjansa Vascular adhesion protein-1, its ligands and role in cardiovascular disease prediction julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 21. syyskuuta.

Vastaväittäjänä on professori Markku Savolainen (Oulun yliopisto) ja kustoksena akateemikko Sirpa Jalkanen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.

FM Kristiina Santalahti on syntynyt vuonna 1983 ja kirjoitti ylioppilaaksi Naantalin lukiossa vuonna 2002. Santalahti suoritti korkeakoulututkintonsa (FM) Turun yliopistossa vuonna 2008. Väitöksen alana on lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia. Santalahti työskentelee Turun yliopistossa tutkijana.

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7324-8.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Valtuutetut vaativat Turun elintarvikevalvonnan parantamista

Turun kaupungin on huolehdittava lakisääteisestä velvoitteestaan lisäämällä elintarvikevalvonnan resursseja sekä järjestämällä riittävä neuvonta ja tarkastukset, vaativat Berhan Ahmadi (sd.) ja Jaakko Lindfors (vas.)

Meriläjityksen lopettamiselle konsernijaoston tuki

Turun kaupunginhallituksen konsernijaosto päätti maanantaina yksimielisesti viranhaltijoiden esityksen mukaan, että meriläjityksen vaihtoehdot selvitetään, ja niihin siirrytään viimeistään vuoteen 2024 mennessä.

Puun päivä juurruttaa Raisioon uusia puulajeja

Raisiossa vietetään puun päivää 27. syyskuuta istuttamalla 22 eri puulajia. Puut istuttaa Kuloisten koulun 1A-luokan 22 oppilasta. Suurin osa istutettavista puista on uusia lajeja Raisiossa. Raisioon saadaan esimerkiksi liuskalehtivaahtera, japaninhevoskastanja, valkohikkori, mannasaarni ja mustatammi.

Trafi valitsi ajokorteille uuden valmistajan

Trafi on valinnut uuden ajokorttien valmistajan. Tarjouskilpailun perusteella Trafin korttitoimittajaksi valittiin Gemalto Oy. Sopimuskausi alkaa huhtikuussa 2019 ja kestää neljä vuotta.

Aurinkoisen kesän UV-säteilykuormitus keskimääräistä korkeampi

Kesäkuukausien aikana kertynyt kokonaissäteilyannos nousi ennätyslukemiin.

Ilmatieteen laitoksen mukaan menneen kesän aurinkoiset päivät saivat kesän UV-säteilytasot nousemaan keskimääräistä korkeammiksi. UV-säteilyannosten kertymässä ero edelliseen kesään on huomattava. Etelä-Suomessa voimakkaan UV-säteilyn raja eli UV-indeksin arvo 6 saavutettiin tai ylitettiin 12 päivänä kesä-elokuussa.

Kansainvälinen kuurojen viikko käynnistyi

Syyskuun viimeisellä viikolla 24.–30. syyskuuta vietetään kansainvälistä kuurojen viikkoa, jonka teemaksi Kuurojen maailmanliitto (WFD) on tänä vuonna nimennyt With Sign Language, Everyone is Included! . Suomessa kuurot ja kuulevat juhlivat yhdessä verkkobileissä: kaksikielinen lähetys on kaikkien saavutettavissa. Yhteiset juhlat avaavat myös oven viittomakieliseen kulttuuriin.

Urheilu

Turun Uimarien naisvesipalloilijat hakevat kovia otteluita ulkomailta

Kansainvälisissä turnauksissa kiertäminen tarjoaa haasteita Turun Uimareiden naisvesipalloilijoille. Lokakuun alussa joukkue tavoittelee PM-kultaa kotialtaassa.

Turun Uimareissa on viime aikoina panostettu entistä enemmän naisten vesipalloon. Täksi syksyksi Uimarit kokosi erillisen kv-joukkueen, joka kiertää pelaamassa kansainvälisiä turnauksia. Joukkueen tämän syksyn päätavoitteena on 5.–7. lokakuuta Impivaarassa pelattava PM-turnaus, jossa maalina on kirkastaa viime vuoden PM-hopea kullaksi.

Menoviikko: SM-tittelit pelissä rallipoluilla

Erkka Korpiaho on yksi mielenkiintoinen nimi, joka nähdään kauden viimeisessä SM-rallissa.

Syyskuun viimeisenä viikonloppuna, 28.–29. syyskuuta, Turun ja lähiympäristön teillä kaasutellaan kauden viimeisen SM-rallin osakilpailun merkeissä. Viikonlopun aikana ajetaan kaikkiaan kahdeksan erikoiskoetta. Erikoiskoekilometrejä kahden päivän aikana mittariin kertyy noin 110.

Åboraakkeli: Iso katsojakysymys

Kaapo Kakko.

Jääkiekon Liigaa on ehditty nyt tahkota muutama kierros. Jos alun perusteella mitään voi päätellä, edessä on yllätyksellinen ja tasainen kausi. Juuri sellainen siis kuin saattoi etukäteen toivoakin.

Menoviikko: Interillä kotiotteluiden viikko

Timo Furuholm on Interin tehokkain maalintekijä kuluvalla kaudella seitsemällä maalillaan. ”Furkan” maaleja Inter tarvitsee myös loppukauden aikana.

FC Interillä on kahden kotipelin viikko, kun 26. syyskuuta Inter isännöi Lahtea ja lauantaina 29. syyskuuta IFK Mariehamn saapuu vieraaksi Kupittaalle. Näiden otteluiden jälkeen Interillä on enää yksi kotiottelu jäljellä tämän kauden Veikkausliigassa.

Isot pelit jatkuvat

TPS:n miehistö teki Turun derbyn jälkeen yleisölle selväksi, mikä joukkue on tällä hetkellä kaupungin paras. Juri Kinnunen toimi megafonimiehenä, ja muu joukkue kannusti.

Tuskin on FC TPS alkuviikon derbyvoiton huumasta toipunut, kun joukkueen pitää jälleen ladata kauden tärkeimpään otteluun. Tulevana sunnuntaina 23. syyskuuta TPS kohtaa vieraskentällä IFK Mariehamnin. Mariehamn on ennen sunnuntain kohtaamista pisteen Palloseuraa edellä sijalla kymmenen.

Täysosuma
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Huh huh, tämäkin vielä!
Huh huh, tämäkin vielä!
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.