Lapsiperheillä suurimmat asuntovelat

Asuntovelallisten asuntokuntien keskimääräiset asuntovelat 2002–2017, euroa vuoden 2017 rahassa.
Asuntovelallisten asuntokuntien keskimääräiset asuntovelat 2002–2017, euroa vuoden 2017 rahassa. Kuva: Tilastokeskus

Asuntovelallisilla asuntokunnilla oli viime vuonna asuntovelkaa keskimäärin 98 735 euroa, ilmenee Tilastokeskuksen velkaantumistilastosta. Eniten asuntovelkaa, keskimäärin 133 350 euroa, oli kahden huoltajan lapsiperheillä. Edellisvuodesta keskimääräinen asuntovelka kasvoi vajaan prosentin. Vuosikymmenen alusta ovat asuntovelat kasvaneet reaalisesti vajaat viisi prosenttia.

Eniten asuntovelkaa oli asuntokunnilla, joiden viitehenkilö oli 25–34-vuotias. Sen ikäisten lapsiperheillä oli asuntovelkaa keskimäärin 149 480 euroa, kahden aikuisen lapsettomilla asuntokunnilla 136 750 euroa ja yksinasuvilla 90 700 euroa. Yhden huoltajan perheillä asuntovelkaa oli keskimäärin 90 040 euroa. Alueittain asuntovelkaisimpia olivat pääkaupunkiseudun asuntokunnat, joilla asuntovelkaa oli 138 120 euroa.

Velallisia asuntokuntia oli kaikkiaan 1,4 miljoonaa eli 53 prosenttia kaikista. Asuntovelallisia asuntokuntia oli 878 800 eli kolmannes kaikista. Elinkeinotoimintaa ja tulonhankintaa varten otettua velkaa oli 80 260 asuntokunnalla ja muuta velkaa, joita ovat kulutukseen ja hankintoihin otetut velat sekä opintovelat, hieman yli miljoonalla asuntokunnalla.

Yhteensä asuntokunnilla oli vuonna 2017 velkaa 120,9 miljardia euroa, mikä oli reaalisesti 1,9 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Asuntovelkaa asuntokunnilla oli 86,8 miljardia euroa, elinkeinotoiminnan ja tulolähteen velkaa 7,4 miljardia ja muuta velkaa 26,7 miljardia euroa. Asuntovelat kasvoivat reaalisesti vajaan prosentin ja elinkeinotoiminnan velat 2,5 prosenttia. Edellisvuodesta eniten, 5,7 prosenttia, kasvoivat muut velat.

Asuntokuntia, joilla oli velkaa vähintään 200 000 euroa, oli 151 000 eli 5,6 prosenttia kaikista ja 10,6 prosenttia velallisista asuntokunnista. Edellisvuodesta niin velkaisten asuntokuntien lukumäärä kasvoi neljä prosenttia. Vuonna 2002 yhtä paljon velkaa oli vain prosentilla kaikista ja 1,8 prosentilla velallisista asuntokunnista, kun vuoden 2002 velat mitataan vuoden 2017 rahassa.

Useimmin suuria, yli 200 000 euron asuntokuntakohtaisia velkoja, oli kahden aikuisen asuntokunnilla. Viidenneksellä kahden huoltajan lapsiperheistä eli 87 370 asuntokunnalla oli velkaa vähintään 200 000 euroa. Lapsettomista kahden aikuisen asuntokunnista niin paljon velkaa oli neljällä prosentilla eli 36 290 asuntokunnalla. Yhden hengen talouksista niin velkaisia oli vain yksi ja yhden huoltajan talouksista kolme prosenttia.

Asuntokuntien korkomenot olivat yhteensä 1,6 miljardia euroa vuonna 2017, mikä oli kaksi prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Asuntolainan korkoja niistä oli 900 miljoonaa euroa eli seitsemän prosenttia edellisvuotista vähemmän. Vuonna 2017 asuntokunnat maksoivat korkoja 43 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2002, vaikka niiden velat olivat tänä aikana reaalisesti yli kaksinkertaistuneet. Velallisista asuntokunnista 60 prosenttia eli 853 100 asuntokuntaa maksoi korkoja korkeintaan 1 000 euroa ja kolme prosenttia eli 37 100 asuntokuntaa yli 5 000 euroa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Kansainvälinen kuurojen viikko käynnistyi

Syyskuun viimeisellä viikolla 24.–30. syyskuuta vietetään kansainvälistä kuurojen viikkoa, jonka teemaksi Kuurojen maailmanliitto (WFD) on tänä vuonna nimennyt With Sign Language, Everyone is Included! . Suomessa kuurot ja kuulevat juhlivat yhdessä verkkobileissä: kaksikielinen lähetys on kaikkien saavutettavissa. Yhteiset juhlat avaavat myös oven viittomakieliseen kulttuuriin.

Maakuntahallitus: Tunnin junan ratalinjaus otettava huomioon runkoverkkomäärittelyssä

Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt lausuntoa liikenne- ja viestintäministeriön asetukseksi maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi runkoverkkoasetus, jolla säädettäisiin valtakunnalliseen runkoverkkoon kuuluvista maanteistä ja rautateistä. Lisäksi runkoverkkoasetuksella säädettäisiin runkoverkolla noudatettavasta palvelutasosta siihen kuuluvilla maanteillä ja rautateillä.

Turun nuorten palveluissa juhlitaan tasavuosia

Sami Renberg.

Turun kaupungin nuorten palveluissa juhlitaan tällä viikolla syntymäpäiviä. Nuorten tieto- ja neuvontapalveluita tarjoava Nuorten Turku täyttää 15 vuotta ja Etsivä nuorisotyö Komppi kymmenen vuotta. Syntymäpäiviä juhlitaan avoimien ovien merkeissä torstaina 27. syyskuuta kello 14–18 Nuorten taide- ja toimintatalo Vimmassa.

Urheilu

Menoviikko: SM-tittelit pelissä rallipoluilla

Erkka Korpiaho on yksi mielenkiintoinen nimi, joka nähdään kauden viimeisessä SM-rallissa.

Syyskuun viimeisenä viikonloppuna, 28.–29. syyskuuta, Turun ja lähiympäristön teillä kaasutellaan kauden viimeisen SM-rallin osakilpailun merkeissä. Viikonlopun aikana ajetaan kaikkiaan kahdeksan erikoiskoetta. Erikoiskoekilometrejä kahden päivän aikana mittariin kertyy noin 110.

Åboraakkeli: Iso katsojakysymys

Kaapo Kakko.

Jääkiekon Liigaa on ehditty nyt tahkota muutama kierros. Jos alun perusteella mitään voi päätellä, edessä on yllätyksellinen ja tasainen kausi. Juuri sellainen siis kuin saattoi etukäteen toivoakin.

Menoviikko: Interillä kotiotteluiden viikko

Timo Furuholm on Interin tehokkain maalintekijä kuluvalla kaudella seitsemällä maalillaan. ”Furkan” maaleja Inter tarvitsee myös loppukauden aikana.

FC Interillä on kahden kotipelin viikko, kun 26. syyskuuta Inter isännöi Lahtea ja lauantaina 29. syyskuuta IFK Mariehamn saapuu vieraaksi Kupittaalle. Näiden otteluiden jälkeen Interillä on enää yksi kotiottelu jäljellä tämän kauden Veikkausliigassa.

Isot pelit jatkuvat

TPS:n miehistö teki Turun derbyn jälkeen yleisölle selväksi, mikä joukkue on tällä hetkellä kaupungin paras. Juri Kinnunen toimi megafonimiehenä, ja muu joukkue kannusti.

Tuskin on FC TPS alkuviikon derbyvoiton huumasta toipunut, kun joukkueen pitää jälleen ladata kauden tärkeimpään otteluun. Tulevana sunnuntaina 23. syyskuuta TPS kohtaa vieraskentällä IFK Mariehamnin. Mariehamn on ennen sunnuntain kohtaamista pisteen Palloseuraa edellä sijalla kymmenen.

Jälkipeli: Turun Nappulaliiga on vastannut hyvin mahtiseurojen haasteeseen

Turun Nappulaliigan syksyinen Paatelo-turnaus on nappulaikäisten päätösturnaus. Monet pelaajista jatkavat yhä samassa seurassa, sillä TuNL on laajentanut toimintaansa myös vanhempiin ikäluokkiin. Vanhimmat ovat nyt B-junioreita.

Monella isällä ja äidillä on ”roska” silmässä. Turun Nappulaliigan järjestämä ja Jukka Paatelon mukaan nimetty turnaus on tapahtuma, jossa kaupunginosajoukkueet kisaavat vielä kerran toisiaan vastaan. Turnaus on tietyn aikakauden päätös, nappulaikä jää taakse.

Puukkokatsomo: Tasaisuutta tarvitaan

Susanna Tapani.

TPS:n alku jääkiekon Naisten Liigassa on osoittanut sen, että Palloseuralla on täydet mahdollisuudet taistella muiden häntäpään joukkueiden kanssa. Toisaalta kauden ensimmäiset ottelut ovat myös osoittaneet sen, että tasoerot sarjan kärjen ja häntäpään joukkueiden välillä ovat valtavat. Susanna Tapanilla ja kumppaneilla on kova savotta edessä.

Täysosuma
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Huh huh, tämäkin vielä!
Huh huh, tämäkin vielä!
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.