Ruskean rasvan puute diabeteksen riskitekijä

Milja Holstila. Milja Holstila.

Ruskea rasva on ”rikkinäistä” rasvaa, joka ei varastoi energiaa, vaan polttaa sitä suoraan lämmöksi. Samalla se poistaa verestä haitallista kolesterolia ja lisää energiankulutusta. Ruskean rasvan tutkiminen ja ymmärtäminen on tärkeää, jotta voitaisiin paremmin ymmärtää liikalihavuuden ja diabeteksen mekanismeja ja kehittää niihin hoitomenetelmiä.

Tähän asti ruskeaa rasvaa on tutkittu positroniemissiotomografialla (PET), jossa käytetään radioaktiivista säteilyä. LL Milja Holstilan Turun yliopistossa tarkastettavan radiologian väitöskirjan tuloksista kuitenkin selviää, että magneettitutkimus on turvallisempi, halvempi ja helpommin saatavissa oleva tutkimusmenetelmä ruskean rasvan arviointiin.

Holstila kuvasi väitöstutkimuksessaan Turun Valtakunnallisessa PET-keskuksessa normaalipainoisia vapaaehtoisia sekä ylipainoisia potilaita magneettikuvauksella ja vertasi magneettikuvia positroniemissiotomografialla saatuihin tuloksiin sekä kudoksesta otettuihin koepaloihin.

Holstilan väitöstutkimus osoitti, että magneettikuvauksella voidaan erottaa ruskea rasvakudos tavanomaisesta valkoisesta rasvasta sekä lihaskudoksesta. Kudoksen rasvapitoisuutta voidaan todennäköisesti käyttää sen aktiivisuuden mittarina: mitä vähemmän ruskeassa rasvakudoksessa on rasvaa, sitä enemmän siinä on rasvan polttamiseen osallistuvia soluelimiä.

– Vastasyntyneillä ruskea rasvakudos on tärkeää lämmönsäätelyssä. Aikaisemmin on ajateltu, ettei aikuisilla ihmisillä olisi ruskeaa rasvakudosta, mutta vuonna 2009 julkaistuissa käänteentekevissä tutkimusartikkeleissa todistettiin sen olemassaolo myös aikuisilla. Turun PET-keskus on ollut aktiivisessa roolissa ruskean rasvan tutkimuksessa alusta alkaen, ja se oli tärkeässä osassa myös näissä artikkeleissa, Holstila kertoo.

Ruskeaa rasvakudosta on nuorilla ihmisillä enemmän kuin yli 30-vuotiailla ja hoikilla runsaammin kuin lihavilla. Se kuluttaa runsaasti energiaa polttaessaan rasvaa, parantaa elimistön sokeritasapainoa ja vähentää haitallisen kolesterolin määrää.

– Mikäli saisimme tämän kudoksen aktivoitua maksimaalisesti, olisimme hoikempia ja terveempiä, eikä meidän tarvitsisi palella talvellakaan. Ruskeaa rasvakudosta voi myös treenata, melkein kuin lihaksia. Säännöllisellä kylmäaltistuksella saadaan ruskean rasvan määrää lisättyä ja sen rasvapitoisuutta alennettua. Tutkimukseemme osallistui eräs innokas avantouimari, jolla oli aivan hurja määrä ruskeaa rasvaa, Holstila naurahtaa.

Holstila kehitti ja testasi tutkimuksessaan magneettikuvausmenetelmiä ruskean rasvan tutkimusta varten. Samankaltaista työtä on tehty myös eri puolilla maailmaa.

– On hienoa ajatella, että omat varsin pienellä ja erikoistuneella alalla saadut tutkimustulokset ovat osa laajempaa lihavuustutkimustyötä, joka voi tulevaisuudessa ehkä vaikuttaa miljoonien ihmisten elämään, Holstila huomauttaa.

Holstilan aloittaessa tutkimustaan vuonna 2008 ruskean rasvakudoksen tutkimus ihmisillä oli vasta lapsenkengissä. Jo tutkimuksen alussa heräsi ajatus, että magneettikuvaus, jota laajasti käytetään potilailla erilaisten sairauksien ja vammojen diagnosoinnissa, olisi turvallinen ja tarkka menetelmä myös ruskean rasvan tutkimiseen. Magneettikuvauksessa on hyvä pehmytkudoskontrasti, ja menetelmä käyttää magneettikenttiä radioaktiivisen säteilyn sijasta.

Holstila vertaili väitöstutkimuksessaan erilaisia magneettikuvausmenetelmiä, jotka perustuvat erilaisiin fysikaalisiin ilmiöihin kudoksessa. Tärkeimpinä menetelminä käytössä olivat kemialliseen siirtymään sekä kudoksen T2-ajan kartoitukseen perustuvat kuvaukset.

Magneettikuvaus perustuu kudoksen vety-ytimien virittämiseen ulkoisella magneettikentällä. Kemiallisen siirtymän kuvantaminen perustuu siihen, että näillä vety-ytimillä on erilainen ympäristö riippuen siitä, sijaitsevatko ne rasva- vai vesimolekyylissä. Tämä vaikuttaa niiden pyörimisfrekvenssiin, ja tätä eroa voidaan mitata. T2*-aika on puolestaan kudoksen ominaisuus, joka kertoo, kuinka nopeasti kudoksen vetymolekyylit ajautuvat epäjärjestykseen sen jälkeen, kun niiden pyöriminen on tahdistettu ulkoisella magneettipulssilla. Tutkimuksessa molemmat menetelmät osoittautuivat toimiviksi ja täydensivät toisiaan.

– Magneettikuvaus on ajatuksena suorastaan runollinen. Elimistömme molekyylit ovat kuvauksessa hetken aikaa harmoniassa, ne ovat samansuuntaisia ja samassa tahdissa. Sitten palaamme taas luonnolliseen olotilaamme eli epäjärjestykseen. Magneettikuvauksen signaali eli kuva syntyy tästä, Holstila selittää.

Holstila totesi väitöstutkimuksessaan ruskean rasvan rasvapitoisuuden olevan itsenäinen merkki kehon insuliiniherkkyydestä. Näin ollen ruskean rasvan vähäisyys olisi sinällään diabeteksen riskitekijä.

– Jo pitkään on tiedetty, että kaikki lihavuus ja kaikki rasva eivät ole samanlaista. Erityisen vaarallisena on pidetty sisäelinten ympärillä sijaitsevaa ns. viskeraalirasvaa, jonka määrä on keskivartalolihavuudessa lisääntynyt, Holstila kertoo.

Holstila mittasi tutkimuksessaan tarkasti magneettikuvauksella erikseen ihonalaisen rasvan sekä viskeraalirasvan määrää. Tuloksista kävi ilmi, että ruskea rasva vaikutti laskennalliseen diabetesriskiin, vaikka näiden tunnettujen riskitekijöiden vaikutus eliminoitiin.

– Tutkimustulos painottaa sitä, että lihavuuden ja diabeteksen syy-seuraussuhteet ovat monimuotoisia. Nämä ovat yleisiä sairauksia, jotka aiheuttavat paljon inhimillistä kärsimystä ja suuret kustannukset yhteiskunnalle. Jotta voisimme jatkossa kehittää uusia innovatiivisia hoitomenetelmiä, tulee meidän ensin ymmärtää näitä mekanismeja, Holstila toteaa.

Holstilan väitöstutkimuksen tulosten perusteella ruskea rasva saadaan magneettikuvauksella erottumaan tavanomaisesta valkoisesta rasvasta ilman aikaa vievää ja potilaalle epämiellyttävää kylmäaltistusta. Kudos näkyy anatomisena rakenteena riippumatta siitä, onko se aktivoitunut.

Toisaalta muiden asiasta julkaistujen tutkimusten perusteella ruskeassa rasvassa aktivaation myötä tapahtuvia vähäisiä muutoksia voidaan niitäkin arvioida toistetuilla magneettikuvauksilla. Magneettikuvausta voidaan toistaa samassa tutkimuksessa jatkuvasti, jolloin saadaan dynaaminen kuva kylmäaltistuksen aiheuttaman aktivaation myötä tapahtuvista muutoksista. Kuvauksia voidaan myös tehdä useilla eri kerroilla, jolloin voidaan tarkkailla esimerkiksi mahdollisten hoitojen ja elintapamuutosten aiheuttamaa kehitystä.

– Magneettikuvaus menetelmänä on monikäyttöinen, ja sillä voidaan tehdä monenlaisia kokeiluja, kun tiedetään sen olevan turvallinen, Holstila pohtii.

Holstila esittää väitöskirjansa Multimodality Imaging of Brown Adipose Tissue julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 20. huhtikuuta.

Vastaväittäjänä on professori Osmo Tervonen (Oulun yliopisto) ja kustoksena professori Riitta Parkkola (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.

Holstila on syntynyt vuonna 1979 ja kirjoitti ylioppilaaksi Liedon lukiossa vuonna 1998. Holstila suoritti korkeakoulututkintonsa (LL) Turun yliopistossa vuonna 2004. Väitöksen alana on radiologia. Holstila työskentelee Turun yliopistollisen keskussairaalan kuvantamiskeskuksessa tuki- ja liikuntaelimistön radiologian erikoislääkärinä.

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7188-6.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Eläkkeensaajan asumistuessa hyväksyttävät asumismenot nousevat

Eläkkeensaajan asumistuen määrään hyväksyttäviä asumismenojen enimmäismääriä korotetaan 1,8 prosenttia vuoden 2019 alusta.

Teollisuuden liikevaihto kasvoi reilut kuusi prosenttia

Teollisuuden alatoimialojen liikevaihdon kolmen kuukauden vuosimuutos (TOL 2008).

Teollisuuden liikevaihto oli Tilastokeskuksen mukaan kesä–elokuussa 6,1 prosenttia suurempi kuin vastaavalla ajanjaksolla vuotta aiemmin. Kotimaan myynti kasvoi 3,2 prosenttia ja vientiliikevaihto 8,2 prosenttia vuodentakaisesta.

Turun ammatti-instituutin opiskelijat saavuttivat koko Taitaja2018-kilpailun parhaat pisteet

Turun ammatti-instituutin opiskelijat Jutta Vainio ja Anton Viitasaari palkittiin koko Taitaja2018-kilpailun parhaista pisteistä. He voittivat cateringkokkilajin 564 pisteellä keväällä Tampereella järjestetyissä ammattitaidon Suomen mestaruuskilpailuissa.

Ylioppilastutkinto uudistuu, jatkossa kaikki opiskelijat kirjoittavat vähintään viisi ainetta

Ylioppilastutkinnon uudistuksen tavoitteena on tukea lukiouudistuksessa asetettujen tavoitteiden toteutumista. Uudistus vahvistaa yleissivistystä, joustavoittaa kokelaan asemaa ja edistää tutkinnon kansainvälisyyttä. Jatkossa jokainen opiskelija kirjoittaa vähintään viisi ainetta. Ylioppilastutkinnon voi tulevaisuudessa suorittaa myös englannin kielellä. Hallitus antoi torstaina eduskunnalle asiaa koskevan lakiesityksen.

Kaikkia rikoksia ei enää tutkita

Turvallisuustilanne on vakaa Varsinais-Suomessa ja Turussa. Näin arvioi Lounais-Suomen poliisi. Rikostilastot vahvistavat käsityksen. Poliisin tietoon tulleiden rikoslakirikosten määrä on pudonnut. Vuonna 2014 niitä kirjattiin Lounais-Suomessa yli 40 000, viime vuonna runsaat 36 000. Syyttäjälle asti menee noin 10 000 asiaa vuodessa.

Albion Ademi nousi Albanian A-maajoukkueeseen

Albion Ademi.

Syyskuussa Albanian alle 21-vuotiaiden maajoukkueessa debytoinut Interin Albion Ademi oli kutsuttu maan alle 21-vuotiaiden maajoukkueeseen myös käynnistyneen maaottelutauon ajaksi. Albanian alle 21-vuotiaat pelaavat Maltaa vastaan huomenna ja maanantaina tuplamaaottelun.

Mikrobilääkkeiden käyttö vähentynyt Suomessa, lääkkeitä käytetään edelleen runsaasti

Mikrobilääkkeiden käyttö on vähentynyt Suomessa viime vuosina. Käyttö on vähäisempää kuin Euroopassa keskimäärin, mutta runsaampaa kuin muissa Pohjoismaissa. Euroopan maista mikrobilääkkeitä käytetään vähiten Alankomaissa ja muualla Pohjoismaissa.

Täyden kansaneläkkeen saajien määrä kasvoi yli 30 vuoden tauon jälkeen

Vuonna 2017 täyden kansaneläkkeen saajamäärä nousi ensimmäistä kertaa yli 30 vuoteen. Suomessa asuvia kansaneläkkeen saajia oli viime vuoden lopussa yhteensä 572 000. Heistä kansaneläkkeen sai vähennettynä 495 000 ja täytenä 76 000 henkilöä.

Lähes neljänneksellä nuorista aikuisista mielenterveysongelmia

Mielenterveyden keskusliiton mielenterveysviikkoa vietetään 18.–25. marraskuuta. Viikon teema on Mun elämä, hyvä elämä. Teemassa keskitytään pohtimaan etenkin nuorten aikuisten mielenterveyden häiriöitä, niiden syitä ja vaikutuksia elämään sekä mahdollisuuksia löytää oikeanlaista tukea ja apua.

Urheilu

Albion Ademi nousi Albanian A-maajoukkueeseen

Albion Ademi.

Syyskuussa Albanian alle 21-vuotiaiden maajoukkueessa debytoinut Interin Albion Ademi oli kutsuttu maan alle 21-vuotiaiden maajoukkueeseen myös käynnistyneen maaottelutauon ajaksi. Albanian alle 21-vuotiaat pelaavat Maltaa vastaan huomenna ja maanantaina tuplamaaottelun.

Puukkokatsomo: Jatkokarsinnat tarvitaan

Suomessa saa tällä viikolla hetken aikaa kuvitella, että Suomi olisi suuren luokan jalkapallokulttuurimaa. Tiistaina naisten alle 17-vuotiaiden maajoukkue aloitti taipaleensa ikäluokan MM-kisoissa ja torstaina Markku Kanervan valmentamalla miesten A-maajoukkueella on mahdollisuus varmistaa jatkokarsintapaikka Kansojen liigassa.

Kairinen Klubin paitaan vuoden lainasopimuksella

Kaan Kairinen.

HJK ja tanskalainen FC Midtjylland ovat tehneet vuoden kestävän lainasopimuksen keskikenttäpelaaja Kaan Kairisen siirtymisestä Klubiin. Kairinen aloittaa treenaamisen joukkueen kanssa tammikuussa.

Seppo Jalava on poissa

Ilpo Rissanen, Seppo Jalava, Seppo Sonkeri, Pekka Lindberg ja Keijo Ketonen juhlivat Turun NMKY:n mestaruutta toukokuussa 1975.

Turun NMKY:n 1970-luvun menestysaikojen joukkueeseen kuulunut Seppo Jalava kuoli 10. marraskuuta pitkälle edenneeseen syöpään. Vuonna 1952 syntynyt Jalava oli kuollessaan 66-vuotias. Jalava pelasi Turun NMKY:ssa 1972–77 voittaen jokaisella kaudella mitalin. Joukkuekavereiden keskuudessa Jalava muistetaan hiljaisena, mutta huumorintajuisena ihmisenä, joka oli haka muun muassa tietokilpailuissa.

Jesse Uusiperhe palaa Turun Urheiluliiton paitaan

Jesse Uusiperhe.

Alle 23-vuotiaiden maajoukkuepyöräilijä Jesse Uusiperhe , 20, siirtyy kaudesta 2019 alkaen Turun Urheiluliiton sopimusjoukkueen riveihin.

Petteri Joensuu TPS:n naisten päävalmentajaksi

TPS:n naisten edustusjoukkueen uudeksi päävalmentajaksi on nimitetty Petteri Joensuu . Vaasasta kotoisin oleva Joensuu ja TPS ovat solmineet yksivuotisen valmennussopimuksen kaudeksi 2019. Joensuu aloitti uuden valmennuspestinsä maanantaina, kun TPS palasi loman jälkeen yhteisharjoituksiin Kupittaalla.

Täysosuma
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Huh huh, tämäkin vielä!
Huh huh, tämäkin vielä!
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Just sopiva aika kyläilylle.
Just sopiva aika kyläilylle.