Ruskean rasvan puute diabeteksen riskitekijä

Milja Holstila. Milja Holstila.

Ruskea rasva on ”rikkinäistä” rasvaa, joka ei varastoi energiaa, vaan polttaa sitä suoraan lämmöksi. Samalla se poistaa verestä haitallista kolesterolia ja lisää energiankulutusta. Ruskean rasvan tutkiminen ja ymmärtäminen on tärkeää, jotta voitaisiin paremmin ymmärtää liikalihavuuden ja diabeteksen mekanismeja ja kehittää niihin hoitomenetelmiä.

Tähän asti ruskeaa rasvaa on tutkittu positroniemissiotomografialla (PET), jossa käytetään radioaktiivista säteilyä. LL Milja Holstilan Turun yliopistossa tarkastettavan radiologian väitöskirjan tuloksista kuitenkin selviää, että magneettitutkimus on turvallisempi, halvempi ja helpommin saatavissa oleva tutkimusmenetelmä ruskean rasvan arviointiin.

Holstila kuvasi väitöstutkimuksessaan Turun Valtakunnallisessa PET-keskuksessa normaalipainoisia vapaaehtoisia sekä ylipainoisia potilaita magneettikuvauksella ja vertasi magneettikuvia positroniemissiotomografialla saatuihin tuloksiin sekä kudoksesta otettuihin koepaloihin.

Holstilan väitöstutkimus osoitti, että magneettikuvauksella voidaan erottaa ruskea rasvakudos tavanomaisesta valkoisesta rasvasta sekä lihaskudoksesta. Kudoksen rasvapitoisuutta voidaan todennäköisesti käyttää sen aktiivisuuden mittarina: mitä vähemmän ruskeassa rasvakudoksessa on rasvaa, sitä enemmän siinä on rasvan polttamiseen osallistuvia soluelimiä.

– Vastasyntyneillä ruskea rasvakudos on tärkeää lämmönsäätelyssä. Aikaisemmin on ajateltu, ettei aikuisilla ihmisillä olisi ruskeaa rasvakudosta, mutta vuonna 2009 julkaistuissa käänteentekevissä tutkimusartikkeleissa todistettiin sen olemassaolo myös aikuisilla. Turun PET-keskus on ollut aktiivisessa roolissa ruskean rasvan tutkimuksessa alusta alkaen, ja se oli tärkeässä osassa myös näissä artikkeleissa, Holstila kertoo.

Ruskeaa rasvakudosta on nuorilla ihmisillä enemmän kuin yli 30-vuotiailla ja hoikilla runsaammin kuin lihavilla. Se kuluttaa runsaasti energiaa polttaessaan rasvaa, parantaa elimistön sokeritasapainoa ja vähentää haitallisen kolesterolin määrää.

– Mikäli saisimme tämän kudoksen aktivoitua maksimaalisesti, olisimme hoikempia ja terveempiä, eikä meidän tarvitsisi palella talvellakaan. Ruskeaa rasvakudosta voi myös treenata, melkein kuin lihaksia. Säännöllisellä kylmäaltistuksella saadaan ruskean rasvan määrää lisättyä ja sen rasvapitoisuutta alennettua. Tutkimukseemme osallistui eräs innokas avantouimari, jolla oli aivan hurja määrä ruskeaa rasvaa, Holstila naurahtaa.

Holstila kehitti ja testasi tutkimuksessaan magneettikuvausmenetelmiä ruskean rasvan tutkimusta varten. Samankaltaista työtä on tehty myös eri puolilla maailmaa.

– On hienoa ajatella, että omat varsin pienellä ja erikoistuneella alalla saadut tutkimustulokset ovat osa laajempaa lihavuustutkimustyötä, joka voi tulevaisuudessa ehkä vaikuttaa miljoonien ihmisten elämään, Holstila huomauttaa.

Holstilan aloittaessa tutkimustaan vuonna 2008 ruskean rasvakudoksen tutkimus ihmisillä oli vasta lapsenkengissä. Jo tutkimuksen alussa heräsi ajatus, että magneettikuvaus, jota laajasti käytetään potilailla erilaisten sairauksien ja vammojen diagnosoinnissa, olisi turvallinen ja tarkka menetelmä myös ruskean rasvan tutkimiseen. Magneettikuvauksessa on hyvä pehmytkudoskontrasti, ja menetelmä käyttää magneettikenttiä radioaktiivisen säteilyn sijasta.

Holstila vertaili väitöstutkimuksessaan erilaisia magneettikuvausmenetelmiä, jotka perustuvat erilaisiin fysikaalisiin ilmiöihin kudoksessa. Tärkeimpinä menetelminä käytössä olivat kemialliseen siirtymään sekä kudoksen T2-ajan kartoitukseen perustuvat kuvaukset.

Magneettikuvaus perustuu kudoksen vety-ytimien virittämiseen ulkoisella magneettikentällä. Kemiallisen siirtymän kuvantaminen perustuu siihen, että näillä vety-ytimillä on erilainen ympäristö riippuen siitä, sijaitsevatko ne rasva- vai vesimolekyylissä. Tämä vaikuttaa niiden pyörimisfrekvenssiin, ja tätä eroa voidaan mitata. T2*-aika on puolestaan kudoksen ominaisuus, joka kertoo, kuinka nopeasti kudoksen vetymolekyylit ajautuvat epäjärjestykseen sen jälkeen, kun niiden pyöriminen on tahdistettu ulkoisella magneettipulssilla. Tutkimuksessa molemmat menetelmät osoittautuivat toimiviksi ja täydensivät toisiaan.

– Magneettikuvaus on ajatuksena suorastaan runollinen. Elimistömme molekyylit ovat kuvauksessa hetken aikaa harmoniassa, ne ovat samansuuntaisia ja samassa tahdissa. Sitten palaamme taas luonnolliseen olotilaamme eli epäjärjestykseen. Magneettikuvauksen signaali eli kuva syntyy tästä, Holstila selittää.

Holstila totesi väitöstutkimuksessaan ruskean rasvan rasvapitoisuuden olevan itsenäinen merkki kehon insuliiniherkkyydestä. Näin ollen ruskean rasvan vähäisyys olisi sinällään diabeteksen riskitekijä.

– Jo pitkään on tiedetty, että kaikki lihavuus ja kaikki rasva eivät ole samanlaista. Erityisen vaarallisena on pidetty sisäelinten ympärillä sijaitsevaa ns. viskeraalirasvaa, jonka määrä on keskivartalolihavuudessa lisääntynyt, Holstila kertoo.

Holstila mittasi tutkimuksessaan tarkasti magneettikuvauksella erikseen ihonalaisen rasvan sekä viskeraalirasvan määrää. Tuloksista kävi ilmi, että ruskea rasva vaikutti laskennalliseen diabetesriskiin, vaikka näiden tunnettujen riskitekijöiden vaikutus eliminoitiin.

– Tutkimustulos painottaa sitä, että lihavuuden ja diabeteksen syy-seuraussuhteet ovat monimuotoisia. Nämä ovat yleisiä sairauksia, jotka aiheuttavat paljon inhimillistä kärsimystä ja suuret kustannukset yhteiskunnalle. Jotta voisimme jatkossa kehittää uusia innovatiivisia hoitomenetelmiä, tulee meidän ensin ymmärtää näitä mekanismeja, Holstila toteaa.

Holstilan väitöstutkimuksen tulosten perusteella ruskea rasva saadaan magneettikuvauksella erottumaan tavanomaisesta valkoisesta rasvasta ilman aikaa vievää ja potilaalle epämiellyttävää kylmäaltistusta. Kudos näkyy anatomisena rakenteena riippumatta siitä, onko se aktivoitunut.

Toisaalta muiden asiasta julkaistujen tutkimusten perusteella ruskeassa rasvassa aktivaation myötä tapahtuvia vähäisiä muutoksia voidaan niitäkin arvioida toistetuilla magneettikuvauksilla. Magneettikuvausta voidaan toistaa samassa tutkimuksessa jatkuvasti, jolloin saadaan dynaaminen kuva kylmäaltistuksen aiheuttaman aktivaation myötä tapahtuvista muutoksista. Kuvauksia voidaan myös tehdä useilla eri kerroilla, jolloin voidaan tarkkailla esimerkiksi mahdollisten hoitojen ja elintapamuutosten aiheuttamaa kehitystä.

– Magneettikuvaus menetelmänä on monikäyttöinen, ja sillä voidaan tehdä monenlaisia kokeiluja, kun tiedetään sen olevan turvallinen, Holstila pohtii.

Holstila esittää väitöskirjansa Multimodality Imaging of Brown Adipose Tissue julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 20. huhtikuuta.

Vastaväittäjänä on professori Osmo Tervonen (Oulun yliopisto) ja kustoksena professori Riitta Parkkola (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.

Holstila on syntynyt vuonna 1979 ja kirjoitti ylioppilaaksi Liedon lukiossa vuonna 1998. Holstila suoritti korkeakoulututkintonsa (LL) Turun yliopistossa vuonna 2004. Väitöksen alana on radiologia. Holstila työskentelee Turun yliopistollisen keskussairaalan kuvantamiskeskuksessa tuki- ja liikuntaelimistön radiologian erikoislääkärinä.

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7188-6.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Syöpätutkimusta ja genetiikkaa Saarekkeessa

Mynämäen iltakoulussa päästään 18. heinäkuuta kello 18–19 tutustumaan tutkijan työhön, kun genetiikan yliopisto-opettaja, tutkijatohtori Niina Santio kertoo syöpätutkimuksesta ja genetiikasta.

Yrityskauppa riskittömämpi kuin uuden yrityksen perustaminen

Suomessa on kymmeniä tuhansia eläkeikää lähestyviä yrittäjiä, joilla ei ole tietoa, miten eläkkeelle siirtyminen tapahtuisi ja mistä löytyisi yritystoiminnalle jatkaja. Tyypillisesti kyse on pienyrittäjästä, jolla on huoli työntekijöiden tulevaisuudesta ja siitä, että oma omaisuus on kiinni yrityksessä. Liiketoiminta kuihtuu, kun yrityksen näkymät ovat epävarmat.

Auto istuu tiukemmin omissa käsissä yli 35-vuotiailla

Suomalaiset autokaupoilla 2018 -tutkimus luotasi omaan autoon ja yhteisomistuksessa olevaan autoon liittyviä näkemyksiä. Oman auton omistaminen koetaan edelleen tärkeäksi sekä asenteissa että tottumuksissa. Kimpassa omistettu kulkupeli koetaan vaihtoehdoksi autottomien tai vähän ajavien talouksien keskuudessa.

Uusi mökki helposti

Finsilva Oyj, Kiinteistömaailma-ketju ja Kontio Oy tuovat markkinoille uudenlaisen vaihtoehdon rakennuttaa moderni vapaa-ajanasunto rantatontille. Mökkivalmis-palvelulla ostaja voi hankkia rakennusvalmiin tontin, hirsihuvilan avaimet käteen -rakennettuna ja rahoituspaketin koko projektille. Joka neljäs suomalainen haluaisi hankkia uuden kesämökin. Mökkikannasta kuitenkin lähes 40 prosenttia on yli 50 vuotta vanhoja.

Artesaanisiiderit uusin trendi

Artesaanisiiderit ovat olleet kovassa nosteessa USA:ssa jo pidemmän aikaa ja trendi on rantautumassa Suomeen. Suurin ero artesaanisiiderissä verrattuna perinteisiin siidereihin on niiden pohjassa. Perinteiset valtavirran siiderit tehdään omenaviinipohjaan, kun taas artesaanisiiderit tehdään aina tuorepuristettuun omenamehupohjaan.

Suomen Yrittäjät esittää uutta oppivalmiusmallia

Suomen Yrittäjät esittää uutta oppivalmiusmallia, joka vahvistaisi oppijan polkua jo esi- ja perusopetuksessa ja pitäisi mukana nuoret, joille toisen asteen opinnot ovat nyt hankalia.

Urheilu

Mikael Hakalalle pronssia juniorien MM-kisoissa

Mikael Hakala.

Suomalaiset frisbeegolfaajat niittivät menestystä kahdessa maineikkaassa tapahtumassa viime viikolla. Turkulaista Frisbeegolfseura 7k:ta edustava Mikael Hakala voitti pronssia frisbeegolfin junioreiden MM-kilpailuissa. Nummelan frisbeeseuran Eveliina Salonen pokkasi samaan aikaan uransa ensimmäisen PDGA Major -kilpailun voiton Tsekissä järjestetystä Konopiště Openista.

Otteluanalyysi: Inter taisteli vajaalla komea voiton

Mika Mäkitalo oli Interin ratkaisupelaajia.

Se oli omituinen ottelu. Inter meni vartissa kahden maalin johtoon SJK:n puolustuksen virheistä. Sen jälkeen se puolusti. Toisen puoliajan se puolusti vajaalla, sillä Abdoulie Mansally hommasi itselleen ensimmäisen puoliskon lopuksi tyhmästi ja tarpeettomasti toisen kortin keskialueella vaarattomassa tilanteessa.

Kauniin pelin varjoja

Karem Benzema oli alle 17-vuotiaissa Ranskan maajoukkueen kantavia voimia, mutta viime vuosina tie maajoukkuepaitaan on ollut tukossa.

Jalkapallodokumentit helpottavat MM-kisoista irrottautumista

Täysosuma
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Huh huh, tämäkin vielä!
Huh huh, tämäkin vielä!
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Just sopiva aika kyläilylle.
Just sopiva aika kyläilylle.