Happamien sulfaattimaiden tunnistamiseen kehitetään uusia menetelmiä

Suomen ympäristökeskus SYKE, Geologian tutkimuskeskus (GTK) ja Åbo Akademi kehittävät kolmivuotisessa hankkeessa uusia menetelmiä happamien sulfaattimaiden tunnistamiseen luotettavasti jo maasto-olosuhteissa. Hankkeen pitkän aikavälin tavoitteena on ehkäistä valumavesistä kaloille ja muille eliöstölle aiheutuvia haittoja sekä happamista sulfaattimaista aiheutuvia rakennusteknisiä ongelmia, joista osa liittyy nykyisin käytössä olevien tunnistamismenetelmien hitauteen.

Elokuussa käynnistyneessä hankkeessa kehitetään nykyisin käytössä olevien laboratoriomenetelmien tilalle uusia, nopeampia tunnistusmenetelmiä. Hankkeessa testataan lisäksi pohjoisen olosuhteissa muualla maailmassa käytössä olevia menetelmiä ja kevennetään olemassa olevia tunnistusmenetelmiä maasto- ja/tai kenttälaboratoriokäyttöön soveltuviksi. Tavoitteena on kehittää myös menetelmiä, joilla voidaan arvioida maaperän hapontuottokykyä eli happamoitumispotentiaalia, jota voidaan hyödyntää esimerkiksi sulfaattimaiden riskiluokittelussa.

Pohjanlahden rannikolla on niin sanottu Litorina-alue, joka on Itämeren muinaisen vaiheen entistä merenpohjaa. Litorinameren hapettomille pohjille kerrostui aikoinaan pieneliöstön toiminnan tuloksena runsaasti sulfidimuotoista rikkiä, ja maan kohoamisen seurauksena tätä muinaista merenpohjaa on nyt kuivalla maalla noin sata metriä merenpinnan yläpuolella sijaitsevalla rannikkovyöhykkeellä. Suomen kallioperässä esiintyy lisäksi paikoitellen hiiltä ja rikkiä sisältäviä mustaliuskejaksoja, jotka ovat alun perin syntyneet noin kaksi miljardia vuotta sitten merenpohjaan kerrostuneista liejuista.

Maaperän kuivattaminen ja kaivaminen näillä alueilla voi johtaa maaperässä olevan rikin hapettumiseen ja rikkihapon muodostumiseen. Näin syntyvät happamat ja metallipitoiset valumavedet voivat yhdessä aiheuttaa vakavaa haittaa alueiden alapuolisen vesistön eliöstölle kuten kaloille. Ympäristöongelmien lisäksi happamat sulfaattimaat aiheuttavat myös rakennusteknisiä ongelmia kuten teräs- ja betonirakenteiden syöpymistä.

Happamien sulfaattimaiden mahdollinen olemassaolo on tärkeää tiedostaa jo maankäytön suunnitteluvaiheessa tai viimeistään hankeaikana heti kun maaperän laatu on tunnistettu. Tällä hetkellä tunnistamisessa käytetään ns. inkubointimenetelmää, jossa maanäytteiden annetaan hapettua huoneenlämmössä 8–16 viikkoa. Hapettumistulosten odottaminen hidastaa monien hankkeiden etenemistä ja aiheuttaa toimijoille taloudellisia riskejä. Sekä toimijat että viranomaiset toivovat siksi nopeamman tunnistusmenetelmän kehittämistä inkubointimenetelmän tilalle.

Tarvetta on myös sulfaattimaiden happamoitumispotentiaalin arviointimenetelmälle. Nykyisessä inkubaatiomenetelmässä jo hyvinkin pieni sulfidipitoisuus voi aiheuttaa heikon puskurikyvyn maaperässä (mm. karkeat maalajit) maanäytteen happamoitumisen, vaikka kokonaishappotuotanto olisikin vähäistä. Happamoitumispotentiaalin luotettava arvioiminen mahdollistaisi eriasteisten käsittelytoimenpiteiden suunnittelun, sillä kaikki happamat sulfaattimaat eivät välttämättä vaadi yhtä voimakasta käsittelyä tai yhtä suuria toimenpiteitä. Happamuuspotentiaalin määrittämiselle ei tällä hetkellä vielä ole laajassa käytössä olevaa menetelmää.

Hankkeen rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto/Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Liikennevirasto, Vapo Oy, Ramboll Finland Oy, WSP Finland Oy, Oulun Energia Oy/Turveruukki Oy ja Maveplan Oy.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Äänioikeuden ulkopuolelle jäi monia ikäihmisiä

Suomen yleinen ja yhtäläinen äänioikeus jätti alkuvuosinaan ulkopuolelleen suuren joukon iäkkäitä, erityisesti naisia. Vakinaisen köyhäinavun saaminen poisti äänioikeuden, mikä Helsingin yliopiston uuden tutkimuksen mukaan rajoitti erityisesti yli 65-vuotiaiden mahdollisuutta äänestää.

Luonnon päivää vietetään Ruissalossa

Mikki Kauste ja Egotrippi esiintyvät Ruissalossa.

Tänä vuonna 80 vuotta täyttävä Suomen luonnonsuojeluliitto kutsuu suomalaiset Ruissaloon juhlimaan liiton pyöreitä vuosia ja viihtymään luonnon keskellä. Liitto juhlistaa 80-vuotista taivaltaan järjestämällä Ruissalossa kaikille avoimen ja maksuttoman Suomen Luonnon juhlan lauantaina 25. elokuuta. Kansanpuiston päivätapahtumassa pääsee tutustumaan eri luontoharrastuksiia ja kuulemaan luontotietoa sekä elämäntapavinkkejä luonnonsuojeluliiton asiantuntijoilta. Päivätapahtuma Kansanpuistossa kestää kello 11–16 ja sopii kaikenikäisille lapsiperheistä alkaen.

Poliisi havaitsi runsaasti rikkeitä koulujen alun liikennevalvonnassa

Poliisi valvoi valtakunnallisesti liikennettä koulujen lähistöillä erityisesti koulupäivien alkamisen ja päättymisen aikoihin viime ja sitä edellisellä viikolla, jolloin koulut alkoivat. Valvontaan käytettiin 2 577 työtuntia. Valvonnassa havaittiin runsaasti ylinopeuksia sekä turvavöiden käyttämisen laiminlyöntejä sekä muita rikkeitä.

Työllisten määrä kasvoi heinäkuussa

Työttömyysaste ja työttömyysasteen trendi 2008/07–2018/07, 15–74-vuotiaat.

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisiä oli vuoden 2018 heinäkuussa 75 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömiä oli 183 000, mikä oli 24 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysasteen trendi oli 7,3 prosenttia ja työllisyysasteen trendi 71,9 prosenttia.

Kiinteistöliitto: Asumismenot kasvavat yhä

Suomalaisten asumismenot kasvavat vuosina 2018–20 keskimäärin arviolta 2,1 prosentin vuosivauhtia, kertoo Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton Pellervon taloustutkimuksella PTT:llä teettämä asumismenoselvitys. Vaihtelu asuinpaikan, asumismuodon ja kotitalouden tyypin mukaan on kuitenkin suurta.

Urheilu

Urheiluromaaneissa aikuiset ovat paitsiossa

Ruotsalainen Fredrik Backman kirjoittaa fiktiivisen ruotsalaiskaupungin jääkiekon ympärillä pyörivästä elämästä.

Urheilusta on kirjoitettu valtavasti kirjoja, mutta faktaan painottuen. Erilaisia ja eritasoisia elämäkertoja ja urheiluhistoriaan kiinnittyviä kirjoja on valtavasti tarjolla. Huomattavasti vähemmän on kirjoitettu puhtaasti fiktiivisiä urheiluromaaneja.

Kalle Mäkisen paineissa noin 130 painijaa

Eemeli Kunttu (takana).

Turussa järjestetään lauantaina 25. elokuuta kello 11 alkaen 35. kerran olympiavoittaja Kalle Mäkisen painit. Kisa on samalla miesten kreikkalais-roomalaisen. painin Suomi-cupin osakilpailu. Painit käydään Liikuntakeskus Alfan Salibandyareenalla. Yleisöllä on vapaa pääsy kisoihin.

Puukkokatsomo: Venymistä vaaditaan

Yleisurheilukesän perinteinen päätös Suomi-Ruotsi-yleisurheilumaaottelu kisataan tänä vuonna elo-syyskuun taitteessa Tampereella Ratinan stadionilla.

Seppo Pajulle hopeaa EM-kisoista

Seppo Paju.

Suomen pelaajat nappasivat kaksi mitalia avoimen luokan kilpailusta frisbeegolfin EM-kilpailuista Kroatian Sveti Martin Na Murissa. Frisbeegolfseura 7k:ta seuratasolla edustava Seppo Paju saavutti EM-hopeaa ja laukaalaisseura Puska Puttaajia edustava Väinö Mäkelä EM-pronssia. Suomen joukkue saavutti kilpailuista upeasti yhteensä 10 mitalia.

Täysosuma
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Huh huh, tämäkin vielä!
Huh huh, tämäkin vielä!
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Just sopiva aika kyläilylle.
Just sopiva aika kyläilylle.
Pahus. Ei se ollutkaan kultakala.
Pahus. Ei se ollutkaan kultakala.