Suomalaisen metsän kätköistä löytyi uusi maaperämuodostuma

Murtoo on vaikeasti keksittävissä oleva pitkänomainen kumpare. Murtoo on vaikeasti keksittävissä oleva pitkänomainen kumpare. Kuva: Kari Kajuutti

Suomalaiset maaperämuodostumat on tunnettu hyvin jo vuosikymmenien ajan. Turun yliopiston tutkijat ovat onnistuneet kuitenkin löytämään uuden, aiemmin tieteelle tuntemattoman maaperämuodostuman lasertekniikan avulla. Merkittävä geomorfologinen löydös on huomattu jo kansainvälisesti ja muodostumia on löydetty myös Ruotsista.

Kun Turun yliopiston maantieteen osaston tutkijat Joni Mäkinen ja Kari Kajuutti kartoittivat Suomen jääkaudella syntyneitä maaperämuodostumia uusista lasertekniikalla saaduista aineistoista, heidän huomionsa kiinnittyi kummallisiin säännöllisen kolmion muotoisiin kumpareisiin.

– Pidimme niitä aluksi lasertekniikan virheinä, mutta kun niitä löytyi lisää ja ne muodostivat järkeviä kokonaisuuksia, alkoi näyttää selvältä, että tekniikan avulla oli löydetty aiemmin tunnistamattomia muodostumia, Kajuutti kertoo.

Uuden merkittävän geologisen löydön takana on laserteknologia. Kun lentämällä saaduista laserkeilausaineistoista opittiin poistamaan puusto, maanpinnasta pystyttiin saamaan erittäin yksityiskohtaisia maastomalleja.

– Siitä huolimatta on hämmentävää, ettei muodostumia ollut keksitty aiemmin. Kun ensimmäisen kerran lähdimme kentälle etsimään kolmioita, emme oikein tienneet, mitä odottaa, Mäkinen sanoo.

Tutkijoiden kenttähavainnot auttoivat ymmärtämään, miksi muodostumien löytäminen oli vaikeaa.

– Kumpareet ovat enimmäkseen matalia ja laaja-alaisia. Niiden korkeus on kahdesta viiteen metriä, pituus 100–200 metriä. Koska ne ovat metsän peitossa ja sijaitsevat lähes aina hyvin syrjäisillä seuduilla, vaatisi aikamoisen sattuman, että niihin törmäisi vahingossa ja hahmottaisi niiden kolmiomaisuuden, Kajuutti avaa.

Kun tutkijoille selvisi, ettei vastaavia muodostumia ole aiemmin löydetty, piti niille keksiä nimi. Se osoittautuikin yllättävän vaikeaksi. Pohdinnan jälkeen päädyttiin nimeen murtoo. Nimen takana on yksi ensimmäisistä muodostumien löytöpaikoista. Murtoo sijaitsee lähellä Nokian ja Vesilahden kuntien rajaa noin 30 kilometriä Tampereelta lounaaseen.

– Murtoo on sikäli oiva nimi, että sanahan viittaa murtuneeseen, ja maa kolmioitten esiintymisalueilla on todellakin ”murtunutta”, kivikkoista ja täynnä suuria lohkareita, Kajuutti sanoo.

Maanmittauslaitos ja geologian tutkimuskeskus (GTK) ovat panostaneet Suomen kartoittamiseen laserkeilauksella, jonka tuloksia jokainen voi tarkastella GTK:n verkkopalvelussa (http://gtkdata.gtk.fi/maankamara/).

Lasermallia tarkastellessaan tutkijat löysivät kolmiot, joiden esiintymistä ja syntyprosessia he ovat selvittäneet. He ovat aloittaneet yhteistyön myös ruotsalaisten tutkijoiden kanssa, jotka ovat onnistuneet löytämään samanlaisia muotoja Ruotsista.

– Totta kai murtoita täytyi löytyä Ruotsista. Samainen jääkausi siellä oli kuin meilläkin. Uusia löytöjä tullaan varmasti vähitellen tekemään kaikkialla, missä on ollut sulava mannerjäätikkö. Ilmaston lämmetessä jäätikkö sulaa ja syntyy valtavia määriä vettä. Vesi hakeutuu jään alle, jolloin jäätikön kuljettama maa-aines sopivissa olosuhteissa kasautuu murtoiksi, Mäkinen kertoo.

Muodostumista julkaistiin ensimmäinen tieteellinen artikkeli Quaternary Science Reviews -lehdessä keväällä 2017 yhteistyössä Geologian tutkimuskeskuksen tutkijoiden kanssa. Tammikuun toisella viikolla muodostumat esitellään Kööpenhaminassa pidettävässä geologian kongressissa, jossa tiedeyhteisölle myös paljastetaan muodostuman nimi.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Mies pahoinpideltiin huoltoaseman pihalla, poliisi kaipaa havaintoja

Mies pahoinpideltiin sunnuntaina noin kello 4.40 Aninkaistentiellä sijaitsevan huoltoasema Satashellin pihalla. Tapahtumat saivat ilmeisesti alkuunsa Tuureporinkadulla tai Hotelli Helmen pihalla, josta noin 40-50-vuotias mies tuli juosten Satashellin pihalle.

Kesävatsa vaatii erityistä huolenpitoa

Kesä, juhannus ja monenlaiset herkut saattavat kuormittaa kesänautiskelijaa ja aiheuttaa eriasteisia ja -tyyppisiä murheita vatsan alueella. Juhannuksena grillit täyttyvät rasvapitoisista ja marinoiduista lihatuotteista ja grillimakkarasta – epämiellyttävät tuntemukset vatsan alueella ja suoliston alueella ovatkin tuttuja monelle kesälomalaiselle.

Myönnettyjen rakennuslupien kuutiomäärä väheni helmi-huhtikuussa

Myönnetyt rakennusluvat ja aloitetut rakennushankkeet, milj. m3, liukuva vuosisumma.

Tilastokeskuksen mukaan rakennuslupia myönnettiin helmi-huhtikuussa 14,2 prosenttia vähemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuotta aiemmin. Kaikissa rakennusten pääluokissa kuutiomäärä väheni viimevuotisesta. Liike- ja toimistorakennusten lupakuutiomäärä väheni eniten, 18,7 prosenttia. Teollisuus- ja varastorakentamisen ja asuinrakentamisen lupakuutiomäärät vähenivät myös merkittävästi.

Noususuhdanne parantanut rakennusyritysten taloudellista tilannetta

Rakentamisen noususuhdanteen jatkuminen on parantanut rakennusalan yritysten kannattavuutta. Rakennusteollisuus RT:n kannattavuusselvityksen perusteella talonrakennusteollisuuden jäsenyritysten liikevoitto nousi viime vuonna 4,7 prosenttiin edellisvuoden 3,2 prosentin pohjalukemista. Rakennustuoteteollisuudessa kannattavuus ylsi 6,0 prosenttiin liikevoitolla mitattuna, kun se oli 4,8 prosenttia vuonna 2016.

Kaupunki
Urheilu

Puukkokatsomo: Derby toisellakin rintamalla

Yhdysvalloissa Lea Kaszas on viime vuosina pelannut myös pelintekijänä, mutta Turku Trojansissa hän on viihtynyt keskushyökkääjän roolissa.

Turun Trojansin miesjoukkue rakentaa uutta tulevaisuutta 3. divisioonassa, mutta Trojansin nimi on silti vahvasti esillä kotimaisessa jenkkifutiksessa.

Lucas Garcia jättää FC Interin

Keskikenttäpelaaja Lucas Garcia jättää FC Interin kesken kauden jäätyään vähälle peliajalle.

Otteluanalyysi: Pisteet jakoon derbyssä

TPS ja Inter päätyivät pistejakoon kauden toisessa derbyssä. Kaikkiaan keskiviikon tasatulos oli derbyhistorian 13. tasapeli Veikkausliigassa. Tapahtumiin nähden lopputulos oli oikeutettu ja molemmat joukkueet tuntuivat olevan tyytyväisiä pisteeseen. Kumpikin joukkue olisi kuitenkin tarvinnut kolmea pistettä.

Jälkipeli: Jyrkkälän Tykit kaipaa nuorta verta noustakseen Kolmoseen

Jyrkkälän Tykit on tärkeä osa turkulaista palloiluhistoriaa. Joukkueen possunpunainen peliasu herätti aikoinaan ihmetystä, ei enää. Viime kaudella housutkin olivat pinkkiset. Nyt niiden väri on vaihtunut mustaan. Tykit pelaa Nelosen kotiottelunsa Pansion urheilukentän tekonurmella.

Henri Lehtosella on takanaan yli 300 Veikkausliigaottelua. Lähes samoihin lukuihin yltää Jarno Heinikangas . Kun tähän lisätään vielä kotkalaislähtöisen Jani Lauretsalon pääsarjatason ottelut ja Petri Lehtosen pitkä FC Inter -ura, on kasassa lukemat, mihin harva Nelosessa pelaava jalkapallojoukkue yltää.

Täysosuma
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Huh huh, tämäkin vielä!
Huh huh, tämäkin vielä!
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Just sopiva aika kyläilylle.
Just sopiva aika kyläilylle.