Maailmassa teurastetaan vuosittain yli kymmenen eläintä yhtä ihmistä kohden

Francesca Allievi. Francesca Allievi. Kuva: Heikki Saarinen

Lihankulutus on kasvanut maailmanlaajuisesti 1960-luvulta lähtien. Pohjois-Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Oseaniassa lihankulutus on vähentynyt viime vuosikymmenen aikana, mutta Itä-Aasiassa se on kasvanut kymmenkertaisesti. Francesca Allievi analysoi Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa lihankulutusta maailmanlaajuisesti.

Tuore väitöstutkimus osoittaa, että eri alueet ympäri maailman kehittyvät kohti samankaltaisia lihankulutustapoja. Eläintuotteiden tuottamiseen tarvittava maa-ala vähenee, mutta lihan keskimääräinen kulutus ja teurastettujen eläinten määrä ovat nousussa.

Francesca Allievi ryhmitteli väitöstutkimuksessaan maailman maat kymmeneen alueeseen sijainnin ja keskimääräisen tulotason mukaan. Hän tarkasteli naudan, sian ja siipikarjan kulutusta, eläinten tuottamiseen tarvittavaa maan määrää ja asukasta kohden teurastettujen eläinten lukumäärää kuvaavien indikaattoreiden arvoja vuosina 1962–2009.

– Lähentymisarvioissa kävi ilmi, että jotkut rikkaimmista alueista, esimerkiksi Pohjois-Amerikka ja Oseania sekä Pohjois-Eurooppa, ovat vähentäneet lihankulutustaan viime vuosikymmenen aikana, vaikka globaalilla tasolla lihan kulutus on kasvanut tasaisesti 60-luvulta lähtien. Tämä on seurausta muun muassa Itä-Aasian kulutustasojen 10-kertaisesta kasvusta. Tällä hetkellä maailmanlaajuisena keskiarvona yli 10 eläintä teurastetaan asukasta kohden vuodessa. Tämä tarkoittaa yhteensä noin 63 miljardin eläimen teurastamista vuosittain, Allievi sanoo.

Lihankulutuksen suuntaukset asettavat runsaasti painetta ympäristöresursseihin, sillä esimerkiksi vesistöjen pilaantuminen ja kasvihuonekaasupäästöt lisääntyvät, mutta myös maankäytössä tapahtuu muutoksia. Allievin mukaan tämä on erityisen ilmeistä Amazonin alueella tapahtuvien metsähakkuiden kohdalla, jossa alkuperäismetsiä muutetaan laidunmaiksi tai eläinten ruokintaan tarkoitetun soijan viljelysmaaksi.

– Luonnon monimuotoisuudestaan tunnetun Perun Madre de Dios -alueen analyysi korosti, kuinka läheinen yhteys lisääntyneen lihan kysynnän ja paikallisen metsien hävittämisen välillä on. Vaikutus näkyy etenkin teiden lähellä sijaitsevilla alueilla, mukaan lukien valtamerten välille rakennetut maita yhdistävät tiet, Allievi kertoo.

Laaja-alaisen aineiston analyysin tulokset osoittavat Allievin mukaan ennennäkemätöntä ympäristön hätätilannetta.

– Valtioiden hallinnot ovat näennäisesti kykenemättömiä käsittelemään ruokajärjestelmän haasteiden monimutkaisuutta ja kiireellisyyttä. Ruoan ja maatalouden rooli on välttämätön ihmiskunnan eloonjäämisen kannalta: maailmanlaajuinen väestönkasvu yhdistettynä keskiluokan kasvuun ja sen kulutustasoon asettavat kriittistä painetta luonnonvaroille, Allievi toteaa.

Tarkastellessaan ruokaan liittyviä poliittisia ja ravitsemuksellisia linjauksia maailmanlaajuisesti, Allievi havaitsi yleisesti puutteita lihankulutuksen vähentämisen tukemisessa ja siten kestävän ruokavalion edistämisessä.

– Vain harvoissa maissa ravitsemukselliset linjaukset sisältävät tällaisia suosituksia ja usein nämä harvatkin ohjeistukset ovat liian epämääräisiä. Tämä voi jatkossa haitata tietoisuuden lisäämistä aiheesta laajemmin kansalaisten keskuudessa. Ruokaan liittyvässä poliittisessa keskustelussa kestävyys tulisi määritellä aiempaa laajemmin. Lisäksi huomiota täytyy kiinnittää myös kehittyvien maiden ravitsemuksellisiin ja sosioekonomisiin olosuhteisiin. Tässä mielessä olisi käytettävä kokonaisvaltaisempia lähestymistapoja kansanterveydellisten poliittisten linjausten kehittämiseksi ja niiden edistymisen seurantaan. Lähtökohtana tulisi olla, että ihmisen ja ympäristön terveydentilaa voidaan parantaa samanaikaisesti riippumatta siitä, onko ylituotanto tai nälkä keskeisin kysymys, Allievi sanoo.

Allievin mukaan viestintää ja vuoropuhelua tulisi toteuttaa sekä tutkijoiden, johtajien, kouluttajien, maanviljelijöiden että poliittisten päättäjien välillä.

– Potentiaali muutokselle on suuri, erityisesti akateemisella kentällä on käyttämättömiä resursseja. Saavutettavat edut voisivat olla merkittäviä, jos maatalouden toimiala voisi saada tietoa akateemiselta kentältä ja sen epämuodollisten koulutuskäytäntöjen kautta. Muutoksen luominen alkaa tarjoamalla kuluttajille selkeää ja kattavaa tietoa yhdistettynä elintarvikekoulutukseen, jonka avulla mahdollisimman moni voi olla täysin tietoinen ruokavalintojensa seurauksista, Allievi toteaa.

MSc Francesca Allievi esittää väitöskirjansa Meat consumption as a wicked problem: evidence from data and policies julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa torstaina 14. joulukuuta.

Vastaväittäjänä on professori Idil Gaziulusoy (Aalto-yliopisto) ja kustoksena professori Risto Kalliola (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen.

Allievi on syntynyt vuonna 1984 Italiassa ja suoritti korkeakoulututkintonsa (MSc) vuonna 2007 Politecnico di Milanossa Italiassa. Väitöksen alana on maantiede.

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7014-8.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Sähkökatko ohi Hirvensalossa

Kello 21.36 alkanut sähkönjakeluhäiriö Hirvensalossa, Haarlassa ja Oriniemessä on Turku Energian mukaan päättynyt kello 22.28.

Valonäytökset eläinystävällinen vaihtoehto venetsialaisten viettoon

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY toivoo, että veneily- ja mökkeilykauden päätösjuhlaa eli venetsialaisia juhlistettaisiin Suomessa ilotulitteiden sijaan lasernäytöksin. Monet lemmikki-, tuotanto- ja luonnonvaraiset eläimet pelkäävät ilotulitteiden pauketta, ja raketit roskaavat ympäristöä aiheuttaen eläimille loukkaantumisriskin.

Lapsen pitkittynyt yskä syy mennä lääkäriin

Päiväkodin ja koulun aloitukseen liittyy usein sairastelukierteitä, jotka voivat kuormittaa koko perhettä. Infektiot seuraavat toisiaan ja perättäiset flunssat vaikuttavat samalta taudilta. Päiväkoti- ja kouluikäisten lasten vanhempien on syytä kiinnittää huomiota muun muassa pitkittyneeseen yskään. Pitkään jatkunut yskä voi olla merkki muun muassa infektiosta tai astmasta, jotka vaativat tarkempia tutkimuksia ja hoitoa.

Harpisti Vuokko Ahtila konsertoi Kakskerran kirkossa sunnuntaina

Vuokko Ahtila.

Kakskerran Suvi soi -konserttisarjan viimeisessä konsertissa sunnuntaina 26. elokuuta kello 17 kuullaan hieman harvinaisempaa soolosoitinta, kun turkulaissyntyinen (1982) harpisti Vuokko Ahtila saapuu konsertoimaan Kakskerran kirkkoon. Vuokon instrumentti on pedaaliharppu jota myös konserttiharpuksi kutsutaan.

Uuden musiikkitalon rakentamista selvitetään

Kaupunginhallitus palautti maanantaina valmisteluun Turun konserttitalon peruskorjauksen ja laajennuksen tilatarveselvityksen niin, että sitä täydennetään uudisrakennusvaihtoehdon selvityksellä. Kaupunginhallitus päätti samalla, että Aninkaistenkatu 7–9:n korttelin tontinluovutuskilpailun valmistelu aloitetaan.

Puolustusvoimat 100 -taistelunäytös ja konsertti Turussa lauantaina

Pete Poskiparta.

Puolustusvoimien 100-vuotisjuhlavuoden kiertueet saavuttavat Turun lauantaina 25. elokuuta. Yleisölle avoimet ja maksuttomat taistelunäytös ja konsertti tarjoavat katsojilleen läpivalaisun puolustusvoimien toimintaan sekä viihdyttäviä musiikkielämyksiä iltapäivästä iltaan asti. Merivoimien aluksia on jokirannassa avoinna yleisölle.

Kuutamouintia ja hyväntekeväisyyttä Samppalinnassa

Kuutamouinnit kutsuvat jälleen Samppalinnaan.

Samppalinnan maauimalassa järjestetään Kuutamouinnit 24. elokuuta. Kello 21–02 järjestettävä Kuutamouinti ovat elokuussa osa ÅSK:n 24 tunnin hyväntekeväisyysuintitapahtumaa.

Urheilu

Urheiluromaaneissa aikuiset ovat paitsiossa

Ruotsalainen Fredrik Backman kirjoittaa fiktiivisen ruotsalaiskaupungin jääkiekon ympärillä pyörivästä elämästä.

Urheilusta on kirjoitettu valtavasti kirjoja, mutta faktaan painottuen. Erilaisia ja eritasoisia elämäkertoja ja urheiluhistoriaan kiinnittyviä kirjoja on valtavasti tarjolla. Huomattavasti vähemmän on kirjoitettu puhtaasti fiktiivisiä urheiluromaaneja.

Kalle Mäkisen paineissa noin 130 painijaa

Eemeli Kunttu (takana).

Turussa järjestetään lauantaina 25. elokuuta kello 11 alkaen 35. kerran olympiavoittaja Kalle Mäkisen painit. Kisa on samalla miesten kreikkalais-roomalaisen. painin Suomi-cupin osakilpailu. Painit käydään Liikuntakeskus Alfan Salibandyareenalla. Yleisöllä on vapaa pääsy kisoihin.

Puukkokatsomo: Venymistä vaaditaan

Yleisurheilukesän perinteinen päätös Suomi-Ruotsi-yleisurheilumaaottelu kisataan tänä vuonna elo-syyskuun taitteessa Tampereella Ratinan stadionilla.

Seppo Pajulle hopeaa EM-kisoista

Seppo Paju.

Suomen pelaajat nappasivat kaksi mitalia avoimen luokan kilpailusta frisbeegolfin EM-kilpailuista Kroatian Sveti Martin Na Murissa. Frisbeegolfseura 7k:ta seuratasolla edustava Seppo Paju saavutti EM-hopeaa ja laukaalaisseura Puska Puttaajia edustava Väinö Mäkelä EM-pronssia. Suomen joukkue saavutti kilpailuista upeasti yhteensä 10 mitalia.

Täysosuma
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Huh huh, tämäkin vielä!
Huh huh, tämäkin vielä!
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Just sopiva aika kyläilylle.
Just sopiva aika kyläilylle.
Pahus. Ei se ollutkaan kultakala.
Pahus. Ei se ollutkaan kultakala.