Rintasyöpä suomalaisten yleisin syöpätauti

Uudessa The Economist Intelligence Unitin tekemässä selvityksessä on tarkasteltu rintasyöpäpotilaiden työssä käyntiä eri Euroopan maissa. Raportti kattaa Suomen lisäksi yhdeksänmaata. Rintasyöpäpotilaiden työssä jatkamisen ja työhön paluun tukeminen ja kuntoutus vaihtelevat selvityksen mukaan huomattavasti eri maissa. Suomen tilanne arvioitiin selvityksessä melko hyväksi. Kehitysalueiksi tunnistettiin työnantajapuolen tuki ja kuntoutus.

The Economist Intelligence Unit (EIU) on 10. lokakuuta julkaissut Pfizerin rahoittaman The Road to Better Normal -raportin eurooppalaisten työikäisten rintasyöpäpotilaiden työssä käymisestä. Raportissa todetaan, että rintasyöpään sairastunut jatkaa työssä käymistä harvemmin kuin itse toivoisi. Työssä käymisen jatkaminen merkitsee monelle normaalielämän jatkuvuutta, kun taas työssä käynnin lopettaminen saattaa tarkoittaa eristäytymistä. Potilaat kaipaavat myös nykyistä enemmän tukea hoitohenkilökunnalta ja työnantajaltaan.

Rintasyöpä on Suomessa merkittävä kansanterveydellinen haaste, sillä vuosittain noin 5 000 rintasyöpään sairastuvasta yli puolet on työikäisiä. Rintasyöpä aiheuttaa joka kymmenennen työikäisen naisen kuoleman. Suomessa rintasyöpään menehtyy joka vuosi yli 800 naista, joiden rintasyöpä on levinnyt muualle kehoon.

Selvityksen mukaan kolme viidestä paikalliseen rintasyöpään sairastuneesta suomalaisesta käy töissä 2–3 vuoden kuluttua taudin toteamisesta. Selvitys totesi tuloksen tältä osin kohtuullisen hyväksi verrattuna muiden selvityksessä olleiden maiden vastaavaan tilanteeseen tai suomalaiseen terveiden verrokkiväestöön. Rintasyövän sairastaneet jäävät Suomessa kuitenkin eläkkeelle keskimäärin aiemmin kuin terveet kollegansa.

Kyky voida jatkaa työelämässä on keskeistä monien syöpäpotilaiden elämässä, ja työhön palaava syöpään sairastunut tarvitsee ensisijaisesti tukea jaksamisessa.

– Tällä hetkellä psyykkinen tuki hoitojen aikana on riittämätöntä etenkin hoitojen päättyessä ja arjen alkaessa, mikä heijastuu jaksamisen ja mielenterveyden haasteina. Tukea kaivataan syöpään sairastumisen jälkeen myös työnhaussa ja työhön paluun konkreettisissa kysymyksissä, kertoo Suomen Syöpäpotilaat ry:n toiminnanjohtaja Minna Anttonen.

Anttosen mukaan myös henkinen jaksaminen tulisi paremmin huomioida läpi koko palvelunkäyttäjän hoitopolun diagnoosin saamisesta töihin paluuseen tai työnhakuun asti. Pätkätöitä tekevillä ja määräaikaisissa työsuhteissa olevilla ei useinkaan ole työterveyshuollon tukea.

Hyviäkin kokemuksia on: Monilla työpaikoilla on huomioitu syöpäselviytyjän erityistarpeet ja jaksaminen esimerkiksi tarjoamalla mahdollisuutta lyhennettyyn työpäivään, muutettu työnkuvaa ja suhtauduttu asianmukaisesti työntekijään. Suomen Syöpäpotilaat ry:n kolmivuotinen STEA:n (Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen) rahoittama työelämähanke Elossa ja osallisena, myös työelämässä! tarjoaa vertaistukea, kannustusta, tietoa, verkostoja ja tapahtumia. Anttonen kertoo, että lokakuussa alkavat Helsingissä ryhmät Taukohuone ja Työmatka sekä myöhemmin syksyllä Minä, syöpä ja työ -teemasarjan tilaisuudet. Alkuvuodesta 2018 toiminta laajenee myös Pirkanmaalle ja myöhemmin Pohjois-Karjalaan sekä digimuodossa koko Suomeen.

EIU:n selvityksessä ei käsitellä levinneeseen rintasyöpään sairastuneiden työssä käyntiä. Levinneeseen rintasyöpään sairastuneen on yleisesti mahdollista siirtyä sairauseläkkeelle. Osa kuitenkin haluaisi vielä käydä töissä.

– Esimerkiksi solunsalpaajahoidoista potilaille voi kehittyä haittavaikutuksia, kuten voimakasta uupumusta tai pahoinvointia, joiden vuoksi työssä käyminen ei olekaan mahdollista. Täsmälääkkeet yleensä tuottavat vähemmän ja lievempiä sivuoireita, eli siksi työssä käyminen onnistuu paremmin kuin sytostaattihoidon aikana, toteaa Rintasyöpäyhdistys Europa Donna Finland ry:n puheenjohtaja Anu Niemi.

Rintasyöpä on suomalaisten yleisin syöpätauti. Suomessa rintasyöpään sairastutaan keskimäärin useammin kuin monissa muissa Euroopan maissa: joka kahdeksas suomalainen nainen saa rintasyövän jossain vaiheessa elämäänsä. Tällä hetkellä maassamme elää noin 67 000 rintasyövän sairastanutta tai sitä sairastavaa naista. Riski sairastua rintasyöpään kasvaa iän myötä. Yli puolet rintasyövistä todetaan kuitenkin alle 65-vuotiailla.

Paikallisen rintasyövän ennuste on hyvä: yli 90 prosenttia paikalliseen rintasyöpään sairastuneista on elossa viiden vuoden kuluttua sairastumisesta. Levinneeseen rintasyöpään sairastuu vuosittain lähes tuhatnaista. Näiden naisten keskimääräinen elinaika on 2–3 vuotta taudin toteamisesta.

Suomen syöpärekisterin ennusteen mukaan rintasyöpien määrän odotetaan nousevan seuraavan lähes kymmenen vuoden aikana nykyisestä 5 000 tapauksesta 6 400 vuosittaiseen tapaukseen.

Raportin tulokset perustuvat kymmenen Euroopan maan terveydenhuollon asiantuntijoiden haastatteluihin. Selvityksen toteuttanut Economist Intelligence Unit käytti myös lääketieteellisiä ja muita tietokantoja. Työtä ohjasi kansainvälinen terveydenhuollon ammattilaisista koostunut toimikunta. Selvityksessä tarkasteltiin kymmenen Euroopan maan rintasyöpäpotilaiden ja rintasyövästä parantuneiden, mahdollisuuksia palata työelämään: mitä esteitä paluussa kohdattiin ja mitä tukea paluussa tarvittaisiin. Selvitykseen osallistui kymmenen maata: Belgia, Tanska, Iso-Britannia, Suomi, Ranska, Saksa, Kreikka, Irlanti, Italia ja Alankomaat. Selvityksen on rahoittanut Pfizer.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Tuotantoeläinten hyvinvointi ja ruoan puhtaus kiinnostavat kuluttajia

Ruoan vastuullisuudella on merkitystä valtaosalle ruokaostoksia tekevistä suomalaisista. Kuluttajat kiinnittävät huomiota etenkin ruoan kotimaisuuteen, eläinten hyvinvointiin, ruoan puhtauteen sekä ympäristöystävällisiin tuotantotapoihin.

Perjantaiksi luvassa sade- ja ukkoskuuroja

Helteinen ja aurinkoinen sää jatkuu vielä torstaina koko maassa, kertoo ilmatieteen laitos. Sade- ja ukkoskuuroja leviää perjantaina maan eteläosaan.

Näin tunnistat sinilevän

Sinilevätilanne 18.7.2018 satelliittikuvalta: Sinileväkukintoja Ahvenanmaan ja Saaristomeren alueella.

Sinileväkukinnat ovat olleet poikkeuksellisen runsaita Suomenlahdella sekä Saaristomeren etelä- ja kaakkoisosissa. Sinilevien määrä on lisääntynyt myös Ahvenanmaan lounais- ja eteläpuolella. Järvillä runsaita sinileväkukintoja esiintyy pääasiassa Etelä-Suomen alueella, mutta levähavaintoja on tehty lähes koko Suomessa Lappia lukuun ottamatta.

Helmi Murto ja Juho Kanerva telinevoimistelun EM-kilpailuihin

Helmi Murto.

Suomalaisvoimistelijat suuntaavat 2.–12. elokuuta Glasgow’ssa käytäviin telinevoimistelun EM-kilpailuihin. EM-kilpailut ja niissä käytävät joukkuekilpailut ovat Suomen kannalta tärkeä välietappi valmistauduttaessa kauden pääkilpailua Dohan MM-kilpailuja (25.10.–3.11.) varten.

Fingrid ei ole joutunut käynnistämään varavoimalaitoksia

Sähköjärjestelmän tasapaino on Fingridin mukaan pysynyt päivän mittaan hyvällä tasolla. Fingridin mukaan sähköntuottajat ja -kuluttajat ovat osallistuneet tilanteen tasapainottamiseen ja naapurimaista on saatu lisää sähköä. Fingrid ei ole joutunut käynnistämään varavoimalaitoksia. Korjaustyöt Olkiluodon sähköasemalla jatkuvat edelleen.

Nousukaudesta hyötynyt kolmannes suomalaisista

Suomalaisista kolmannes kertoo hyötyneensä talouskasvusta. Eniten talouskasvu näkyy omien taloushuolien vähenemisenä. Miehet kokevat hyötyneensä talouskasvusta naisia enemmän.

Pyhärannan maastopaloalueelta evakuoitu yli 20 ihmistä

Poliisi on avustanut Varsinais-Suomen pelastuslaitosta Pyhärannan maastopalon sammutustöissä. Paloalueelta ja sen tuntumasta on evakuoitu yli 20 ihmistä. Evakuoinnit ovat tapahtuneet Rantatien itäpuolen kiinteistöistä. Rantatien länsipuolen asukkaita on vielä päästetty kiinteistöilleen. Tämän päivän aikana poliisi on evakuoinut neljä taloutta.

Sinilevät runsastuneet edelleen Lounais-Suomen merialueilla

Sinilevää on nyt runsaasti merialueilla.

Kuluvalla viikolla sinilevätilanne on pahentunut Saaristomerellä. Levää on eniten eteläisellä Saaristomerellä: viime päivinä Nauvon ja Korppoon pääsaarten eteläpuolisella merialueella on havaittu laajoja sinileväkukintoja. Myös Rymättylän ja Houtskarin välisellä merialueella levää on runsaasti.

Urheilu

Helmi Murto ja Juho Kanerva telinevoimistelun EM-kilpailuihin

Helmi Murto.

Suomalaisvoimistelijat suuntaavat 2.–12. elokuuta Glasgow’ssa käytäviin telinevoimistelun EM-kilpailuihin. EM-kilpailut ja niissä käytävät joukkuekilpailut ovat Suomen kannalta tärkeä välietappi valmistauduttaessa kauden pääkilpailua Dohan MM-kilpailuja (25.10.–3.11.) varten.

Wilhelm Hammarberg ÅIFK:n käsipallomiehistön takalinjoille

ÅIFK:n käsipallomiehistö on tehnyt pelaajasopimuksen takarakentaja Wilhelm Hammarbergin kanssa. P98-maajoukkueen kanssa heinäkuun lopun EM-kilpailuihin valmistautuva ”Wiltsu” saapuu Turkuun elokuun alusta vahvistamaan edustusjoukkueen rinkiä. P98:n mukana Makedoniaan 18. heinäkuuta on kutsuttu edustusmiehistöstä myös Isak Lehvonen . Myös Hammarbergin kasvattajaseura on Grankulla IFK.

Mikael Hakalalle pronssia juniorien MM-kisoissa

Mikael Hakala.

Suomalaiset frisbeegolfaajat niittivät menestystä kahdessa maineikkaassa tapahtumassa viime viikolla. Turkulaista Frisbeegolfseura 7k:ta edustava Mikael Hakala voitti pronssia frisbeegolfin junioreiden MM-kilpailuissa. Nummelan frisbeeseuran Eveliina Salonen pokkasi samaan aikaan uransa ensimmäisen PDGA Major -kilpailun voiton Tsekissä järjestetystä Konopiště Openista.

Otteluanalyysi: Inter taisteli vajaalla komea voiton

Mika Mäkitalo oli Interin ratkaisupelaajia.

Se oli omituinen ottelu. Inter meni vartissa kahden maalin johtoon SJK:n puolustuksen virheistä. Sen jälkeen se puolusti. Toisen puoliajan se puolusti vajaalla, sillä Abdoulie Mansally hommasi itselleen ensimmäisen puoliskon lopuksi tyhmästi ja tarpeettomasti toisen kortin keskialueella vaarattomassa tilanteessa.

Täysosuma
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Huh huh, tämäkin vielä!
Huh huh, tämäkin vielä!
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Just sopiva aika kyläilylle.
Just sopiva aika kyläilylle.