Jälkipeli: Rauteen suku on tärkeä osa Turun Kisa-Veikkojen historiaa

Rauteen suku on ollut Turun Kisa-Veikkojen toiminnassa mukana jo kolmen sukupolven ajan. Isoisä Urho Rautee aloitti, pojat Pekka (vas.) ja Matti jatkoivat. Nyt Pekan poika Mikko vetää seuran jääkiekkotoimintaa ja tytär, Katja, on koko seuran puheenjohtaja. Rauteen suku on ollut Turun Kisa-Veikkojen toiminnassa mukana jo kolmen sukupolven ajan. Isoisä Urho Rautee aloitti, pojat Pekka (vas.) ja Matti jatkoivat. Nyt Pekan poika Mikko vetää seuran jääkiekkotoimintaa ja tytär, Katja, on koko seuran puheenjohtaja. Kuva: Hannu Tuominen

Historiallinen Rientolan urheilutalo on täyttynyt ääriään myöten. Turun Kisa-Veikkojen talvikauden päätöstilaisuus todistaa, miten perinteitä huokuvalla seuralla menee hyvin. ”Kisurit” on tärkeä osa turkulaista urheiluseuraperinnettä.

Raunistula, Kärsämäki, Virusmäki, Kaerla, Räntämäki, Saramäki… Tuttuja Turun kaupunginosia. Nuorempi väki ei ehkä tiedä, että edellä mainitut alueet kuuluivat aikoinaan lakkautettuun Maarian kuntaan. Näiltä nurkilta löytyvät myös Turun Kisa-Veikkojen juuret.

Liki 90-vuotiaalla seuralla on pitkät perinteet. Innostus seuratoimintaan on siirtynyt isältä pojalle, äidiltä tyttärelle. Turun Kisa-Veikkojen seurahistoria vilisee tunnettujen turkulaisten henkilöiden nimiä, joiden jälkipolvi on ollut kukin vuorollaan vetovastuussa.

Rauteen suvussa on menossa jo kolmas sukupolvi. Isoisä Urho Rautee aloitti ensimmäisenä, kiekkoilevat pojat Matti ja Pekka Rautee seurasivat perässä. Pekan poika Mikko ja tytär Katja ovat tulleet myös mukaan ”Kisureiden” toimintaan.

– Muutimme Turkuun isäni Urhon työn perässä vuonna 1960. Isä oli ollut jo aikaisemmin Kuopion Riennon puheenjohtaja. Turussa hänestä tuli myös Kisa-Veikkojen puheenjohtaja. Vuorostaan veljeni Matti oli vuosikausia seuran puheenjohtajana. Tyttäreni Katja on nyt suvun kolmas puheenjohtaja, kertoo Pekka Rautee.

Kisa-Veikkojen alku ajoittuu itsenäisyytemme alkuvuosikymmenille. Alun perin toiminta tapahtui Maarian Kisa-Tovereiden Kärsämäen osastona, kunnes oli aika vuonna 1927 perustaa oma seura, Maarian Kilpa-Veikot.

Monien muiden työväen urheiluseurojen tavoin Kilpa-Veikot lakkautettiin oikeuden päätöksellä vuonna 1931. Tilalle perustettiin Maarian Kisa-Veikot. Kun Maarian kunta vuonna 1944 liitettiin Turkuun, seuran nimi muutettiin nykyiseen muotoonsa Turun Kisa-Veikot. Tästä alkoi kehitys, joka on johtanut pienestä kyläseurasta tärkeäksi turkulaiseksi palloilulajien erikoisseuraksi.

Kun seuralla on ikää jo useita vuosikymmeniä, on Turun Kisa-Veikkojen lajikirjo käsittänyt historiansa aikana yleisurheilusta rullakiekkoon. Kun vanhoja lajeja poistui, tuli uusia tilalle. Yksilölajeista painopiste siirtyi joukkuelajien puolelle. Vuosien myötä jääkiekosta tuli laji, josta Kisa-Veikot nykyään ehkä parhaiten tunnetaan. Rauteen suvun ohella Kärsämäen kasvatteja ovat muun muassa Veli-Matti Vittasmäki, Antti Virtanen, Miika Elomo ja Anrei Hakulinen.

Rauteen veljesten, Matin ja Pekan, siirtyminen aikoinaan kasvattajaseura Turun Kisa-Veikoista Turun Palloseuraan oli 1960-luvulla erikoisuus. Kisa-Veikkojen vahvasti vasemmistohenkinen ilmapiiri ja koko seuran työväenliikkeeseen sidottu syntyhistoria oli jyrkkä vastakohta porvariseurana tunnetulle Turun Palloseuralle.

– Siirron jälkeen jo heti seuraavassa vuosikokouksessa isän puheenjohtajuus kyseenalaistettiin. Se oli poliittisesti kiivasta aikaa. Isä ei itse vastustanut meidän siirtymistä Tepsiin. Edellisellä kaudella Kisa-Veikot ja TPS pelasivat molemmat Suomi-sarjassa. Kisa-Veikot putosi alaspäin ja TPS nousi Mestaruussarjaan.

Matti ja Pekka olivat lahjakkaita nuoria pelaajia, mutta ennen aikuisikää kumpikaan ei saanut kutsua maajoukkueleireille.

– Tällä alueella toimi 1960-luvun alussa Suomipoika-joukkue, mutta ei sinne otettu nuoria pelaajia TUL:n seuroista. Siirto Turun Palloseuraan sujui hyvin, mutta ehkä joku ihmetteli, kun tulimme isän Mossen kanssa harjoituksiin. Ei meille kukaan tullut suoraan sanomaan, mutta ehkä vähän selän takana ihmeteltiin. Monet Kisa-Veikkojen pelaajat olivat vastajännäreitä, mutta siirtomme myötä kaverit tulivat Kupittaalle meitä kannustamaan.

TPS:n pääsarjaotteluissa Aulis Virtanen sai Kupittaalla ahkerasti kuuluttaa Kärsämäen poikien, Rauteen veljesten, nimiä maalintekijöinä ja syöttäjinä. Veljesten tilastoihin on ikuistettu merkintä yhdestä Suomen mestaruudesta ja muutamasta himmeämmästä SM-mitalista. Matti esiintyi kuusi kertaa A-maaottelussakin.

Toisen polven kiekkoilijasta Mikosta tuli omalla urallaan TPS:n edustusjoukkueen fanien suosikki. Nyt hän on Kisa-veikkojen kiekkopuolen puheenjohtaja. Isä Pekka on jääkiekkojaoston kunniapuheenjohtaja.

Turun Kisa-Veikot oli alun perin yleisseura, mutta nyt seuran päälajit ovat jalkapallo ja jääkiekko. Poliittinen ajattelukin seuratoiminnassa on jäänyt kauas menneisyyteen.

– Olemme nykyään tärkeä kasvattajaseura. Toive olisi, että juniorit pelaisivat meillä pidempään ennen kuin ehkä siirtyvät isompiin seuroihin. Lasten kanssa ei kannata hosua. Esimerkiksi Vittasmäki ja Hakulinen pelasivat meillä pitkään ennen siirtymistä muualle.

Olennainen osa Turun Kisa-Veikkojen historiaa on seuran omistama entinen Kärsämäen työväentalo, nykyinen urheilutalo Rientola. Vuosikymmenien ajan omalla tontilla sijaitseva Rientola on ollut seuratoiminnan keskus tarjoten urheilun ohella monipuolista virkistystoimintaa. Teatteriesitykset, iltamat ja tanssit ovat olleet olennaisessa osassa seuran varainhankinnassa.

– Alkuaikoina Rientola oli tärkeä alueen asukkaille. Nyt Kisa-Veikkojen toiminta ei ole enää tiettyyn kaupunginalueeseen sidottu. Varsinainen toiminta tapahtuu jalkapallokentillä ja jäähalleissa eri puolilla kaupunkia, mutta Rientola on tärkeä seuran kokoontumispaikka, tukikohta.

Hannu Tuominen

Turun Kisa-Veikot oli alun perin yleisseura, mutta nyt ”Kisurit” tunnetaan parhaiten nuorten kiekkoilijoiden kasvattajaseurana. Turun Kisa-Veikot oli alun perin yleisseura, mutta nyt ”Kisurit” tunnetaan parhaiten nuorten kiekkoilijoiden kasvattajaseurana. Kuva: Hannu Tuominen

Tiede- ja taidefestivaali Aboagorassa pohditaan maata, maapalloa ja niiden tulevaisuutta

Tieteiden ja taiteiden välistä vuoropuhelua edistävässä Aboagora-tapahtumassa syvennytään elämän peruselementteihin tänä vuonna alkavassa The Five Rings -teemakokonaisuudessa. Ensimmäisenä on vuorossa maa, jota tarkastellaan muun muassa arkeologian ja geologian, ympäristö- ja eläinhistorian, kulttuuriperinnön, ekoteologian, runouden, performanssitaiteen ja kuvataiteen keinoin. Aboagora järjestetään Sibelius-museossa 21.–23. elokuuta 2019.

Kalle Samoojan kisa Tsekissä mollivoittoiseen päätökseen

Turkulaisgolffari Kalle Samooja sijoittui jaetulle 51. sijalle Euroopan Tourin Tsekin kilpailussa. Samoojan neljän kierroksen yhteistulos oli 283 lyöntiä eli viisi alle parin.

Palveluiden liikevaihto ja tuotanto kasvoivat kesäkuussa

Palveluiden työpäiväkorjatun liikevaihdon ja volyymin vuosimuutos, %.

Palvelualojen työpäiväkorjattu liikevaihto kasvoi vuoden kesäkuussa 5,1 prosenttia vuoden 2018 kesäkuusta. Palvelutuotanto eli volyymi, josta hintojen muutosten vaikutus on poistettu, kasvoi samaan aikaan 3,5 prosenttia. Kuluvan vuoden toukokuussa liikevaihto ylsi niin ikään 5,1 prosentin kasvuun, kun taas volyymi nousi tuolloin 3,7 prosenttia vuodentakaisesta. Palvelualoissa ei ole mukana kaupan toimialoja.

Hyvinvointivaltion rakenteet voivat ylläpitää eriarvoisuuden siirtymistä sukupolvelta toiselle

Monien hyvinvointivaltioiden tavoitteena on yhteiskunnallisen tasa-arvoisuuden lisääminen. Turun yliopistossa väittelevän Heta Pöyliön väitöstutkimuksessa selviää, että koulutus- ja sosiaalipoliittisilla rakenteilla on yhteys ylisukupolviseen eriarvoisuuteen. Tutkimuksessa järjestelmien on todettu heikentävän etenkin huono-osaisuuden periytyvyyttä, mutta ne voivat myös ylläpitää hyväosaisuuden periytymistä.

Kaupunki teettää lisätutkimuksia Sepänkatu 2:n tiloissa, koulutyö jatkuu normaalisti

Turun kaupunginhallitus on saanut tilannekatsauksen maanantain kokouksessaan Puolalan koulun väistötilana toimivan Sepänkatu 2:n tilanteesta. Ennen kokousta kaupunginhallituksen jäsenet tapasivat myös Puolalan koulun huoltajia.

Yritysten varastojen arvo kasvoi vuoden toisella neljänneksellä

Varastojen arvon vuosimuutos teollisuudessa, kaivostoiminnassa ja sähköntuotannossa II/2018– II/2019 (TOL 2008).

Tilastokeskuksen mukaan teollisuuden, kaivostoiminnan, sähköntuotannon ja kaupan alan yhteenlasketut varastojen arvot kasvoivat edellisvuodesta 6,9 prosenttia vuoden 2019 toisella neljänneksellä. Teollisuudessa varastojen arvo kasvoi 7,0 prosenttia vuoden 2018 toiseen vuosineljännekseen verrattuna. Kaupan toimialalla varastojen arvo kasvoi 6,1 prosenttia vuodentakaisesta.

Key Ensemblen uusi konserttifoorumi haastaa pohtimaan

Innovatiivisista ohjelmistoideoistaan tunnettu kamarikuoro Key Ensemble tuulettaa turkulaista kuorokonserttitarjontaa järjestämällä syksyllä teemallisen konserttifoorumisarjan eri puolille kaupunkia.

OP:n ekonomistit ennustavat vain niukkaa talouskasvua

OP:n ekonomistit laskevat kasvuennustettaan ja ennakoivat kuluvalle vuodelle enää 1,2 prosentin talouskasvua. Ensi vuonna kasvu hidastuu yhä ja työllisyyden kasvu Suomessa lähes pysähtyy.

Poliisitalon ikkunoiden pesu kaventaa ajorataa ympäröivillä kaduilla

Poliisitalon ikkunoiden pesu kaventaa kevyenliikenteenväylää ja ajorataa Sairashuoneenkadulla 20. elokuuta kello 15-22, Eerikinkadulla 21. elokuuta kello 15-22 ja Puistokadulla 22. elokuuta kello 15-22.

Kaupunki
Urheilu

Otteluanalyysi: TPS hölmöili, MYPA nousi kahden maalin takaa tasapeliin

Jussi-Pekka Rämä.

Jumbojoukkue MYPA on noussut TPS:n peikoksi jalkapallon Ykkösessä. Kouvolalaiset nousivat Kupittaalla kahden maalin tappioasemasta tasapeliin 2-2 (1-0), eivätkä olleet kovin kaukana edes voitosta. Joukkueet ovat kohdanneet kolmasti. Kummallakin on yksi voitto, kerran on pelattu tasan. MYPA:lla on 11 pistettä, joista se on saanut TPS-peleistä neljä eli yli kolmanneksen. Saldo on hämmästyttävä.

Kalle Samoojan kisa Tsekissä mollivoittoiseen päätökseen

Turkulaisgolffari Kalle Samooja sijoittui jaetulle 51. sijalle Euroopan Tourin Tsekin kilpailussa. Samoojan neljän kierroksen yhteistulos oli 283 lyöntiä eli viisi alle parin.

TPS Salibandy palkittiin viime kauden Salibandyteosta

TPS Salibandy palkittiin lauantaina 17. elokuuta Lempäälän Ideaparkissa kauden 2018-2019 Salibandyteosta. Palkinnon perusteena oli ennen kaikkea kohentunut ottelutapahtuma.

TPS lainaa Isiguzon Savonlinnaan

HC TPS on lainannut puolustaja Bernard Isiguzon Mestiksessä pelaavaan SaPKoon. Lainasopimus on voimassa toistaiseksi.

NHL:n työsulkukausi 2012–13 toi Mestikseenkin suuren maailman tuulia

Jesse Winchester poikkesi Kupittaan valoissa NHL:n työsulkukaudella 2012-13.

Vaikka kiekkokausi ei päättyisikään mestaruusjuhliin, saattaa kaudesta muodostua ikimuistoinen. Näin kävi Tuton urheilutoimenjohtaja Elmo Aittolalle NHL:n työsulkukaudella 2012–13.

Puukkokatsomo: Kiinnostavia änäriasetelmia

NHL-kauden alkuun on vielä vajaat pari kuukautta, mutta laineet taalakaukaloiden ympärillä lyövät jo korkeina. Vastikään pohjoisamerikkalaisessa mediassa ryöpytettiin Rasmus Ristolaista TSN:n toimittajan toimesta.

Täysosuma
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Kevään kestävä kissa.
Kevään kestävä kissa.
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
Ei mikään viivelähtö.
Ei mikään viivelähtö.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.