Jälkipeli: Rauteen suku on tärkeä osa Turun Kisa-Veikkojen historiaa

Rauteen suku on ollut Turun Kisa-Veikkojen toiminnassa mukana jo kolmen sukupolven ajan. Isoisä Urho Rautee aloitti, pojat Pekka (vas.) ja Matti jatkoivat. Nyt Pekan poika Mikko vetää seuran jääkiekkotoimintaa ja tytär, Katja, on koko seuran puheenjohtaja. Rauteen suku on ollut Turun Kisa-Veikkojen toiminnassa mukana jo kolmen sukupolven ajan. Isoisä Urho Rautee aloitti, pojat Pekka (vas.) ja Matti jatkoivat. Nyt Pekan poika Mikko vetää seuran jääkiekkotoimintaa ja tytär, Katja, on koko seuran puheenjohtaja. Kuva: Hannu Tuominen

Historiallinen Rientolan urheilutalo on täyttynyt ääriään myöten. Turun Kisa-Veikkojen talvikauden päätöstilaisuus todistaa, miten perinteitä huokuvalla seuralla menee hyvin. ”Kisurit” on tärkeä osa turkulaista urheiluseuraperinnettä.

Raunistula, Kärsämäki, Virusmäki, Kaerla, Räntämäki, Saramäki… Tuttuja Turun kaupunginosia. Nuorempi väki ei ehkä tiedä, että edellä mainitut alueet kuuluivat aikoinaan lakkautettuun Maarian kuntaan. Näiltä nurkilta löytyvät myös Turun Kisa-Veikkojen juuret.

Liki 90-vuotiaalla seuralla on pitkät perinteet. Innostus seuratoimintaan on siirtynyt isältä pojalle, äidiltä tyttärelle. Turun Kisa-Veikkojen seurahistoria vilisee tunnettujen turkulaisten henkilöiden nimiä, joiden jälkipolvi on ollut kukin vuorollaan vetovastuussa.

Rauteen suvussa on menossa jo kolmas sukupolvi. Isoisä Urho Rautee aloitti ensimmäisenä, kiekkoilevat pojat Matti ja Pekka Rautee seurasivat perässä. Pekan poika Mikko ja tytär Katja ovat tulleet myös mukaan ”Kisureiden” toimintaan.

– Muutimme Turkuun isäni Urhon työn perässä vuonna 1960. Isä oli ollut jo aikaisemmin Kuopion Riennon puheenjohtaja. Turussa hänestä tuli myös Kisa-Veikkojen puheenjohtaja. Vuorostaan veljeni Matti oli vuosikausia seuran puheenjohtajana. Tyttäreni Katja on nyt suvun kolmas puheenjohtaja, kertoo Pekka Rautee.

Kisa-Veikkojen alku ajoittuu itsenäisyytemme alkuvuosikymmenille. Alun perin toiminta tapahtui Maarian Kisa-Tovereiden Kärsämäen osastona, kunnes oli aika vuonna 1927 perustaa oma seura, Maarian Kilpa-Veikot.

Monien muiden työväen urheiluseurojen tavoin Kilpa-Veikot lakkautettiin oikeuden päätöksellä vuonna 1931. Tilalle perustettiin Maarian Kisa-Veikot. Kun Maarian kunta vuonna 1944 liitettiin Turkuun, seuran nimi muutettiin nykyiseen muotoonsa Turun Kisa-Veikot. Tästä alkoi kehitys, joka on johtanut pienestä kyläseurasta tärkeäksi turkulaiseksi palloilulajien erikoisseuraksi.

Kun seuralla on ikää jo useita vuosikymmeniä, on Turun Kisa-Veikkojen lajikirjo käsittänyt historiansa aikana yleisurheilusta rullakiekkoon. Kun vanhoja lajeja poistui, tuli uusia tilalle. Yksilölajeista painopiste siirtyi joukkuelajien puolelle. Vuosien myötä jääkiekosta tuli laji, josta Kisa-Veikot nykyään ehkä parhaiten tunnetaan. Rauteen suvun ohella Kärsämäen kasvatteja ovat muun muassa Veli-Matti Vittasmäki, Antti Virtanen, Miika Elomo ja Anrei Hakulinen.

Rauteen veljesten, Matin ja Pekan, siirtyminen aikoinaan kasvattajaseura Turun Kisa-Veikoista Turun Palloseuraan oli 1960-luvulla erikoisuus. Kisa-Veikkojen vahvasti vasemmistohenkinen ilmapiiri ja koko seuran työväenliikkeeseen sidottu syntyhistoria oli jyrkkä vastakohta porvariseurana tunnetulle Turun Palloseuralle.

– Siirron jälkeen jo heti seuraavassa vuosikokouksessa isän puheenjohtajuus kyseenalaistettiin. Se oli poliittisesti kiivasta aikaa. Isä ei itse vastustanut meidän siirtymistä Tepsiin. Edellisellä kaudella Kisa-Veikot ja TPS pelasivat molemmat Suomi-sarjassa. Kisa-Veikot putosi alaspäin ja TPS nousi Mestaruussarjaan.

Matti ja Pekka olivat lahjakkaita nuoria pelaajia, mutta ennen aikuisikää kumpikaan ei saanut kutsua maajoukkueleireille.

– Tällä alueella toimi 1960-luvun alussa Suomipoika-joukkue, mutta ei sinne otettu nuoria pelaajia TUL:n seuroista. Siirto Turun Palloseuraan sujui hyvin, mutta ehkä joku ihmetteli, kun tulimme isän Mossen kanssa harjoituksiin. Ei meille kukaan tullut suoraan sanomaan, mutta ehkä vähän selän takana ihmeteltiin. Monet Kisa-Veikkojen pelaajat olivat vastajännäreitä, mutta siirtomme myötä kaverit tulivat Kupittaalle meitä kannustamaan.

TPS:n pääsarjaotteluissa Aulis Virtanen sai Kupittaalla ahkerasti kuuluttaa Kärsämäen poikien, Rauteen veljesten, nimiä maalintekijöinä ja syöttäjinä. Veljesten tilastoihin on ikuistettu merkintä yhdestä Suomen mestaruudesta ja muutamasta himmeämmästä SM-mitalista. Matti esiintyi kuusi kertaa A-maaottelussakin.

Toisen polven kiekkoilijasta Mikosta tuli omalla urallaan TPS:n edustusjoukkueen fanien suosikki. Nyt hän on Kisa-veikkojen kiekkopuolen puheenjohtaja. Isä Pekka on jääkiekkojaoston kunniapuheenjohtaja.

Turun Kisa-Veikot oli alun perin yleisseura, mutta nyt seuran päälajit ovat jalkapallo ja jääkiekko. Poliittinen ajattelukin seuratoiminnassa on jäänyt kauas menneisyyteen.

– Olemme nykyään tärkeä kasvattajaseura. Toive olisi, että juniorit pelaisivat meillä pidempään ennen kuin ehkä siirtyvät isompiin seuroihin. Lasten kanssa ei kannata hosua. Esimerkiksi Vittasmäki ja Hakulinen pelasivat meillä pitkään ennen siirtymistä muualle.

Olennainen osa Turun Kisa-Veikkojen historiaa on seuran omistama entinen Kärsämäen työväentalo, nykyinen urheilutalo Rientola. Vuosikymmenien ajan omalla tontilla sijaitseva Rientola on ollut seuratoiminnan keskus tarjoten urheilun ohella monipuolista virkistystoimintaa. Teatteriesitykset, iltamat ja tanssit ovat olleet olennaisessa osassa seuran varainhankinnassa.

– Alkuaikoina Rientola oli tärkeä alueen asukkaille. Nyt Kisa-Veikkojen toiminta ei ole enää tiettyyn kaupunginalueeseen sidottu. Varsinainen toiminta tapahtuu jalkapallokentillä ja jäähalleissa eri puolilla kaupunkia, mutta Rientola on tärkeä seuran kokoontumispaikka, tukikohta.

Hannu Tuominen

Turun Kisa-Veikot oli alun perin yleisseura, mutta nyt ”Kisurit” tunnetaan parhaiten nuorten kiekkoilijoiden kasvattajaseurana. Turun Kisa-Veikot oli alun perin yleisseura, mutta nyt ”Kisurit” tunnetaan parhaiten nuorten kiekkoilijoiden kasvattajaseurana. Kuva: Hannu Tuominen

600 puutarhaa odottaa vierailijoita 7. heinäkuuta

Heinäkuun ensimmäisenä sunnuntaina järjestetään jälleen Avoimet puutarhat -päivä, jolloin avautuu yli 600 ainutkertaista puutarhakohdetta ympäri Suomea. Puutarhat ovat avoinna 7. heinäkuuta kello 12–17. Kohteisiin voi tutustua etukäteen täällä .

Liikunta suojaa tehokkaasti hengenvaaralliselta aivoverenvuodolta

Suomalaistutkimus osoittaa, että jo puoli tuntia kevyttä liikuntaa viikossa suojaa tehokkaasti tappavimmalta aivoverenkiertohäiriöltä, lukinkalvonalaiselta aivoverenvuodolta.

Käsityöläismuseo viettää syntymäpäivää makeissa merkeissä

Marsipaanit ovat vanhan ajan jouluherkkuja.

Juhlia vietetään 29. kesäkuuta, jolloin luvassa on monia entisajan herkkuja. Myynnissä on muun muassa vanhan ajan kirkkokaramelleja, nekkuja, lakuja ja käsintehtyä suklaata.

Yleisökaivaukset johdattelevat arkeologin työhön

Aboa Vetus & Ars Novan arkeologit tekevät läpi kesän arkeologisia kaivauksia museon sisäpihalla, Itäisen Rantakadun ja Nunnankadun kulmauksessa. Tutkimuskohteena on keskiaikaisen kivitalon raunio ja sen pihamaa.

Immunologien löydös avaa uusia käyttömahdollisuuksia vasta-ainehoidoille

Turun yliopiston tutkijat ovat tunnistaneet reitin, jonka avulla ihon alle annostellut vasta-aineet kulkevat sekunneissa imusolmukkeen sisään. Löydös mahdollistaa elimistön puolustusjärjestelmän paikalliset täsmähoidot.

Vesijohtotyö Rasintiellä ensi vuoden kesäkuuhun saakka

Viemäri- ja vesijohtotyö haittaa liikennteetä Hämeen valtatien ja Rasintien risteysalueelta 26. kesäkuuta alkaen. Työt alueella kestävät 30. kesäkuuta 2020 saakka.

Fölin työmatkalinjojen liikenne harvenee heinäkuussa

Linjat 58, 91 ja 93 lopettavat liikennöinnin kesätauon ajaksi maanantaina 1. heinäkuuta. Linjoilla 80, 90 ja 92 siirrytään samalla harvennettuun aikatauluun.

Talent Call Turku -kisan voittajat valittu

Osaajapulan helpottamiseksi järjestetyn Talent Call Turku -kutsukilpailun voittajat on valittu yli 1 000 hakemuksen joukosta. Voittajat saapuvat perheineen elokuussa Turkuun tutustumaan seudun työnantajiin ja arkielämään.

Tonttumäellä nostetaan heinää seipäille heinäkuussa

Perinteiset heinätalkoot järjestetään Tonttumäellä torstaina 11. heinäkuuta kelloo 10–15. Heinä niitetään talkoita varten hevosvetoisella niittokoneella maanantaina 8. heinäkuuta kello 10 alkaen.

Urheilu

Otteluanalyysi: VPS haki arvokkaan pisteen Kupittaalta

Petri Vuorinen ja Jose Riveiro.

Tiedossa oli, ettei VPS ole mikään heittopussi, vaikkei se ole kyennyt voittamaan vielä peliäkään jalkapalloilun Veikkausliigassa. Inter ei hallitsi avausjaksoa mielin määrin, mutta kykeni maalintekoon vain kerran. Toiselle jaksolle juoksi piristynyt VPS, joka otti pelin haltuunsa pitkiksi toveiksi. Kaksijakoinen ottelu päättyi 1-1 (1-0), vaikka molemmilla joukkueilla oli mahdollisuus iskeä voittomaali.

Inter ei saa helppoja pisteitä VPS:ltä

Interin edellinen kotivoitto on toukokuulta, kun KuPS kaatui Kupittaalla.

Kun Veikkausliiga tiistai-iltana jatkuu, Interillä on selvä tavoite. Kotiottelusta VPS:ää vastaan kolme pistettä ja sarjan kärkipaikka edelleen hallussa riippumatta siitä mitä takana väijyvä nelikko – Honka, Ilves, KuPS ja HJK – omissa otteluissaan tekee.

Palloliitto investoi seuroihin kaksi miljoonaa euroa

Palloliiton liittohallitus kokoontui juhannuksen alla kokoukseen, jossa hallitus päätti talenttivalmennustukea saavista seuroista sekä uuden HatTrick -avustuksen avaamisesta hakuun kesällä. Kokonaissumma näille kahdelle hankkeelle on kaksi miljoonaa euroa.

Liput Inter-Brønby-otteluun myynnissä

FC Inter kohtaa tanskalaisen Brønby IF:n Eurooppa-liigan ensimmäisellä karsintakierroksella. Joukkueiden ensimmäinen kohtaaminen on Tanskassa 11. heinäkuuta. 18. heinäkuuta joukkueet kohtaavat toisessa osaottelussa Kupittaalla. Ottelu Kupittaalla alkaa kello 18.30.

Åboraakkeli: Kisaodotus jatkuu Turussa

Jääkiekon MM-kisojen 2022 pääpelipaikka on Tampereelle rakentuva uusi suurhalli, joka valmistuu 2021.

U16-pojat Baltic Cupiin

U16-poikien maajoukkue matkaa juhannuksen jälkeisellä viikolla perinteiseen Baltic Cupiin, joka pelataan tänä vuonna Virossa 29. kesäkuuta–2. heinäkuuta. FC Interistä mukaan joukkueeseen on valittu 2003-syntyneet Tegra Mukuna ja Linus Rönnberg . Lisäksi varasijalle on nimetty Interin Jasper Yrjas . TPS:stä mukana on Onnipekka Pajula . Suomi kohtaa Baltic Cupissa Viron, Latvian ja Liettuan.

Täysosuma
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Kevään kestävä kissa.
Kevään kestävä kissa.
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
Ei mikään viivelähtö.
Ei mikään viivelähtö.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.