Lähes kaikki lasten puhelimet jo älypuhelimia

Koulutiellä on jälleen joukoittain uusia ekaluokkalaisia, joiden mielessä pyörii kaiken muun uuden muistettavan ja opittavan lisäksi uusi puhelin. Tyypillisimmin lapselle hankitaan ensimmäinen oma puhelin juuri kouluunmenon kynnyksellä, mutta lähes puolet lapsista on käyttänyt älypuhelinta jo sitä aiemmin ja lähes kaikilla ala-asteikäisillä on sovittuna kännykkään liittyviä pelisääntöjä.

Asia käy ilmi DNA:n teettämästä koululaistutkimuksesta, joka selvittää koululaisten puhelimen hankintaa, käyttötarkoituksia ja puhelimen käyttöön liittyviä ilmiöitä. Pääkohderyhmänä ovat tänä vuonna 6–12 vuotta täyttävien lasten vanhemmat, mutta kyselyssä on huomioitu myös 13–16-vuotiaat.

Tyypillisimmin lapsen puhelimen käyttö alkaa kouluunmenon kynnyksellä, 6–7-vuotiaana, jolloin hänelle hankitaan ensimmäinen oma puhelin. Silti lähes puolet (49 %) lapsista on käyttänyt älypuhelinta ensimmäisen kerran jo alle 6-vuotiaana.

Oma puhelin on hieman yli kolmanneksella tänä vuonna kuusi vuotta täyttävistä lapsista (36 %) ja lähes kaikilla yli 8-vuotiailla. Puhelimen omistus kasvaa selvästi 7- ja 8-vuotiaiden lasten kohdalla. Älypuhelimien osuus ensimmäisenä puhelimena on kasvanut vielä hieman aiempiin vuosiin verrattuna: lasten puhelimista nyt lähes kaikki ovat älypuhelimia.

Perheen yhteydenpidon helpottaminen (45 %) ja turvallisuus (40 %) ovat tänäkin vuonna merkittävimmät syyt hankkia lapselle hänen ensimmäinen puhelimensa. Seuraava puhelin ostetaan useimmiten edellisen rikkouduttua (48 %).

Lapsen ensimmäistä puhelinta hankittaessa laitteen hinta ja helppokäyttöisyys ovat tärkeimpiä valintaperusteita. Lapsen ensimmäinen puhelin asettuu aiempaa useammin 101–200 euron hintaluokkaan. Toista puhelinta ostettaessa hinnan lisäksi korostuvat erityisesti puhelimen ominaisuudet.

– Markkinoilla on hyvä valikoima edullisia älypuhelimia, jotka soveltuvat lapsen käyttöön. Kuitenkin esimerkiksi laitteen koko on yllättävän harvoin valintaperusteena, kun vanhemmat valitsevat ensimmäistä puhelinta lapsensa pieniin käsiin. Laitteen kestävyyteenkin kiinnitetään enemmän huomiota vasta lapsen toista puhelinta hankittaessa – tämä oppi näyttää tulevan kantapään kautta, kommentoi DNA Kaupan toimitusjohtaja Sami Aavikko.

Lähes kaikille lapsille ostetaan puhelimeen suojakuoret. Näytönsuojia ja puhelinpidikkeitä hankitaan nyt enemmän verrattuna aiempiin vuosiin. Lapsen iän myötä erityisesti kuulokkeiden, langattomien kaiuttimien ja varavirtalähteiden suosio kasvaa merkittävästi.

6–12-vuotiaiden lasten vanhemmat näkevät lapsen puhelimenkäytöllä useita hyötyjä. Tutkimuksen mukaan älypuhelimen käyttö kehittää lapsen digitaalisia taitoja ja edistää lapsen kykyä hakea tietoa.

– Puhelin on tutkimuksen mukaan myös tärkeä sosiaalisen kanssakäymisen väline ja se tuo lapselle itsenäisyyttä samalla kun lapsen reviiri laajenee. Ensimmäisen älypuhelimen hankinta on myös hyvä tapa opetella lapsen kanssa molemminpuolista luottamusta, Aavikko kertoo.

Puhelin ostetaan pääasiassa vanhempien aloitteesta (80 %). Noin puolet lapsista on saanut jollakin tavalla vaikuttaa puhelimensa valintaan, oli kyseessä sitten lapsen ensimmäinen puhelin tai seuraava.

Vanhempien käsityksen mukaan 6–7-vuotiaat pitävät puhelimen tärkeimpinä ominaisuuksina mahdollisuutta käyttää sovelluksia ja pelejä (46 %) sekä nettivideoiden katselumahdollisuutta (44 %). Noin neljännekselle (26 %) tämän ikäisistä riittää, että ylipäänsä saa puhelimen. Esimerkiksi laitteen tallennustilalla, kestävyydellä, koolla, suorituskyvyllä tai käyttöjärjestelmällä ei tämän ikäisille ole suurta merkitystä.

Lapsen kasvaessa myös vaatimukset kasvavat. Laitteen merkki tai malli on vanhempien havainnon mukaan tärkeä vain noin yhdelle kymmenestä 6–7-vuotiaasta (11 %), kun taas 14 –16-vuotiaille se oli peräti toiseksi tärkein tekijä (44 %). Vanhemmat ovat huomanneet, että 14–16-vuotiaille kaikkein tärkeintä on saada riittävän uusi malli (55 %), ja heille luonnollisesti myös laitteen suorituskyky on merkittävä tekijä (32 %).

Kaksi kolmesta vanhemmasta (68 %) hakee tietoa ennen lapsen puhelimen hankintaa, mutta yksi kolmannes (32 %) kertoo, ettei ole etsinyt tietoa ennen ostopäätöstä.

Tietoa haetaan useimmiten operaattoreiden nettisivuilta (25 %). Varsin tasaisesti sitä haetaan myös kodinelektroniikkaliikkeistä (18 %) tai operaattoreiden myymälöistä (15 %), keskustelemalla lapsen kanssa (16 %) sekä mainoksista (15 %) ja netin keskustelupalstoilta (14 %).

Lapsen kasvaessa hänestä itsestään tulee vanhemmille tärkein tiedonhankintakanava. 13–16-vuotiaiden lasten vanhemmat hakevat tietoa ensisijaisesti keskustelemalla lapsen kanssa (35 %) sekä operaattoreiden nettisivuilta (32 %) ja operaattoreiden myymälöistä (23 %).

– Vanhemmat luottavat teinien asiantuntemukseen puhelinta hankittaessa – tämän olemme huomanneet myös myymälöissämme palvelutilanteessa. Operaattorin myyntipisteellä ja asiakaspalvelulla on erityinen lisäarvo puhelinta hankittaessa, sillä samalla tulee tarkistettua myös se, että lapsen liittymä on varmasti käyttötarpeiden mukainen ja ajan tasalla, Aavikko neuvoo.

Vanhempien näkemyksen mukaan puhelimen tärkeimmät päivittäiset käyttökohteet ovat 6–12-vuotiailla pysyneet aiempiin vuosiin verrattuna samoina, ja pitkälti myös 13–16-vuotiailla.

Nuoremmassa ikäryhmässä (6–12) ykkösenä on yhteydenpito perheenjäseniin, toisella sijalla videoiden katselu ja kolmantena yhteydenpito kavereihin.

Vanhempien lasten (13–16) kohdalla puhelimen tärkeimmäksi käyttökohteeksi nousee yhteydenpito kavereihin, toiseksi eniten puhelinta käytetään videoiden katseluun, ja yhteydenpito perheenjäseniin on kolmannella sijalla.

Päivittäin käytettävistä sovelluksista 6–12-vuotiailla nousevat esiin erityisesti WhatsApp ja YouTube. Facebook tunnetaan tässä ikäryhmässä laajasti, mutta sitä ei juurikaan käytetä.

Myös 13–16-vuotiaat käyttävät puhelimellaan päivittäin eniten YouTubea ja WhatsAppia, mutta sovellusten käyttö heidän keskuudessaan on kokonaisuudessaan huomattavasti yleisempää.

Snapchatin, Spotifyn ja Instagramin käyttö kasvaa selkeästi iän myötä. TikTok on suosituin 10–11-vuotiaiden keskuudessa. Kuva- ja videoviestien käyttö korostuu selvästi 13–16-vuotiaiden keskuudessa nuorempiin verrattuna.

Puhelimen sovellusten päivittäinen käyttö on pysynyt hyvin samankaltaisena edellisvuosiin verrattuna ikäryhmästä riippumatta.

Lähes kaikilla 6–12-vuotiailla lapsilla on sovittuna kännykkään liittyviä pelisääntöjä. Yleisimmin lasta ohjeistetaan pitämään huolta puhelimesta. Lisäksi puhelimeen tulisi vastata, kun perheenjäsen soittaa, perheen yhteistä aikaa vietettäessä ei näprätä puhelinta, puhelimen tulisi pysyä tiiviisti lapsen matkassa ja lapsi sen kautta tavoitettavissa. Mutta on hetkiä, jolloin puhelinta ei saa käyttää, esimerkiksi kun ollaan elokuvissa.

13–16-vuotiaiden lasten kohdalla tärkein pelisääntö on viestittää omasta sijainnista ja ilmoittaa omista menoistaan.

Tarpeellisia pelisääntöjä puidaan pääasiassa perheen sisällä, mutta vanhemmat keskustelevat niistä myös ystäviensä kanssa.

DNA:n vuotuinen koululaistutkimus selvittää 6-16-vuotiaiden lasten ja nuorten puhelimen hankintaa ja käyttötarkoituksia sekä puhelimen käyttöön liittyviä ilmiöitä. Tutkimuksen toteutti Nepa Insight Oy. Tutkimukseen osallistui kaikkiaan 1 065 ikäryhmässä 6–16-vuotiaiden lasten vanhempaa/huoltajaa. Tiedonkeruu tapahtui huhtikuussa Nepan online-paneelissa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Omakotitalon alakerrassa tulipalo Raisiossa

Noin 200-neliöisen omakotitalon alakerran makuuhuoneessa syttyi tulipalo lauantaina illalla Raisiossa Ailakkikujalla.

Sairaanhoitopiiri hakee uutta johtajaa

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin (VSSHP) hallitus päätti, että avoinna oleva sairaanhoitopiirin johtajan virka julistetaan haettavaksi. Tavoitteena on, että hallitus voisi tehdä esityksen valittavasta henkilöstä valtuuston 26. marraskuuta pidettävään kokoukseen. Virka vapautui, kun sitä kolme vuotta hoitanut Leena Setälä siirtyi sairaanhoitopiirin strategiajohtajaksi 16. kesäkuuta alkaen. Viransijaisena on Göran Honga .

Tuliko heti kiire?

Palasitko lomalta, ja heti tuli kiire? Jason Friedin ja David Heinemeier Hansonin Kesytä töiden hullunmylly pureutuu nykypäivän stressaavaan työkulttuuriin. Kirja tarjoaa runsaasti konkreettisia ideoita, miten työt saa tehtyä keskeytyksettä ja riittävän hyvin. Usein kiire ja stressi ovat itseaiheutettuja, joskus kyse on työpaikan kiirettä lisäävästä ilmapiiristä.

Kirjanpidon eriyttämisvelvollisuus voimaan vuoden 2020 alusta

Kilpailulakiin on lisätty uusi säännös, jonka perusteella julkisyhteisön on 1.1.2020 alkaen eriytettävä kilpailutilanteessa markkinoilla harjoittamansa taloudellinen toiminta kirjanpidossaan. Säännös ehkäisee kilpailuneutraliteettiongelmien syntymistä. Samalla se tehostaa kilpailuneutraliteetin valvontaa Kilpailu- ja kuluttajaviraston saadessa luotettavaa kirjanpitoon perustuvaa ja tilintarkastuksen piiriin kuuluvaa tietoa selvityksiään varten.

Kävelyn tauottaminen ja hidastaminen voi auttaa ikääntynyttä jatkamaan ulkona liikkumista

Kävelyn mukauttaminen toimintakyvyn heikentyessä esimerkiksi kävelyn tauottamisella, liikkumalla hitaammin tai käyttämällä apuvälineitä tukee iäkkäiden ihmisten ulkona liikkumista. Tämä näkyy laajempana elinpiirinä ja tyytyväisyytenä ulkona liikkumisen mahdollisuuksiin. Tulokset kävivät ilmi Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa tehdyssä tutkimuksessa.

Kuningatarten ja katunaisten juoma

Paula Hottin Gini – kuningatarten ja katunaisten juoma (Avain) kertoo ginin tarinan aina juoman alkulähteiltä moderneihin artesaanitislaamoihin. Teos tarjoaa lukijalle historiallisen ginimatkan; sivuilla vieraillaan keskiaikaisissa munkkiluostareissa, Pariisin alkemistien kammioissa, Hollannin Kauppakomppanian ruumissa ja 1700-luvun alun Lontoossa, jossa gini oli leipääkin halvempaa.

Teollisuuden liikevaihto kasvoi kesäkuussa 4,5 prosenttia

Teollisuuden (BCD) työpäiväkorjatun liikevaihdon vuosimuutos, %, (TOL 2008).

Teollisuuden työpäiväkorjattu liikevaihto kasvoi Tilastokeskuksen mukaan kesäkuussa 4,5 prosenttia edellisvuodesta. Teollisuuden päätoimialoista työpäiväkorjatun liikevaihdon kasvu oli voimakkainta sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa, 33,3 prosenttia. Myös teollisuuden (TOL BCD) kausitasoitettu liikevaihto kasvoi hieman, kasvua oli 0,4 prosenttia toukokuuhun verrattuna.

Suomalaislasten kuukausirahat ovat Pohjoismaiden korkeimmat, ruotsalaislapset saavat vähiten

Suomalaislapset saavat viikkorahaa keskimäärin 6,35 euroa viikossa, eli noin 27,6 euroa kuukaudessa. Heikoimmat kuukausirahat ovat Ruotsissa.

Mielenilmaisut aiheuttavat pysäytyksiä liikenteessä keskustan alueella sunnuntaina

Turun keskustan alueella järjestetään kaksi mielenilmaisua sunnuntaina. Mielenilmaisuihin liittyvät myös paraatit ja niiden edetessä saattaa aiheutua hetkellisiä pysäytyksiä liikenteelle.

Kaupunki
Urheilu

Puukkokatsomo: Kiinnostavia änäriasetelmia

NHL-kauden alkuun on vielä vajaat pari kuukautta, mutta laineet taalakaukaloiden ympärillä lyövät jo korkeina. Vastikään pohjoisamerikkalaisessa mediassa ryöpytettiin Rasmus Ristolaista TSN:n toimittajan toimesta.

Tuto Hockey ja Forssan Palloseura yhteistyöhön

Mestiksen Tuto Hockey ja Suomi-sarjassa pelaava Forssan Palloseura ovat sopineet kaudelle 2019-20 yhteistyösopimuksesta, joka sisältää seurojen välisen pelaajaliikennesopimuksen. Tämän tarkoituksena on parantaa yhteistyötä sekä edustusjoukkueiden että A-nuorten välillä.

Otteluanalyysi: Inter taisteluvoitolla sarjan kärkeen

Interin valmentaja Jose Riveiro ja HIFK:n Tor Thodesen.

Vartissa neljä maalia. HIFK yllätti Interin jalkapallon Veikkausliigan taistossa räväkällä alulla. Se tuli ryminällä matsiin ja meni kahdesti johtoon. Mutta nykykuntoista Interiä vastaan se välttämättä riitä. Inter punnersi kahdesti rinnalle ja lopulta ohi voittaen ottelun 3-2 (2-2). Kun Ilves hävisi kotonaan KuPSille, Inter meni maalieron turvin sarjakärkeen. Ilveksellä on tosin yksi ottelu vähemmän pelattuna.

TPS:n salibandymiehiä maajoukkuetehtäviin

Lauri Stenfors valittiin maajoukkueeseen.

TPS Salibandyn Mikko Hautaniemi sekä Lauri Stenfors on valittu 7. syyskuuta Ruotsin Alingsåsissa pelattavaan Ruotsi-maaotteluun. Mukana on sekä viime MM-kisoista että kesän leirityksistä tuttu ryhmä.

Futisstudio: Turkulaisjoukkueet puolivälin krouvissa

Juuso Hämäläinen.

Aamusten ja EOM-jalkapallolehden yhteistuotantona toteuttu jalkapallomakasiini pureutuu FC Interin ja TPS:n kuluvaan kauteen. Interin tilannetta valottaa puolustaja Juuso Hämäläinen ja TPS:n osalta laitalinkki Mika Ääritalo . Asiantuntijana on tuttuun tapaan Pauno Kymäläinen ja toimittajana Kimmo Muttilainen .

Paroni-Saarisesta kansainvälinen draamasarja

Suomalaisen ratamoottoripyöräilylegenda Jarno Saarisen tarinasta on suunnitteilla kansainvälinen draamasarja. Saarinen oli ensimmäinen suomalainen ratamoottoripyöräilyn maailmanmestari voitettuaan 250-kuutioisten maailmanmestaruuden vuonna 1972.

Täysosuma
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Kevään kestävä kissa.
Kevään kestävä kissa.
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
Ei mikään viivelähtö.
Ei mikään viivelähtö.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.