Yli puolet suomalaisista asuu haluamallaan tavalla

38 prosenttia suomalaisista unelmoi asuvansa omassa talossa. 38 prosenttia suomalaisista unelmoi asuvansa omassa talossa. Kuva: Ari-Matti Ruuska

Suomalaiset haluavat asua yleisimmin omassa omakotitalossa, kertoo Danske Bankin Taloudellinen mielenrauha -tutkimuksen asumista käsittelevä osa. Neljännes suomalaisista asuu vuokralla, vaikka haluaisi asua omistamassaan kodissa.

Omistusasuminen on edelleen yleinen unelma suomalaisille. 71 prosenttia haluaa asua itse omistamassaan talossa tai huoneistossa, kertoo Danske Bankin Taloudellinen mielenrauha -tutkimus.

Asumismuodoista omakotitalo on suosituin, sillä 38 prosenttia suomalaisista unelmoi asuvansa omassa talossa. Omistamassaan kerros- tai rivitaloasunnossa taas haluaisi asua 33 prosenttia.

– Oma tupa on edelleen yleinen unelma suomalaisille. Pohjoismainen vertailu kuvaa kuitenkin, että unelma omakotitalosta on Suomessa muita maita harvinaisempi. Keskimäärin lähes puolet pohjoismaalaisista haluaisi asua omistamassaan talossa, norjalaisista jopa 55 prosenttia, kertoo Danske Bankin vähittäispankin johtaja Riikka Laine-Tolonen.

Vuokralla asumisen nimeää ihanneasumismuodokseen 15 prosenttia suomalaisista. Asumismuotona vuokraaminen on viime vuosina lisääntynyt, erityisesti suurissa kaupungeissa, mikä Laine-Tolosen mukaan heijastelee sitä, että oman kodin ostaminen karkaa useamman ulottuvilta erityisesti kasvukeskuksissa. Erityisesti nuoret valitsevat jo useammin vuokra-asumisen muista syistä. Kyselyn mukaan tällä hetkellä noin neljännes vuokra-asujista haluaisi omistusasuntoon.

Suurin syy olla asumatta unelmansa mukaan on talous. Suomalaisista yli puolet kertoo, että ei voi hankkia haluamaansa kotia taloussyistä, kun taas Tanskassa talous on vain joka kolmannen asumisunelmien tiellä.

Kun katsotaan omistusmuotoa, 59 prosenttia suomalaisista asuu haluamallaan tavalla. Sama osuus suomalaisista on tyytyväisiä nykyiseen asumiseensa myös, kun tarkastellaan asuntotyyppiä.

– Omakotitalon ja kerros- tai rivitaloasunnon suosioon vaikuttaa paljon ikä. Nuorissa ikäluokissa, aina 18-vuotiaasta 54-vuotiaaksi saakka suurempi osa haaveilee omasta talosta. Eläkkeelle jäätyä yli 65-vuotiaana suurempi osa haluaakin jo asua mieluummin kerrostaloasunnossa, Laine-Tolonen toteaa.

Suomalaisten asumista on viime vuosina jakanut paitsi asuntomarkkinoiden alueellinen kehittyminen myös vuokrien nousu ja omistusasujia suosinut matala korkotaso. 10 prosenttia on huolissaan korkotason noususta.

– Asuntomarkkinoilla on nyt myös sellainen sukupolvi, joka ei ole nähnyt positiivisia korkoja tai kokenut asuntojen hintojen laskua. Alueelliset erot on hyvä tiedostaa ja huomata, että kaikkialla Suomessa kodin hinta ei myytäessä tule olemaan yhtä suuri saati korkeampi kuin ostettaessa.

Seitsemän prosenttia on huolissaan, että oman asunnon hinta tulee laskemaan. Huoli on alueellinen: helsinkiläisistä aiheesta on huolissaan 5 prosenttia, kun itä- ja pohjoissuomalaisista lähes 15 prosenttia.

– Huoli oman asunnon arvon kehittymisestä on polttava kysymys. Finanssikriisin jälkeen asuntojen hinnat ovat kehittyneet eri puolilla Suomea epätasaisesti. Toisaalta omistusasuminen on Uudellamaalla harvinaisempaa kuin muualla maassa, minkä takia asuntojen hintakehitys ei huoleta, Laine-Tolonen kiteyttää.

Danske Bank kysyi 3 000 suomalaiselta, millä tasolla heidän taloudellinen mielenrauhansa on: millaisena oma taloudellinen tilanne ja sen tulevaisuus suomalaisille itselleen näyttäytyy.

Sama kyselytutkimus toteutettiin myös Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa, mikä mahdollistaa mielenkiintoisen vertailun Suomen ja muiden Pohjoismaiden välillä.

Suomalaisista 38 prosenttia unelmoi asuvansa omistamassaan omakotitalossa. Omistamassaan asunnossa haluaisi taas asua 33 prosenttia suomalaisista. 15 prosenttia suomalaisista haluaa asua vuokralla.

Suomalaista 46 prosenttia asuu omassa asunnossa, kuten haluaakin. Vuokralla asuu 13 prosenttia suomalaisista, kuten haluaakin. kaksi prosenttia suomalaisista asuu nyt omassa kodissa, mutta haluaa vuokralle. 23 prosenttia suomalaisista asuu nyt vuokralla, mutta haluaa omaan asuntoon.

20 prosenttia suomalaisista asuu omakotitalossa, kuten haluaakin. 39 prosenttia asuu asunnossa kerros- tai rivitalossa, kuten haluaakin. 20 prosenttia asuu asunnossa, mutta haluaisi asua omakotitalossa. 20 prosenttia taas asuu omakotitalossa, mutta haluaisi asuntoon.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Valtio siirtyy sähköiseen kuittiin vuoteen 2025 mennessä

Verkkolaskutus ja sähköinen lasku ovat valtiolla arkipäivää – nyt sähköinen palvelu halutaan ulottaa myös kuitteihin. Reaaliaikatalous, johon sisältyy verkkolaskutus, eKuitit eli sähköiset kuitit ja maksujärjestelmän automatisointi, toisi valtiolle kymmenien miljoonien eurojen vuosittaiset säästöt.

Uusi kokoomateos pureutuu ajankohtaiseen keskusteluun länsimaiden ja liberalismin kriisistä

Turun, Jyväskylän ja Tampereen yliopistojen tutkijoiden toimittama teos käsittelee liberaalin järjestyksen haasteita kansainvälisten suhteiden kehyksen kautta. Median edustajat ovat tervetulleita teoksen julkistamistilaisuuteen.

Vyötärölihavien syytä välttää alkoholia

Vyötärölihavuuden ja alkoholin yhteisvaikutus on luultua vaarallisempaa. Laajasta tutkimuksesta ei löydy turvallista alkoholimäärää henkilöille, joilla on rasvamaksa. ​Lihavuuden ja liikkumattomuuden seurauksena rasvamaksasta on tullut Suomessa kansantauti, sillä keskivartalolihavista 70–80 prosentilla on rasvamaksa.

Viljojen puinnit edelleen kesken

Syysviljojen puinnit on saatu lähes tehtyä koko maassa, mutta kevätviljojen puinnit ovat edelleen pahasti kesken.

Syyskuun vaihtelevat säät ovat keskeyttäneet puinteja lähes koko maassa. Eniten sateita on saatu viimeisen kuukauden sisällä etelärannikolla, Varsinais- ja Keski-Suomessa, joissa sademäärät ovat olleet lähes kaksinkertaiset normaalista.

Luottamus täysin menetetty

Mielenterveyshoitoa tai psykiatrista hoitoa tarvitsevien hoito on suoranainen vitsi. Oma poikani sairastui vakavasti yläasteikäisenä ja oli psykiatrisella nuorisopuolella ensimmäisen kerran vuonna 2014. Jo tuolloin

Verenkierron molekyylit voivat tarjota uusia mahdollisuuksia tyypin 1 diabeteksen varhaiseen ennakointiin

Turun biotiedekeskuksen tutkijat ovat löytäneet verenkierron molekyyleistä muutoksia, jotka saattavat osoittautua uusiksi tyypin 1 diabeteksen merkkiaineiksi. Uudet löydökset voivat auttaa selvittämään sairauden alkuvaiheen mekanismeja.

Fölin talviaikataulut voimaan ensi maanantaina

Turun seudun joukkoliikenne Fölin aikataulukausi vaihtuu maanantaina 23. syyskuuta. Aikataulukauden vaihtumisen yhteydessä ei tällä kertaa tehdä reittimuutoksia. Sen sijaan kohennusta tehdään juhlapyhien liikenteeseen.

Kysely: Joka neljäs palkansaaja ei ymmärrä mitä paikallinen sopiminen tarkoittaa

Noin joka neljäs työssä käyvä ei ymmärrä paikallista sopimista tai mitä sen lisääminen voisi tarkoittaa hänen työehtojensa kannalta. Paikallinen sopiminen on epäselvä jopa reilulle 40 prosentille alle 30-vuotiaista sekä pienituloisista. Tämä tuli esiin Toimihenkilöliitto ERTO:n kesäkuussa tekemässä kyselytutkimuksessa.

Kilpailuvoittajat Elim Chan ja Yulianna Avdeeva TFO:n vieraina

Yulianna Avdeeva.

Maailmalla menestyneet kilpailuvoittajat, kapellimestari Elim Chan ja pianisti Yulianna Avdeeva , esiintyvät Turun filharmonisen orkesterin kanssa torstaina ja perjantaina 19.–20. syyskuuta kello 19 Konserttitalossa. Slaavilaisessa ohjelmassa kuullaan musiikkia säveltäjiltä Nikolai Rimski-Korsakov , Frédéric Chopin ja Pjotr Tšaikovski .

Urheilu

PNG kurottaa kohti kultaa

Paavo Nurmi Games hakee Continental Circuit -sarjan korkeimmalle, niin sanotulle kultatasolle.

Kansainvälinen yleisurheiluliitto uudistaa ensi vuodeksi kisajärjestelmäänsä. Timanttiliiga-kisojen alle tulee kolmiportainen World Athletics Continental Circuit -sarja. Paavo Nurmi Games hakee sarjan korkeimmalle, niin sanotulle kultatasolle.

Puukkokatsomo: Päättyikö Teemu Packalenin UFC-ura?

Teemu Packalen.

Vähän jäi turkulaisittain kerrottavaa Abu Dhabissa syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna käydystä UFC-illasta. Teemu Packalenin ensimmäinen vapaotteluottelu kahteen ja puoleen vuoteen kesti kolme ja puoli minuuttia. Sitten tuli kova lyönti ja valot sammuivat. Samalla, hyvin todennäköisesti, päättyi myös turkulaisen UFC-ura.

Otteluanalyysi: Inter jatkaa voitolla sarjan kärjessä

Mika Ojala, Timo Furuholm ja Filip Valencic. Interin tehotrio.

Inter on vahvasti mukana jalkapallon Veikkausliigan mestaruuskamppailussa. Joukkue otti ison loikan kohti pyttyä lyömällä IFK Mariehamnin Kupittaalla 2-0 (0-0). Maarianhaminalaiset tarjosivat hyvän vastustuksen ja olivat kenttäpelissä tasapäisiä Interin kanssa. Kotijoukkue oli kuitenkin selvästi parempi murtautumisvaiheessa ja se kykeni luomaan maalipaikkoja. Ja myös maaleja.

Menoviikko: Matka kohti mestaruutta alkaa

FC Interillä on kaikki mahdollisuudet palauttaa Veikkausliigan mestaruusveistos Turkuun 11 vuoden tauon jälkeen. Ensimmäisenä vastaan asettuu IFK Mariehamn.

Veikkausliigan mestaruussarja alkaa ensi sunnuntaina. Piikkipaikalta loppuhuipennukseen starttaava Inter kohtaa ensimmäisessä ottelussaan IFK Mariehamnin. Ottelu Kupittaalla alkaa kello 17.

Tähen Toivomus vei Kavioliiga-pisteet ja samalla Pohjoismaiden mestaruuden Metsämäessä

Henri Bollströmin ohjastama Tähen Toivomus vei Kavioliiga-pisteet Metsämäessä.

Kavioliigan ensimmäinen kausi jatkui Turussa Metsämäen raviradalla molempien rotujen osakilpailuilla. Kylmäveristen osakilpailu oli samalla Pohjoismaiden mestaruus. Kavioliiga-pisteet ja Pohjoismaiden mestarin titteli jäivät Suomeen, kun Henri Bollström kannusti Tähen Toivomuksen voittoon. Lämminveristen osakilpailussa loisti Tapio Mäki-Tulokkaan valmentama Chief Orlando.

Åboraakkeli: Jäitä Huuhkajien sulkiin

Teemu Pukki.

Myönnettävä on, että Huuhkajilla on edelleen erinomainen mahdollisuus selvitä kesän 2020 jalkapallon EM-kisoihin. Karsintoja on jäljellä neljä peliä ja lähin uhkaaja takana on kolmen pisteen päässä oleva Armenia.

Täysosuma
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Kevään kestävä kissa.
Kevään kestävä kissa.
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
Ei mikään viivelähtö.
Ei mikään viivelähtö.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.