Sinitakkien säveliä ja Merivoimien musiikkia

Soittokunta mainoskuvauksissa Suomen Joutsenella vuonna 1994. Ruorin edessä oikealla soittokunnan päällikkö Timo Kotilainen. Soittokunta mainoskuvauksissa Suomen Joutsenella vuonna 1994. Ruorin edessä oikealla soittokunnan päällikkö Timo Kotilainen. Kuva: Laivaston soittokunta

Laivaston soittokunta täyttää tänä vuonna täydet sata vuotta. Juhlavuoden kunniaksi Forum Marinum ja Laivaston soittokunta ovat yhdessä tuottaneet värikkään näyttelyn soittokunnan historiasta fregatti Suomen Joutsenelle.

Taustalla vaikuttaa myös tuoreeltaan julkaistava soittokunnan historiikki, jonka ovat kirjoittaneet Kauko Karjalainen ja Eero Kunnas. Näyttelyn äärellä soitetaan kesän aikana useita konsertteja, joista ensimmäinen näyttelyn yleisöavajaisissa perjantaina 24. toukokuuta kello 17.

Soittokunnan sinitakkien ryhdikäs joukko on toiminut sotilaiden ja siviilien ilona jo keväästä 1919, jolloin silloinen Meripataljoonan soittokunta perustettiin Helsingissä. Pääkaupungissa toiminut Meripataljoonan soittokunta sai pian monenlaisia tehtäviä, esimerkiksi Suomeen saapuvien valtiovieraiden toivottamisen tervetulleeksi marssein ja kansallishymnein. Sotilaallisten ja valtiollisten tehtävien ohella soittokunnan vastuulla oli pian myös keveämpiäkin keikkoja pääkaupungin huvi- ja yöelämässä.

– Suomen itsenäistymisen aikaan kaikilla sotilasyksiköillä piti olla oma soittokunta. Se oli itsestään selvä asia. Nuoret Merivoimammekin perusti oman sotilassoittokuntansa heti keväällä 1919, kertoo Forum Marinumissa Merivoimien historiasta vastaava tutkija Mikko Meronen.

Laivaston soittokunnan historiassa viihdyttämisellä ja kevyellä musiikilla on aina ollut tärkeä rooli. Jazz-musiikin kansainväliset rytmit soittokunnassa opittiin jo ennen 30-lukua, suomalaisista ensimmäisten joukossa. Tätä polkua aurasivat auki soittokunnan kuuluisat Malmsténin veljekset Georg ja Eugen.

Sota-aikana soittajat kiersivät viihdyttämässä maarintamalla, meririntamalla, laivoilla ja linnakkeilla. Helsingissä ja muissa kaupungeissa esiinnyttiin suurissa aseveli-illoissa jotka olivat aina loppuunmyytyjä, ja jotka Yleisradio lähetti radioaalloilla joka puolelle sotivaa maata. Sota-ajan viihdytyksellä oli taisteluhengen ylläpidossa erittäin tärkeä rooli.

Laivaston soittokunta muutti vuonna 1941 Turkuun, ja tämän jälkeen Aurajoen kaupungista tuli soittokunnan pysyvä koti. Soittokunta yhdistyykin monien mielikuvissa nimenomaan Turkuun, sillä se on esiintynyt joulurauhan julistuksissa Turun Vanhalla Suurtorilla jo kohta kahdeksan vuosikymmenen aikana.

Soittokunnalla on sen satavuotisen historian aikana ollut monta virallista nimeä. Se on ollut sotilassoittokunnistamme ainoa joka on säännönmukaisesti esiintynyt Merivoimien asepuvussa. Siksi se on aina tunnettu, ja myös tunnistettu, Laivaston soittokunnan nimellä.

1950- ja 60-luvuilla soittokunta eli hyvin kiireistä aikaa. Vuodessa saattoi olla yli 800 esiintymistä eri kokoonpanoin. Iltahartauksissa ja muissa varuskuntien säännöllisissä tapahtumissa esiinnyttiin monta kertaa viikossa. 1980-luvun jälkeen sotilassoittokuntien määrä on Suomessa laskenut huomattavasti. Laivaston soittokunta on kuitenkin säilyttänyt asemansa tunnustettuna suomalaisen sotilasmusiikin airueena. Soittokunta onkin ollut aina Merivoimien käyntikortti sekä kotimaassa että ulkomailla.

– Laivaston soittokunnalla on hyvä profiili ja näkyvä julkinen imago. Uuden polven soittajat ja kapellimestarit kuten Timo Kotilainen ovat sekä pitäneet yllä soittokunnan perinteistä monipuolista toimintaa, että tehneet avauksia soittokunnan näkyvyyden parantamiseksi. Viimeisimpien vuosikymmenten aikana esimerkiksi osallistuminen suuriin ja näyttäviin tattoo-tapahtumiin on tuonut soittokuntaa esille uudella tavalla, Meronen kertoo näyttelyn Hamina Tattoosta kertovan osion luona.

Suomen Joutsenella esitettävää juhlanäyttelyä varten on haastateltu useita soittokunnan toiminnassa mukana olleita. Vuosien varrella mukana on ollut satoja muusikoita, joista moni on varusmiespalveluksensa tai sotilasuransa jälkeen vaikuttanut eri tavoin suomalaiseen musiikkikulttuuriin. Näyttelyssä on esillä on paljon soittimia ja tietoa sotilasmusiikista. Ja nurkassa soittaa kokonainen viihdeorkesteri.

– Toki vain videotykillä heijastettuna. Mutta kvintetti on interaktiivinen, ja sen avulla voi kokeilla sitä miten eri soittimet ja niiden äänet muodostavat sotilassoittokunnan soinnin kokonaisuuden, jatkaa Meronen.

Näyttelyn yleisöavajaiset järjestetään perjantaina 24. toukokuuta kello 17. Tapahtumassa esitellään näyttelyä ja saadaan nauttia Laivaston soittokunnan vaskikvintetin esiintymisestä. Lisää esiintymisiä Suomen Joutsenella on luvassa tiistaina 4. kesäkuuta kello 13 ja keskiviikkona 3. heinäkuuta kello 17. Lisäksi näyttelyn oheisohjelmaan kuuluu tiistaina 16. heinäkuuta järjestettävä yhteislaulutilaisuus, jossa tunnelmaan johdattelevat Pertti Keihäs ja Jari Koivisto.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Lyyti pyrkii nousuun

Turkulaisen tapahtumanhallintaohjelmistoyhtiö Lyytin tavoite on saavuttaa merkittävä markkina-asema Euroopassa. Tämän tukemiseksi Vaaka Partnersin hallinnoima rahasto teki sijoituksen yhtiöön ja tuli yhtiön pääomistajaksi. Lyyti tarjoaa verkkopohjaisen tapahtumanhallintajärjestelmän tapahtumien, koulutusten ja tilaisuuksien järjestämiseen. Lyyti Oy on pohjoismaiden suurin tapahtumanhallintaan erikoistunut ohjelmistoyhtiö.

Keskuskauppakamari: Polttoaineverotuksen vaihtoehtoja tarkasteltava

Hallituksen budjettiehdotuksen mukainen fossiilisten polttoaineiden veronkiristys heikentäisi suomalaisyritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä, arvioi Keskuskappakamari. Se vesittäisi osaltaan myös hallituksen työllisyystavoitteen toteutumista, sanoo Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää .

Riistasorsien poikastuotto jäi heikoksi

Sinisorsan pesimäkanta kääntyi viime vuoden selkeän pudotuksen jälkeen nousuun.

Kesän sisävesien vesilintulaskentojen perusteella Suomen neljän tärkeimmän riistasorsalajin sinisorsan, tavin, telkän ja haapanan poikastuotto oli heikko. Pesimäkannoissa ei tapahtunut oleellisia muutoksia viime vuoteen verrattuna.

Rintasyöpälääke letrotsolia vain rajoitetusti saatavilla syyskuun ajan

Fimea on saanut tiedon, että rintasyöpälääke letrotsolia sisältävien lääkevalmisteiden tukkuvarastot ovat huvenneet oletettua nopeammin, eivätkä apteekit saa uusia lääke-eriä normaaliin tapaan. Myyntiluvanhaltijoiden ilmoittamien tietojen mukaan saatavuushäiriö kestää arviolta syyskuun loppupuolelle.

Maa- ja metsätalousministeriö esittää metson ja teeren talvimetsästyksen sallimista osassa maata

Maa- ja metsätalousministeriö on lähettänyt lausunnoille asetusluonnoksen, jossa esitetään merkittäviä pidennyksiä syyskuun 10. päivänä alkavan metsäkanalintujen metsästyskauden metsästysaikoihin. Esitys perustuu siihen, että erityisesti teeri- ja pyykannat sekä Itä-Lapin ja Koillismaan metsokanta ovat viimeisten riistakolmiolaskentojen mukaan jatkaneet edelleen kasvuaan. Lausuntoaika jatkuu perjantaihin 23. elokuuta asti.

Kesä ollut päiväperhosille suotuisa

Alkukesän hellevirtaukset toivat maahamme miljoonia ohdakeperhosia. Niiden jälkeläiset ovat parhaillaan lennossa.

Päiväperhosseurannassa havaitut perhosmäärät kasvoivat lähes kolmanneksella edelliskesästä. Myös useimpien päiväperhoslajien kannat ovat vahvistuneet selvästi. Tällä hetkellä lennossa on runsaasti ohdake- ja nokkosperhosia.

Loton potti nousee 3,6 miljoonaan euroon

Loton kierroksen 33/2019 arvonnassa ei löytynyt täysosumia, joten ensi viikolla potti nousee 3,6 miljoonaan euroon.

Omakotitalon alakerrassa tulipalo Raisiossa

Noin 200-neliöisen omakotitalon alakerran makuuhuoneessa syttyi tulipalo lauantaina illalla Raisiossa Ailakkikujalla.

Sairaanhoitopiiri hakee uutta johtajaa

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin (VSSHP) hallitus päätti, että avoinna oleva sairaanhoitopiirin johtajan virka julistetaan haettavaksi. Tavoitteena on, että hallitus voisi tehdä esityksen valittavasta henkilöstä valtuuston 26. marraskuuta pidettävään kokoukseen. Virka vapautui, kun sitä kolme vuotta hoitanut Leena Setälä siirtyi sairaanhoitopiirin strategiajohtajaksi 16. kesäkuuta alkaen. Viransijaisena on Göran Honga .

Kaupunki
Urheilu

Puukkokatsomo: Kiinnostavia änäriasetelmia

NHL-kauden alkuun on vielä vajaat pari kuukautta, mutta laineet taalakaukaloiden ympärillä lyövät jo korkeina. Vastikään pohjoisamerikkalaisessa mediassa ryöpytettiin Rasmus Ristolaista TSN:n toimittajan toimesta.

Tuto Hockey ja Forssan Palloseura yhteistyöhön

Mestiksen Tuto Hockey ja Suomi-sarjassa pelaava Forssan Palloseura ovat sopineet kaudelle 2019-20 yhteistyösopimuksesta, joka sisältää seurojen välisen pelaajaliikennesopimuksen. Tämän tarkoituksena on parantaa yhteistyötä sekä edustusjoukkueiden että A-nuorten välillä.

Otteluanalyysi: Inter taisteluvoitolla sarjan kärkeen

Interin valmentaja Jose Riveiro ja HIFK:n Tor Thodesen.

Vartissa neljä maalia. HIFK yllätti Interin jalkapallon Veikkausliigan taistossa räväkällä alulla. Se tuli ryminällä matsiin ja meni kahdesti johtoon. Mutta nykykuntoista Interiä vastaan se välttämättä riitä. Inter punnersi kahdesti rinnalle ja lopulta ohi voittaen ottelun 3-2 (2-2). Kun Ilves hävisi kotonaan KuPSille, Inter meni maalieron turvin sarjakärkeen. Ilveksellä on tosin yksi ottelu vähemmän pelattuna.

TPS:n salibandymiehiä maajoukkuetehtäviin

Lauri Stenfors valittiin maajoukkueeseen.

TPS Salibandyn Mikko Hautaniemi sekä Lauri Stenfors on valittu 7. syyskuuta Ruotsin Alingsåsissa pelattavaan Ruotsi-maaotteluun. Mukana on sekä viime MM-kisoista että kesän leirityksistä tuttu ryhmä.

Futisstudio: Turkulaisjoukkueet puolivälin krouvissa

Juuso Hämäläinen.

Aamusten ja EOM-jalkapallolehden yhteistuotantona toteuttu jalkapallomakasiini pureutuu FC Interin ja TPS:n kuluvaan kauteen. Interin tilannetta valottaa puolustaja Juuso Hämäläinen ja TPS:n osalta laitalinkki Mika Ääritalo . Asiantuntijana on tuttuun tapaan Pauno Kymäläinen ja toimittajana Kimmo Muttilainen .

Paroni-Saarisesta kansainvälinen draamasarja

Suomalaisen ratamoottoripyöräilylegenda Jarno Saarisen tarinasta on suunnitteilla kansainvälinen draamasarja. Saarinen oli ensimmäinen suomalainen ratamoottoripyöräilyn maailmanmestari voitettuaan 250-kuutioisten maailmanmestaruuden vuonna 1972.

Täysosuma
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Kevään kestävä kissa.
Kevään kestävä kissa.
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
Ei mikään viivelähtö.
Ei mikään viivelähtö.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.