Millainen on hyvä ankkurointivarustus?

Pelkkä köysi ei riitä, vaan kunnollinen ankkurivarustus koostuu köydestä ja sen ja ankkurin väliin tulevasta, jopa useamman metrin mittaisesta raskaasta, lyhytlenkkisestä kettingistä. Pelkkä köysi ei riitä, vaan kunnollinen ankkurivarustus koostuu köydestä ja sen ja ankkurin väliin tulevasta, jopa useamman metrin mittaisesta raskaasta, lyhytlenkkisestä kettingistä.

Pleissaa koussi kolmelyötyyn tai multiplaitiin

Hyvästä ankkuriköydestä puhuttaessa ei oikeastaan puhutakaan pelkästä köydestä, vaan ankkurointivarustuksesta. Pelkkä köysi ei nimittäin riitä, vaan kunnollinen ankkurivarustus koostuu köydestä ja sen ja ankkurin väliin tulevasta, jopa useamman metrin mittaisesta raskaasta, lyhytlenkkisestä kettingistä. Kettingillä on konstruktiossa useampia tehtäviä, Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n liittokouluttaja Ari Mäkelä kertoo.

– Kettinki parantaa huomattavasti ankkurin kiinnittymistä, koska ankkuri asettuu edullisempaan kulmaan pohjaan nähden. Ankkuria laskettaessa ei voida tietää, mikä pohjassa odottaa. Jos köysi joutuu terävää kivensärmää tai laivanhylyn terästä vasten, köysi kuluu nopeasti poikki, mutta kettinki kestää tällaista kulutusta paljon paremmin, Mäkelä listaa.

Kettingin kolmas tehtävä on painollaan helpottaa veneen käsittelyä silloin, kun ollaan keula kiinni rannassa ja ankkuri on laskettu perästä. Kettingin paino vetää keulan irti rannasta ja mahdollistaa veneen vetämisen lähemmäksi, kun veneeseen taas noustaan.

Itse köydenkin tulee olla uppoava, vaikka päässä onkin painava ankkuri sekä kettinki.

– Ankkuriköyden tulee ehdottomasti olla uppoava, koska siinä on useimmiten löysää. Jos köysi on kelluva, köysi nousee lähelle pintaa, jolloin ennemmin tai myöhemmin joku sotkee sen potkuriinsa.

Hyvät ankkuriköydet ovat kalliita, mutta ne on syytä tunnistaa muutenkin kuin hinnasta. Olennaista köydessä on sen materiaali. Oikea materiaali on polyamidia tai polyesteria, kummatkin ovat uppoavia. Näistä polyamidi on vielä polyesterikin kestävämpi. Polyamidin valonkesto ei ole ensiluokkainen, mutta tällä ei käytännössä ole mitään merkitystä ankkuriköydessä. Polyamidin suuri venyvyys on vain eduksi ankkuriköydessä.

– Huonoista ja halvoistakin materiaaleista tehdään köysiä, jotka osaamattomaan silmään näyttävät samanlaisilta kuin laatutuotteetkin. Eron huomaa kyllä jo vuoden käytössä, mutta silloin on jo liian myöhäistä valittaa.

Ankkuriköyttä on aina varattava vähintään viisi kertaa veden syvyys. Käytännössä jokaisessa matkaveneessä tulee olla vähintään 50 metriä ankkuriköyttä. Tämä on myös veneiden katsastusvaatimus luokassa 2. Tällaisella ankkurivarustuksella voidaan siis ankkuroitua maksimissaan kymmenen metrin syvyyteen. Pienemmissä veneissä, joissa lähdetään siitä, että vene on aina keula rannassa ja käytetään peräankkuria, riittää 30 metriä.

– Meillä Suomessahan on hyvin matalat vedet, joten meillä pärjätään näinkin lyhyillä ankkuriköysillä. Jos matka suuntautuu syvemmille vesille niin 50 metriä on usein aivan liian lyhyt, Mäkelä muistuttaa.

Hyvin pitkien ankkuriköysien käsitteleminen on hankalaa, minkä takia ne on järkevää koota useammasta osasta tekemällä köysien molempiin päihin valmiiksi niin kutsutuilla kousseilla varustetut lenkit. Kun veneeseen varataan lisäksi tarvikkeet koussien nopeaan ja luotettavaan liittämiseen, on 50 metrin köydelle nopeasti järjestettävissä jatkoa.

Ankkuriköysi kiinnitetään perään, jos keula on kiinni rannassa. Jos vene on ankkurissa redillä, se kiinnitetään aina keulaan. Näin vene asettuu keula tuulta vasten, jolloin ankkurin rasitus on pienin ja lisäksi vene liikkuu vähemmän ja rauhallisemmin, jolloin siellä nukkuminenkin onnistuu.

Ankkurointivarustukseen tulisi kuulua myös toinen, ohuempi köysi. Se kiinnitetään ankkurin toisessa päässä olevaan pieneen reikään tai lenkkiin. Mäkelä kutsuu tätä ohutta köyttä takaisinvetoköydeksi.

– Tällainen köyden kiinnike kuuluu jokaiseen hyvin suunniteltuun ankkuriin. Sen käyttäminen on järkevää, kun ankkuroidutaan sellaiseen paikkaan, jossa on syytä pelätä, että ankkuri voi tarttua johonkin pohjassa olevaan kiinni.

Ankkuri voi tarttua vaikkapa käytöstä poistettuun tai merkitsemättömään kaapeliin. Silloin paras ja usein ainut keino saada ankkuri ylös on vetää se tällaisella takaisinvetoköydellä takaisin pintaan. Takaisinvetoköyden ei tarvitse olla kovin paksu, koska sen varaan ei lasketa veneen painoa, vaan se on tarkoitettu vain itse ankkurin nostamiseen. 8-millinen köysi riittää aivan hyvin isollekin ankkurille. Sen on kuitenkin ehdottomasti oltava uppoava, kuten varsinaisen ankkuriköydenkin.

– Takaisinvetoköyttä ei tarvita yhtä paljon kuin varsinaista ankkuriköyttä, jos sen päähän kiinnitetään pieni poiju, joka heitetään ankkuroitaessa mereen. Silloin vähän päälle veden syvyys riittää, eikä ylimääräistä köyttä saa jättää ajelehtimaan mereen, Mäkelä muistuttaa.

Jarno Keskinen

Lyyti pyrkii nousuun

Turkulaisen tapahtumanhallintaohjelmistoyhtiö Lyytin tavoite on saavuttaa merkittävä markkina-asema Euroopassa. Tämän tukemiseksi Vaaka Partnersin hallinnoima rahasto teki sijoituksen yhtiöön ja tuli yhtiön pääomistajaksi. Lyyti tarjoaa verkkopohjaisen tapahtumanhallintajärjestelmän tapahtumien, koulutusten ja tilaisuuksien järjestämiseen. Lyyti Oy on pohjoismaiden suurin tapahtumanhallintaan erikoistunut ohjelmistoyhtiö.

Keskuskauppakamari: Polttoaineverotuksen vaihtoehtoja tarkasteltava

Hallituksen budjettiehdotuksen mukainen fossiilisten polttoaineiden veronkiristys heikentäisi suomalaisyritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä, arvioi Keskuskappakamari. Se vesittäisi osaltaan myös hallituksen työllisyystavoitteen toteutumista, sanoo Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää .

Riistasorsien poikastuotto jäi heikoksi

Sinisorsan pesimäkanta kääntyi viime vuoden selkeän pudotuksen jälkeen nousuun.

Kesän sisävesien vesilintulaskentojen perusteella Suomen neljän tärkeimmän riistasorsalajin sinisorsan, tavin, telkän ja haapanan poikastuotto oli heikko. Pesimäkannoissa ei tapahtunut oleellisia muutoksia viime vuoteen verrattuna.

Rintasyöpälääke letrotsolia vain rajoitetusti saatavilla syyskuun ajan

Fimea on saanut tiedon, että rintasyöpälääke letrotsolia sisältävien lääkevalmisteiden tukkuvarastot ovat huvenneet oletettua nopeammin, eivätkä apteekit saa uusia lääke-eriä normaaliin tapaan. Myyntiluvanhaltijoiden ilmoittamien tietojen mukaan saatavuushäiriö kestää arviolta syyskuun loppupuolelle.

Maa- ja metsätalousministeriö esittää metson ja teeren talvimetsästyksen sallimista osassa maata

Maa- ja metsätalousministeriö on lähettänyt lausunnoille asetusluonnoksen, jossa esitetään merkittäviä pidennyksiä syyskuun 10. päivänä alkavan metsäkanalintujen metsästyskauden metsästysaikoihin. Esitys perustuu siihen, että erityisesti teeri- ja pyykannat sekä Itä-Lapin ja Koillismaan metsokanta ovat viimeisten riistakolmiolaskentojen mukaan jatkaneet edelleen kasvuaan. Lausuntoaika jatkuu perjantaihin 23. elokuuta asti.

Kesä ollut päiväperhosille suotuisa

Alkukesän hellevirtaukset toivat maahamme miljoonia ohdakeperhosia. Niiden jälkeläiset ovat parhaillaan lennossa.

Päiväperhosseurannassa havaitut perhosmäärät kasvoivat lähes kolmanneksella edelliskesästä. Myös useimpien päiväperhoslajien kannat ovat vahvistuneet selvästi. Tällä hetkellä lennossa on runsaasti ohdake- ja nokkosperhosia.

Loton potti nousee 3,6 miljoonaan euroon

Loton kierroksen 33/2019 arvonnassa ei löytynyt täysosumia, joten ensi viikolla potti nousee 3,6 miljoonaan euroon.

Omakotitalon alakerrassa tulipalo Raisiossa

Noin 200-neliöisen omakotitalon alakerran makuuhuoneessa syttyi tulipalo lauantaina illalla Raisiossa Ailakkikujalla.

Sairaanhoitopiiri hakee uutta johtajaa

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin (VSSHP) hallitus päätti, että avoinna oleva sairaanhoitopiirin johtajan virka julistetaan haettavaksi. Tavoitteena on, että hallitus voisi tehdä esityksen valittavasta henkilöstä valtuuston 26. marraskuuta pidettävään kokoukseen. Virka vapautui, kun sitä kolme vuotta hoitanut Leena Setälä siirtyi sairaanhoitopiirin strategiajohtajaksi 16. kesäkuuta alkaen. Viransijaisena on Göran Honga .

Kaupunki
Urheilu

Puukkokatsomo: Kiinnostavia änäriasetelmia

NHL-kauden alkuun on vielä vajaat pari kuukautta, mutta laineet taalakaukaloiden ympärillä lyövät jo korkeina. Vastikään pohjoisamerikkalaisessa mediassa ryöpytettiin Rasmus Ristolaista TSN:n toimittajan toimesta.

Tuto Hockey ja Forssan Palloseura yhteistyöhön

Mestiksen Tuto Hockey ja Suomi-sarjassa pelaava Forssan Palloseura ovat sopineet kaudelle 2019-20 yhteistyösopimuksesta, joka sisältää seurojen välisen pelaajaliikennesopimuksen. Tämän tarkoituksena on parantaa yhteistyötä sekä edustusjoukkueiden että A-nuorten välillä.

Otteluanalyysi: Inter taisteluvoitolla sarjan kärkeen

Interin valmentaja Jose Riveiro ja HIFK:n Tor Thodesen.

Vartissa neljä maalia. HIFK yllätti Interin jalkapallon Veikkausliigan taistossa räväkällä alulla. Se tuli ryminällä matsiin ja meni kahdesti johtoon. Mutta nykykuntoista Interiä vastaan se välttämättä riitä. Inter punnersi kahdesti rinnalle ja lopulta ohi voittaen ottelun 3-2 (2-2). Kun Ilves hävisi kotonaan KuPSille, Inter meni maalieron turvin sarjakärkeen. Ilveksellä on tosin yksi ottelu vähemmän pelattuna.

TPS:n salibandymiehiä maajoukkuetehtäviin

Lauri Stenfors valittiin maajoukkueeseen.

TPS Salibandyn Mikko Hautaniemi sekä Lauri Stenfors on valittu 7. syyskuuta Ruotsin Alingsåsissa pelattavaan Ruotsi-maaotteluun. Mukana on sekä viime MM-kisoista että kesän leirityksistä tuttu ryhmä.

Futisstudio: Turkulaisjoukkueet puolivälin krouvissa

Juuso Hämäläinen.

Aamusten ja EOM-jalkapallolehden yhteistuotantona toteuttu jalkapallomakasiini pureutuu FC Interin ja TPS:n kuluvaan kauteen. Interin tilannetta valottaa puolustaja Juuso Hämäläinen ja TPS:n osalta laitalinkki Mika Ääritalo . Asiantuntijana on tuttuun tapaan Pauno Kymäläinen ja toimittajana Kimmo Muttilainen .

Paroni-Saarisesta kansainvälinen draamasarja

Suomalaisen ratamoottoripyöräilylegenda Jarno Saarisen tarinasta on suunnitteilla kansainvälinen draamasarja. Saarinen oli ensimmäinen suomalainen ratamoottoripyöräilyn maailmanmestari voitettuaan 250-kuutioisten maailmanmestaruuden vuonna 1972.

Täysosuma
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Kevään kestävä kissa.
Kevään kestävä kissa.
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
Ei mikään viivelähtö.
Ei mikään viivelähtö.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.