Omakotiasuminen kalleinta Kemiönsaarella, Paraisilla ja Raisiossa

Kuva: Omakotiliitto

Omakotiasumisen menot eriytyvät Suomen kuntien välillä entisestään. Ero on kasvanut peräti 1 500 euroon vuodessa. Kalleimmassa kunnassa Kemiönsaaressa asuminen omakotitalossa maksaa vuodessa runsaat 4 700 euroa, kun huokeimmassa kunnassa Kempeleessä perhe selviää reilulla 3 200 eurolla. Omakotiliitto vaatii, että asumismenoja on leikattava tehostamalla kuntien ja yhtiöiden toimintaa.

Omakotiliitto selvitytti jo kolmatta kertaa kunnallisesti ja alueellisesti päätettäviä asumismenoja sadassa kunnassa. Selvityksen perusteella asuminen on kalleinta Pohjois-Savon maakunnassa. Vuonna 2019 kärkipäihin sijoittuivat uudet kunnat.

Kalleinta asuminen on Kemiönsaarella ja huokeinta Kempeleessä. Kemiönsaarelainen perhe maksaa asumisestaan vuodessa runsaat 4 700 euroa, kun perhe Kempeleessä selviää reilulla 3 200 eurolla. Ero on revennyt peräti 1 500 euroon, vuonna 2018 kuilu oli huomattavasti maltillisempi, noin 1 000 euroa. Keskimäärin omakotiasuminen maksaa lähes 4 000 euroa, kun vuosi sitten selvittiin noin 250 euroa halvemmalla.

Kalleimmat kunnat Kemiönsaaren jälkeen ovat Parainen ja viime vuonna kärkeä pitänyt Raisio. Neljänneksi kalleinta on asua Järvenpäässä. Kempeleen lisäksi muita edullisia kuntia ovat Pietarsaari, Keminmaa ja Seinäjoki. Kun vertailukuntia on tänä vuonna enemmän, tippui Seinäjoen sijoitus kolmella.

Isoin kuluerä asumisessa on lämmitys, ja suurimmat kustannuserot kuntien välillä löytyvätkin lämmityskuluista. Kalleinta lämmitys on Savossa. Pieksämäellä, Siilinjärvellä, Iisalmessa, Varkaudessa ja Leppävirralla 120 neliön omakotitalon lämmitys kustantaa vuodessa 2 393 euroa, kun taas Pietarsaaressa koti lämpeää 1 644 eurolla vuodessa.

Eroa on peräti liki 750 euroa. Lämmityskustannukset (14 000 kWh/v) eivät pidä sisällään käyttösähköä (4 000 kWh/v). Selvityksessä käytetty energian hinta on paikallisen energiayhtiön toistaiseksi voimassa oleva hinta, jolloin kotitalous voi kilpailuttamalla hyötyä energian hinnasta.

Suurimmat kustannuserot selittyvät sähkön siirtomaksuilla. Sähkön siirtoyhtiöt ovat alueellisia monopoleja, joita kuluttaja ei voi kilpailuttaa. Viime vuoden tapaan kallein sähkön siirtomaksu lämmityksen osalta on Kajaanissa, lähes 915 euroa. Paikan se jakaa tänä vuonna Kuhmon kanssa.

Huokein lämmityksen siirtokulu on, jopa hieman yllättäen, Rovaniemen reilu 391 euroa. Kansalaisia eniten kiukuttava kulu on siirron kiinteä perusmaksu, johon kotitalous ei voi juuri lainkaan vaikuttaa. Kalleimmillaan siirron perusmaksu on 32 euroa kuukaudessa jälleen Kajaanissa sekä Kuhmossa. Edullisin perusmaksu löytyy Tampereelta, 4 euroa kuukaudessa. Kajaanilaisperhe maksaa kiinteästä perusmaksusta vuositasolla noin 340 euroa enemmän.

Merkittäviä eroja on myös kiinteistöverossa ja vesimaksuissa. Omakotiliiton edunvalvontatyön seurauksena kiinteistöverotuksen alarajoja ei nostettu vuodelle 2018, ja viime syksynä koko kiinteistöverouudistus lykättiin ensi vaalikaudelle. Omakotiliitto ei pidä missään tapauksessa hyväksyttävänä, että uudistuksessa kiinteistöverotuksen painopiste siirretään pientaloille.

Erot kuntien välillä ovat jo nyt suuret: Espoossa, selvityksen keskimääräisessä tyyppiomakotitalossa, kiinteistövero on 807 euroa, kun Kemiönsaarella ja Keuruulla se on 174 euroa – eroa on 633 euroa. Kemiönsaari pitää ykköstilaa kalleimpana veden (vesi, jätevesi ja hulevesi) laskuttajana. Ero Kempeleeseen on jopa liki 850 euroa, jossa vedenkäyttö vuodessa maksaa 522 euroa. Yli tuhat euroa vedestä rokottavia kuntia on peräti kahdeksan. Vesimaksut ovat keskimäärin jo reilu viidennes kotitalouden asumismenoista.

Omakotiliitto haluaa puuttua alueellisten yhtiöiden ja kuntien erilaiseen toimintaan. Sähköenergian ja siirron kulut ovat kasvaneet viime vuoteen verrattuna melkein kaikissa kunnissa (vertailussa vuoden 2018 selvityksessä mukana olleet 52 kuntaa). Eniten energian kustannukset ovat kasvaneet Lappeenrannassa, noin 500 eurolla, kun huomioidaan sekä lämmitys- ja käyttösähkö.

– On selvästi nähtävissä, että osa kunnista on etukäteen varautunut mahdollisiin muutoksiin korottamalla säännöllisesti kiinteistöveroa sekä vesi- ja jätemaksuja. Jo 33 kuntaa on ottanut käyttöön hulevesimaksut, Omakotiliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolainen korostaa.

Kunnallisveroprosentit vaihtelevat merkittävästi. Suurin kuntaveroprosentti, 22,25, löytyy Savonlinnasta ja Akaalta, kun Espoossa ja Helsingissä se on 18. Kalleimmissa kunnissa, Kemiönsaarella, Paraisilla ja Raisiossa kunnallisvero on maltillinen, 19,75 prosenttia. Huokeimmat kunnat verottavat kovemmin, Kempele 20,5 prosenttia ja Pietarsaari sekä Keminmaa 21,25 prosenttia.

– Päättäjiltä on jäänyt huomiotta, että asuminen on perustarve. Ei ole kestävää, että veroja ja maksuja vain nostetaan. Myös asumistukien (nyt jo 2,1 miljardia euroa) ja saajien määrä (15 % väestöstä) kasvaa jatkuvasti. Yhtiöiden ja kuntien toimintaa tulee tehostaa. Varsinkin sähkön siirtoyhtiöiden valvontaa tulee kehittää. Kansanedustajilla on mahdollisuus ja erityisesti velvollisuus puuttua tähän”, painottaa toiminnanjohtaja Savolainen.

Omakotiliitto on selvittänyt kunta-/aluekohtaisesti päätettävien kunnallisten maksujen suuruutta omakotitaloissa. Näitä maksuja ovat kiinteistövero, lämmityssähkö, käyttösähkö, vesimaksut ja jätemaksu. Tutkimuksen on tehnyt KTI Kiinteistötieto Oy ja vertailussa tarkastellaan tyyppiomakotitaloa: 120 neliön suuruinen, 30 vuotta vanha puurakenteinen, sähkölämmitteinen omakotitalo (lämmityksen kulutus 14 000 kWh/v), 1 000 neliön omalla tontilla. Tutkimus tehtiin kolmatta kertaa, ja se laajennettiin tänä vuonna koskemaan sataa kuntaa, jotka edustavat jo 83 prosenttia Suomen asukasluvusta.

Kunta- tai aluekohtaisesti päätettävissä asumismenoissa ei ole huomioitu asuntolainaa, lainan korkokuluja, asunnon vakuutuksia, vartiointia eikä korjauskustannuksia.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyjen määrä väheni alkuvuonna 31,1 prosenttia

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyhakemukset tammi–kesäkuussa 2010–2019.

Tilastokeskuksen tietojen mukaan tammi–kesäkuussa käräjäoikeuksiin jätettiin 1 573 yksityishenkilöiden velkajärjestelyhakemusta. Hakemuksia jätettiin 709 (31,1 prosenttia) vähemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin.

Tutkijat tunnistivat joukon lehmän tuotantotehokkuuteen ja metaanipäästöihin vaikuttavia mikrobeja

Kansainvälinen tutkijaryhmä on tunnistanut lypsylehmien pötsistä joukon periytyviä mikrobeja, joilla on keskeinen vaikutus eläimen aineenvaihduntaan ja tehokkuuteen. Tulosten perusteella voidaan suunnitella kestäviä mikrobiperusteisia jalostusratkaisuja maidon- ja lihantuotannon päästöjen vähentämiseksi ja tuotannon tehokkuuden lisäämiseksi.

Yrityksiä haastetaan ilmastotekoihin

Yritysten vapaaehtoiset päästövähennykset ovat avainasemassa kuntien hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamisessa. Seitsemän kuntaa aloittaa yhteisen Resurssiviisaiden yritysten ilmastoteot -hankkeen haastamaan yritykset tekemään lisää vaikuttavia ilmastotekoja. Hanke käynnistyy 1. syyskuuta ja päättyy 30.10.2020. Hankkeen vastuukuntana toimii Turku.

Asfaltoinnista haittaa liikenteelle Kerttulinkadulla

Asfaltointityö haittaa liikennettä Kerttulinkadulla keskiviikosta perjantaille. Työaika on kello 7–17.00. Työkoneita on liikenteen seassa.

Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden palautusta koskeva luonnos lausunnoille

Opetus- ja kulttuuriministeriössä on valmisteilla pääministeri Rinteen hallitusohjelmassa todettu varhaiskasvatusoikeuden laajuutta koskeva lainmuutos, jossa ”toteutetaan täysipäiväinen kokoaikainen subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus”. Hallituksen esityksen luonnokseen voi antaa lausunnon Lausuntopalvelu.fi:ssä 22. elokuuta mennessä.

Asfaltointi haittaa liikennettä Kupittaankadulla

Asfaltointityö haittaa liikennettä Kupittaankadulla keskiviikosta perjantaille. Työaika on kello 7–17. Työkoneita on liikenteen seassa.

IL: Aurajoesta etsitään ruumista

Iltalehden mukaan Aurajoesta etsitään ruumista. Poliisivene ja koira ovat olleet vedessä toista päivää. Tuomaansillan kohdalla jokea pitkin on kulkenut pulpettivene, jossa on poliisin välineistöä. Poliisikoira haisteli veden pintaa.

Nautelankosken museossa Liedossa harrastetraktoripäivä

Traktoriharrastajat kokoontuvat Nautelankoskella lauantaina.

Nautelankosken museossa vietetään lauantaina 20. heinäkuuta kello 12–15 harrastetraktoripäivää. Museon pihalle saapuu parisenkymmentä vanhaa traktoria tutustuttavaksi ja ihasteltavaksi.

Kenosta 25 000 euron voitto Kaarinaan

Kaarinalainen Keno-pelaaja sai aihetta iloon sunnuntaina 14. heinäkuuta. Turun Itäharjun Prismassa asioinut pelaaja voitti Kenon ilta-arvonnasta 25 000 euroa.

Urheilu

Kupittaanpuiston minigolfkentän ennätykset uusiksi

Karl-Anton Lönnroth.

Kupittaanpuiston minigolfkentällä pelattiin Finnish Adventure Golf Masters -kilpailut viikonloppuna. Kansainväliseen kilpailuun osallistui noin 30 pelaajaa, joiden joukossa oli useampi maailmanmestari.

Maradona – pyhimys ja luopio

Diego Maradona pelasi parhaat vuotensa Napolissa 1980-luvun lopulla.

Asif Kapadia keskittyy dokumentissaan Diego Maradonan vuosiin Napolissa

Jälkipeli: Pesäpallolla vahva asema Pöytyällä

Pesäpallolla on vahva asema Pöytyällä. Pöytyän Urheilijoiden naiset pelaavat toiseksi korkeimmalla sarjatasolla. Maaseudulla on kuitenkin omat haasteensa. Yhteistyötä pitää tehdä yli kuntarajojen, muun muassa Turun kanssa.

– Pöytyä on pinta-alaltaan kaksinkertainen Turkuun verrattuna. Meillä välimatkat ovat pitkiä. Pienessä seurassa joutuu panostamaan siihen, että lapset ylipäätään pääsevät liikkumaan, kertoo Pöytyän Urheilijoiden pesäpallojaoston puheenjohtaja Paavo Kallio haasteista, jotka ovat erilaisia maaseudulla kuin kaupungissa.

Otteluanalyysi: Muzacin pusku takasi voiton AC Oulusta

Toppari Valtteri Vesiaho debytoi onnistuneesti TPS-paidassa.

Kova ottelu, hyvä ottelu. Maalitilanteita ei ollut paljon, mutta TPS loi niitä enemmän kuin AC Oulu ja käytti niistä yhden. Vaihtomies Albijon Muzaci puski kulmasta voitto-osuman, ja TPS löi AC Oulun 1-0 (0-0) Kupittaalla Ykkösen kärkipään kamppailussa. Asetelma Ykkösen kärjessä säilyi entisellään, sillä Haka löi Jaron. TPS repi kuitenkin lisää kaulaa muihin, sillä Jaro ja MuSa ovat jo kymmenen pisteen päässä.

Missäs oot?: Rankkuutta kaipaava Suomen mestari

Antti-Jussi Juntunen.

Tavoitimme Turun Urheiluliittoa edustavan maantiepyöräilijä Antti-Jussi Juntusen perjantaina 5. heinäkuuta kello 11.40.

Åboraakkeli: Hyppytuliaisia Gävlestä?

Taika Koilahti.

Mitä tulee Suomen menestymismahdollisuuksiin, yleisurheilukesän kiinnostavimmat arvokisat alkavat torstaina, kun Gävlessä kisataan 22-vuotiaiden EM-kisat 11.–14. heinäkuuta.

Täysosuma
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Kevään kestävä kissa.
Kevään kestävä kissa.
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
Ei mikään viivelähtö.
Ei mikään viivelähtö.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.