Omakotiasuminen kalleinta Kemiönsaarella, Paraisilla ja Raisiossa

Kuva: Omakotiliitto

Omakotiasumisen menot eriytyvät Suomen kuntien välillä entisestään. Ero on kasvanut peräti 1 500 euroon vuodessa. Kalleimmassa kunnassa Kemiönsaaressa asuminen omakotitalossa maksaa vuodessa runsaat 4 700 euroa, kun huokeimmassa kunnassa Kempeleessä perhe selviää reilulla 3 200 eurolla. Omakotiliitto vaatii, että asumismenoja on leikattava tehostamalla kuntien ja yhtiöiden toimintaa.

Omakotiliitto selvitytti jo kolmatta kertaa kunnallisesti ja alueellisesti päätettäviä asumismenoja sadassa kunnassa. Selvityksen perusteella asuminen on kalleinta Pohjois-Savon maakunnassa. Vuonna 2019 kärkipäihin sijoittuivat uudet kunnat.

Kalleinta asuminen on Kemiönsaarella ja huokeinta Kempeleessä. Kemiönsaarelainen perhe maksaa asumisestaan vuodessa runsaat 4 700 euroa, kun perhe Kempeleessä selviää reilulla 3 200 eurolla. Ero on revennyt peräti 1 500 euroon, vuonna 2018 kuilu oli huomattavasti maltillisempi, noin 1 000 euroa. Keskimäärin omakotiasuminen maksaa lähes 4 000 euroa, kun vuosi sitten selvittiin noin 250 euroa halvemmalla.

Kalleimmat kunnat Kemiönsaaren jälkeen ovat Parainen ja viime vuonna kärkeä pitänyt Raisio. Neljänneksi kalleinta on asua Järvenpäässä. Kempeleen lisäksi muita edullisia kuntia ovat Pietarsaari, Keminmaa ja Seinäjoki. Kun vertailukuntia on tänä vuonna enemmän, tippui Seinäjoen sijoitus kolmella.

Isoin kuluerä asumisessa on lämmitys, ja suurimmat kustannuserot kuntien välillä löytyvätkin lämmityskuluista. Kalleinta lämmitys on Savossa. Pieksämäellä, Siilinjärvellä, Iisalmessa, Varkaudessa ja Leppävirralla 120 neliön omakotitalon lämmitys kustantaa vuodessa 2 393 euroa, kun taas Pietarsaaressa koti lämpeää 1 644 eurolla vuodessa.

Eroa on peräti liki 750 euroa. Lämmityskustannukset (14 000 kWh/v) eivät pidä sisällään käyttösähköä (4 000 kWh/v). Selvityksessä käytetty energian hinta on paikallisen energiayhtiön toistaiseksi voimassa oleva hinta, jolloin kotitalous voi kilpailuttamalla hyötyä energian hinnasta.

Suurimmat kustannuserot selittyvät sähkön siirtomaksuilla. Sähkön siirtoyhtiöt ovat alueellisia monopoleja, joita kuluttaja ei voi kilpailuttaa. Viime vuoden tapaan kallein sähkön siirtomaksu lämmityksen osalta on Kajaanissa, lähes 915 euroa. Paikan se jakaa tänä vuonna Kuhmon kanssa.

Huokein lämmityksen siirtokulu on, jopa hieman yllättäen, Rovaniemen reilu 391 euroa. Kansalaisia eniten kiukuttava kulu on siirron kiinteä perusmaksu, johon kotitalous ei voi juuri lainkaan vaikuttaa. Kalleimmillaan siirron perusmaksu on 32 euroa kuukaudessa jälleen Kajaanissa sekä Kuhmossa. Edullisin perusmaksu löytyy Tampereelta, 4 euroa kuukaudessa. Kajaanilaisperhe maksaa kiinteästä perusmaksusta vuositasolla noin 340 euroa enemmän.

Merkittäviä eroja on myös kiinteistöverossa ja vesimaksuissa. Omakotiliiton edunvalvontatyön seurauksena kiinteistöverotuksen alarajoja ei nostettu vuodelle 2018, ja viime syksynä koko kiinteistöverouudistus lykättiin ensi vaalikaudelle. Omakotiliitto ei pidä missään tapauksessa hyväksyttävänä, että uudistuksessa kiinteistöverotuksen painopiste siirretään pientaloille.

Erot kuntien välillä ovat jo nyt suuret: Espoossa, selvityksen keskimääräisessä tyyppiomakotitalossa, kiinteistövero on 807 euroa, kun Kemiönsaarella ja Keuruulla se on 174 euroa – eroa on 633 euroa. Kemiönsaari pitää ykköstilaa kalleimpana veden (vesi, jätevesi ja hulevesi) laskuttajana. Ero Kempeleeseen on jopa liki 850 euroa, jossa vedenkäyttö vuodessa maksaa 522 euroa. Yli tuhat euroa vedestä rokottavia kuntia on peräti kahdeksan. Vesimaksut ovat keskimäärin jo reilu viidennes kotitalouden asumismenoista.

Omakotiliitto haluaa puuttua alueellisten yhtiöiden ja kuntien erilaiseen toimintaan. Sähköenergian ja siirron kulut ovat kasvaneet viime vuoteen verrattuna melkein kaikissa kunnissa (vertailussa vuoden 2018 selvityksessä mukana olleet 52 kuntaa). Eniten energian kustannukset ovat kasvaneet Lappeenrannassa, noin 500 eurolla, kun huomioidaan sekä lämmitys- ja käyttösähkö.

– On selvästi nähtävissä, että osa kunnista on etukäteen varautunut mahdollisiin muutoksiin korottamalla säännöllisesti kiinteistöveroa sekä vesi- ja jätemaksuja. Jo 33 kuntaa on ottanut käyttöön hulevesimaksut, Omakotiliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolainen korostaa.

Kunnallisveroprosentit vaihtelevat merkittävästi. Suurin kuntaveroprosentti, 22,25, löytyy Savonlinnasta ja Akaalta, kun Espoossa ja Helsingissä se on 18. Kalleimmissa kunnissa, Kemiönsaarella, Paraisilla ja Raisiossa kunnallisvero on maltillinen, 19,75 prosenttia. Huokeimmat kunnat verottavat kovemmin, Kempele 20,5 prosenttia ja Pietarsaari sekä Keminmaa 21,25 prosenttia.

– Päättäjiltä on jäänyt huomiotta, että asuminen on perustarve. Ei ole kestävää, että veroja ja maksuja vain nostetaan. Myös asumistukien (nyt jo 2,1 miljardia euroa) ja saajien määrä (15 % väestöstä) kasvaa jatkuvasti. Yhtiöiden ja kuntien toimintaa tulee tehostaa. Varsinkin sähkön siirtoyhtiöiden valvontaa tulee kehittää. Kansanedustajilla on mahdollisuus ja erityisesti velvollisuus puuttua tähän”, painottaa toiminnanjohtaja Savolainen.

Omakotiliitto on selvittänyt kunta-/aluekohtaisesti päätettävien kunnallisten maksujen suuruutta omakotitaloissa. Näitä maksuja ovat kiinteistövero, lämmityssähkö, käyttösähkö, vesimaksut ja jätemaksu. Tutkimuksen on tehnyt KTI Kiinteistötieto Oy ja vertailussa tarkastellaan tyyppiomakotitaloa: 120 neliön suuruinen, 30 vuotta vanha puurakenteinen, sähkölämmitteinen omakotitalo (lämmityksen kulutus 14 000 kWh/v), 1 000 neliön omalla tontilla. Tutkimus tehtiin kolmatta kertaa, ja se laajennettiin tänä vuonna koskemaan sataa kuntaa, jotka edustavat jo 83 prosenttia Suomen asukasluvusta.

Kunta- tai aluekohtaisesti päätettävissä asumismenoissa ei ole huomioitu asuntolainaa, lainan korkokuluja, asunnon vakuutuksia, vartiointia eikä korjauskustannuksia.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Yrittäjäehdokkaiden määrä nousi Varsinais-Suomessa

Eduskuntavaalien ehdokaslistoilla on Varsinais-Suomen vaalipiirissä yhteensä 35 yrittäjäehdokasta. Määrä nousi vuoden 2015 vaaleista.

Raision kaupungin väkiluku laski ja verotulot kutistuivat

Raision kaupungin talous oli viime vuonna 3,7 miljoonaa euroa alijäämäinen.

Raision kaupungin talous toteutui odotuksia paremmin vuonna 2018. Vuositulos on 3,7 miljoonaa euroa miinuksella. Se on 1,2 miljoonaa euroa talousarviota parempi. Tulos on kuitenkin alijäämäinen.

Kysely: Mitä kaunista Pansion ja Pernon asuinalueille?

Turun kaupunki kerää ehdotuksia siitä, mikä lisäisi Pansion ja Pernon asuinalueiden viihtyisyyttä.

Turun kaupunki kerää ehdotuksia siitä, mikä lisäisi Pansion ja Pernon asuinalueiden viihtyisyyttä, toisi kauneutta ja loisi virikkeitä.

Henkilötyövuosien määrä kasvoi, sairauspoissaolojen määrä kääntyi kasvuun

Turun kaupungin henkilötyövuosien määrä nousi vuonna 2018. Kaupungin palveluksessa oli 31.12.2018 kaikkiaan 11 521 henkilöä. Henkilötyövuosina mitattuna työvoiman käyttö vuonna 2018 oli 10 037,8. Organisaatiomuutokset huomioiden henkilötyövuodet nousivat 137,7 henkilötyövuotta edelliseen vuoteen verrattuna. Henkilötyövuosissa ei ole mukana työllistettyjä, joita kaupunki omin aktiivisin toimin työllisti 973 (vuonna 2017 971).

Liikunta-aktiivisuuden lasku alkaa usein jo 7-vuotiaana

Liikunta-aktiivisuus alkaa usein laskea lapsilla heti koulunkäynnin alkaessa.

Liikunta-aktiivisuus alkaa usein laskea lapsilla heti koulunkäynnin alkaessa. Toisaalta osa aikuisista onnistuu lisäämään liikunta-aktiivisuuttaan, joskin kokonaisaktiivisuus pääsääntöisesti vähenee iän karttuessa.

Ilkka Kanerva johtaa vaalitarkkailijoita Ukrainassa

Ilkka Kanerva.

Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen kunniapuheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.) on nimitetty johtamaan historian suurinta vaalitarkkailuoperaatiota Ukrainassa. Maassa järjestetään presidentinvaalien ensimmäinen kierros sunnuntaina 31. maaliskuuta.

Jokien vedenkorkeudet nousseet Etelä- ja Lounais-Suomessa

Sään lauhtuminen on saanut virtaamat nousuun Etelä- ja Lounais-Suomessa sekä Vaasan seudun pienissä joissa. Joet ovat paikoin tulvineet alavimmille pellolle ja teille, muun muassa Sipoonjoella, Kiskonjoella, Perniönjoella ja Loimijoella. Yöpakkaset ovat hidastaneet virtaamien kasvua tai kääntäneet vedenkorkeudet laskuun.

Sopraano Nadine Sierran esiintyminen Turun musiikkijuhlilla peruuntuu, tilalle tenori Michael Fabiano

Michael Fabiano.

Amerikkalaissopraano Nadine Sierra on joutunut peruuttamaan elokuun 11. päivän konsertin Turun musiikkijuhlilla ”hyvin henkilökohtaisesta syystä”. Konsertti siirtyy vuoteen 2020. Sierran sijaan 11. elokuuta konsertissa kuullaan amerikkalaistenori Michael Fabianoa , jolle konsertti on ensimmäinen Suomessa. Pianistina on Eytan Pessen ja konsertissa kuullaan melodioita ja aarioita Verdiltä , Puccinilta, Massenet’lta, Duparcilta ja Tšaikovskilta.

Kysely: Selvä enemmistö työntekijöistä uskoo nauttivansa esimiehensä luottamusta

Suomalaisilla työpaikoilla työntekijät uskovat oman esimiehensä luottavan heihin. Esimiehet koetaan myös helposti lähestyttäviksi. Toisaalta osa työntekijöistä ei koe tulevansa kuulluksi työyhteisössään. Lisäksi heikko työkyky ja riittämätön palautuminen ovat vahvassa yhteydessä toisiinsa. Tiedot käyvät ilmi työeläkeyhtiö Elon työyhteisömittarin 10 000 vastauksen otoksesta.

Urheilu

Turun Uimareiden vesipallonaiset runkosarjan voittoon

Turun Uimarit oli jälleen naisten vesipaollilun SM-runkosarjan ykkönen.

Naisten vesipallon SM-runkosarja saatiin päätökseen viikonloppuna. Runkosarjan voiton vei jo neljännen kerran peräkkäin Turun Uimarit vahvan alkukauden siivittämänä. Joukkue koki ainoat tappiot sarjassa viime vuoden finaalivastustajalleen ja kauden etukäteisasetelmissakin vahvimmaksi arvioidulle Uinti Tampereelle. Joukkueet kohtasivat toisensa neljä kertaa ja TU:n ja UiTa:n keskinäisten otteluiden voitot menivät tasan 2–2.

FC Inter perusti vähävaraisten perheiden junioreille tukirahaston

Timo Furuholm lupasi lahjoittaa pistebonusrahansa juniorien tukirahastoon.

FC Inter on perustanut oman tukirahaston heikoimmassa taloudellisessa asemassa olevien lasten ja nuorten jalkapalloharrastuksen tukemiseksi. Rahasto jakaa vuosittain haettavien stipendien kautta avustusta niille seuran junioreille, joiden perheillä on vaikeuksia harrastusmaksujen kanssa. Seurassa on tällä hetkellä noin 500 junioripelaajaa.

Puukkokatsomo: Katsojapula haasteena

Toiseksi korkein runkosarjan katsojakeskiarvo oli TPS:llä, vajaat 5 500 katsojaa.

Jääkiekon Liigalla on käsillä tärkeä kevät. Suomen ykköslajin korkeimmalla sarjatasolla riittää pohdittavaa, sillä päättyneen runkosarjan katsojamäärät eivät valtakunnallisella tasolla mairittele. Kaudella 2018–19 koko Liigan katsojakeskiarvo oli 4 232 katsojaa.

Paavo Nurmi Gamesissa jaossa Tokion olympiapaikat

Wilma Murto ja monet muut suomalaishuiput saavat venyä parhaimpaansa, jotta Tokion olympialaisten tulosrajat saavutetaan.

Kansainvälinen yleisurheiluliitto IAAF julkisti maaliskuun alulla tulosrajat, joilla urheilijat lunastavat paikkansa Tokion 2020 olympialaisiin. Suomalaisittain tulosrajat ovat kovat ja oletettavasti vain muutama urheilija pääsee rajan rikkomalla olympialaisiin.

Inter kohtaa puolivälierissä VPS:n Kupittaalla

Jalkapalloilun Suomen Cupin puolivälierävaiheen otteluparit arvottiin tiistaina. Inter, joka on Cupin hallitseva mestari, saa kotiottelussa vastaansa Vaasan Palloseuran. Ottelu pelataan lauantaina 30. maaliskuuta kello 15 kentällä Kupittaa 5.

Seppo Paju kolmonen frisbeegolfin Disc Golf Pro Tourin osakilpailussa Yhdysvalloissa

Seppo Paju.

Vuoden miespelaajaksi Euroopassa valittu lietolainen Seppo Paju sijoittui kolmanneksi frisbeegolfin Disc Golf Pro Tourin osakilpailussa Teksasissa Yhdysvalloissa. Pajun sijoitus sivuaa parasta suomalaistulosta Disc Golf Pro Tourilla.

Täysosuma
Ei mikään viivelähtö.
Ei mikään viivelähtö.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Huh huh, tämäkin vielä!
Huh huh, tämäkin vielä!
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?