Sähköpaimen esiintyy Sibelius-museossa

Sähköpaimenessa soittavat Eero Grundström, konemusisointi, Amanda Kauranne, laulu, luuppaus ja munniharppu sekä Kirsi Ojala, puhaltimet ja munniharppu. Sähköpaimenessa soittavat Eero Grundström, konemusisointi, Amanda Kauranne, laulu, luuppaus ja munniharppu sekä Kirsi Ojala, puhaltimet ja munniharppu. Kuva: Matti Jakkula/Eero Grundstrom

Sähköpaimen esiintyy Sibelius-museossa 20. maaliskuuta kello 19. Sähköpaimenessa soittavat Eero Grundström, konemusisointi, Amanda Kauranne, laulu, luuppaus ja munniharppu sekä Kirsi Ojala, puhaltimet ja munniharppu.

Sähköpaimen esittää arkaaista konemusiikkia karjalaisen ja inkeriläisen perinnemusiikin, improvisaation, liveluuppauksen ja efektoinnin, konebiittien ja äänimaisemoinnin keinoin. Sen konebiitit ja luupit ovat jotenkin tutunoloisia, mutta kuitenkin outoja. Ne leikittelevät ajatuksella miltä kuulostaisi konemusiikki joka ei pohjaudukaan mustaan rytmimusiikkin vaan karjalaiseen kantele- ja jouhikkoperinteeseen. Mitä jos suistamolaisissa illatsuissa vuonna 1864 olisi ollut käytössä läppäri ja sekvensseri?

Sähköpaimenen ensilevy Niitto julkaistiin Korkeasaaren vanhassa Karhulinnassa 12.9.2014 ja se nousi sekä 2015 että 2016 eurooppalaisten radiotoimittajien World Music Charts Europe -listalle. Yhtye on esiintynyt Kansanmusiikkijuhla Sommelossa, EtnoEspalla, Soiva Akatemia -sarjassa Musiikkitalolla ja H2Ö-festivaalilla Turussa.

Maaliskuussa Sähköpaimen palaa keikkalavoille, ja yksi konsertti kuullaan Sibelius-museossa. Mukana on nyt myös modulaarisyntetisaattori ja uutta materiaalia yhtyeen tulevalta levyltä, jonka teemana on hämärä.

Modulaarisyntetisaattorin kansanperinnettä jatketaan klassisen minimalismin ja teknon hengessä, mutta sävelkulut tulevat paimenperinteestä. Konetta voi ohjata myös huilulla, laululla tai vaikka marmorikuulilla, ja välillä koko yhtye kytkeytyy osaksi syntetitaattoria.

Uuden levyn teemana on hämärä, sävykäs hetki valon ja varjon, uuden ja vanhan välissä. Se kuvaa Sähköpaimenen modernia kansanmusiikkia, joka yhdistää ääripäät ja hitsaa vastaparit yhteen: vanhin perinne kohtaa modernin tekniikan, orgaaninen sulautuu sähköön, luonnollinen yhtyy muokattuun, improvisaatio iskeytyy biittiin.

Sähköpaimenen musiikki ammentaa myös hämärän toisesta merkityksestä: oudoista kansantarinoista ja kummallisista soitteista joita on kerätty Suomen lisäksi sukulaiskansoiltamme Inkeristä, Udmurtiasta ja Mordvasta.

Oman värinsä yhtyeen soundiin tuovat vanhakantaiset puhaltimet kuten paimenhuilut, puusarvi ja liru. Paimenten soitto oli ennen kaikille tuttua ja arkista, se kuului kylien ja lähimetsien jokapäiväiseen äänimaisemaan keväästä syksyyn. Paimenkulttuurin kadottua on myös paimenmusiikki käynyt harvinaiseksi, vaikka näiden uniikkien soittimien soundit ovat yhä kiinnostavia ja ilmaisuvoimaisia.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Laadukas saattohoito kuuluu kaikille

Saattohoitokoti Karinan laadukas toiminta on päättymässä 25 vuoden jälkeen. Se on todella valitettavaa ja herättää paljon kysymyksiä.

Kaupunki valitsee kehittämiskumppanin Sepänkatu 1:n alueelle

Sepänkatu 1:n asemakaava-alueen kehittämiseen ja Turun ammattikorkeakoulun käytöstä vuonna 2020 poistuvien kiinteistöjen luovutukseen tähtäävän kilpailun voittajaksi esitetään ryhmittymää, jossa ovat mukana Jatke Länsi-Suomi Oy, Taaleri Pääomarahastot Oy sekä JKMM Arkkitehdit Oy. Esitystä käsitellään kaupunginhallituksen kaupunkikehitysjaostossa maanantaina 27. toukokuuta.

Kansainvälinen tutkimus auttoi lopettamaan peltosirkun metsästyksen Ranskassa

Tiettävästi maailman vanhin peltosirkku, vähintään seitsemänvuotias Ensio on todistanut lajitoveriensa vähenemisen noin 70 prosentilla vuodesta 2012 alkaen.

Suomessa äärimmäisen uhanalainen peltosirkku on ollut Ranskassa perinteinen kulinaristinen herkku. Luonnonsuojelujärjestöt ovat vastustaneet sen laitonta, mutta silti jatkunutta metsästystä pitkään, ja vuonna 2016 Euroopan komissio määräsi Ranskan lopettamaan metsästämisen harjoittamisen ja vei asian lintudirektiivin vastaisena EU:n tuomioistuimeen.

Uudenmaantiellä toteutetaan viisaan liikkumisen hanke

Maantiellä 110 eli Uudenmaantiellä toteutetaan viisaan liikkumisen hanke Hämeenkadulta Piikkiöön. Hankkeessa toteutetaan lukuisia kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen olosuhteita parantavia toimenpiteitä kuluvan vuoden aikana.

Avomereltä saatiin paljon silakkaa ja kilohailia, rannikkokalastus vähenee edelleen

Merialueen kaupallisen kalastuksen saaliin määrä ja arvo 1980–2018 (deflatointi: elinkustannusindeksi).

Merialueen kaupallisen kalastuksen kokonaissaalis oli 148 miljoonaa kiloa vuonna 2018. Se oli seitsemän miljoonaa kiloa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Saalis koostui pääosin avomereltä troolilla pyydetystä silakasta ja kilohailista. Rannikolla valtaosa kalastajista pyydysti rysillä ja verkoilla. Rannikkokalastuksen määrä pieneni edelleen, mutta siitä huolimatta joidenkin lajien saalis kasvoi.

Kaukolämpötyö aiheuttaa liikennemuutoksia Leningradinkadulla

Kaukolämpötyö kaventaa ajokaistaa Leningradinkadulla Bratislavankadun ja Rostockinkadun välisellä osuudella 14. kesäkuuta asti.

Nuku Rauhassa opastaa arjen turvaan Varvintorilla

Nuku rauhassa Turku 2019 on merellinen kokonaisturvallisuustapahtuma, joka avaa mahdollisuuden tutustua alan vapaaehtoisjärjestöihin ja viranomaisiin. Toiminnallisilla rasteilla pääset kokeilemaan, mitä arjen turvallisuus pitää sisällään ja toimintanäytöksissä näet, mitä turvallisuusalan viranomaiset tekevät.

Linnankadun ulkovalaistus uusitaan kokonaisuudessaan

Linnankadulla Silja Linen terminaalin ja Puistokadun välillä tehdään ulkovalaistuksen saneeraustyötä. Uusi valaistus toteutetaan led-tekniikalla ja tehokkaamman valaistustekniikan ansiosta valaisinpylväiden määrä vähenee.

Hiukkasia ilmassa viime vuonna aikaisempaa enemmän

Sekä pienhiukkasia että katupölyä oli ilmassa viime vuonna edellisvuosia enemmän.

Useamman vuoden jatkuneen laskevan suuntauksen jälkeen sekä pienhiukkasia että katupölyä oli ilmassa viime vuonna edellisvuosia enemmän. Tiedot ilmenevät Ilmatieteen laitoksen kunnilta ja teollisuudelta kokoamista ilmanlaadun vuositilastoista viime vuodelta.

Urheilu

Åboraakkeli: Hudson Kaapo Kakon jakolinjana

Kaapo Kakko.

Joki on totta kai Kaapo Kakolle tuttu näky. Jokaisen turkulaisen sielussa Aurajoki virtaa vuolaana ja kirkasvetisenä.

Suomi finaalitavoittein kilpa-aerobicin EM-kisaan Bakussa

Turkulaiset Fanny Samppa (vas.) ja Erika Rautiainen (oik.) tavoittelevat onnistumisia EM-areenalla sekä yksilökisassa että triossa yhdessä Linn Aghan kanssa.

Kilpa-aerobicin Euroopan mestaruudet ratkotaan tänä viikonloppuna Bakussa, Azerbaidzanissa. Kilpailussa nähdään suomalaisedustusta niin naisten kuin nuorten sarjoissa.

Oskari Siiki vahvistaa Tuton hyökkäystä

Oskari Siiki vetää ensi kaudella päälleen Tuton paidan.

Tuto Hockey ja Oskari Siiki ovat solmineet kauden 2019–20 kattavan pelaajasopimuksen. Siiki siirtyy Tutoon Turun Palloseurasta.

Jere Karlssonille ja Eetu Salmelalle jatkosopimukset Tuto Hockeyn kanssa

Jere Karlsson.

Jere Karlsson ja Eetu Salmela ovat tehneet Tuto Hockeyn kanssa jatkosopimukset kaudelle 2019–20.

Uran joukkue rakentuu pala kerrallaan

Kristian Palotien työ Uran päävalmentajana jatkuu.

Paikkansa Korisliigassa karsintojen jälkeen säilyttänyt Kaarinan Ura Basket kokoaa vähitellen ensi kauden palapeliään. Viime viikolla pari isompaa palasta loksahti paikalleen, kun Ura tiedotti päävalmentaja Kristian Palotien sopimuksen jatkumisesta. Lisäksi Ura julkisti sopimukset Miikka Luosmaan ja Marius van Andringan kanssa.

Kankaisten Golfille Golfliiton junioritoiminnan laatuseuramerkki

Kankaisten Golf ry:lle myönnettiin lauantaina Suomen Golfliiton junioritoiminnan Laatuseuramerkki. Tunnustus vastaan otettiin Kankaisten Golfin avoimien ovien päivän yhteydessä ja sen kävi luovuttamassa Golfliiton seurakehittäjä Hannu Paatelo . Tunnustusta olivat ottamassa vastaan seuran junioritoimikunnan puheenjohtaja Mika Aho ja seuran puheenjohtaja Timo Vainio .

Täysosuma
Kevään kestävä kissa.
Kevään kestävä kissa.
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
Ei mikään viivelähtö.
Ei mikään viivelähtö.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Huh huh, tämäkin vielä!
Huh huh, tämäkin vielä!