Kuukauden nainen: Hissu Kytö yhdistää eri kulttuurit toisiinsa

Hissu Kytö nauttii työstään DaisyLadies ry:n toiminnanjohtajana. Hissu Kytö nauttii työstään DaisyLadies ry:n toiminnanjohtajana. Kuva: Tiina Pitkänen

Elettiin vuotta 1971, kun HulyaHissuKytö saapui Istanbulista Turkuun suomalaisen aviomiehensä mukana. Pariskunta tapasi toisensa Yhdysvalloissa, jossa Kytö oli opiskelemassa ja rakkaus syttyi nopeasti. Suomen kieli ja kulttuuri olivat nuorelle naiselle täysin vieraita, eikä nykyään yleisiä tukipalveluja ollut vielä tarjolla.

Kytö kokee, että turkulaiset pitivät häntä pitkine tummine hiuksineen eksoottisena. Hän sai kaduilla kulkiessaan hämmentäviltä tuntuneita katseita osakseen. Sisukas nainen ei kuitenkaan lannistunut, vaan päätti pärjätä.

– En jäänyt odottamaan, että joku tulisi hakemaan minut kotoa, vaan lähdin itse tutustumaan ihmisiin ja etsimään paikkaani suomalaisessa yhteiskunnassa. Pidän edelleen jokaista uutta kohtaamista mahdollisuutena oppia ja kehittyä.

Ratkaiseva askel uuteen kotimaahan juurtumisessa tapahtui, kun hän sai ensimmäisen työpaikkansa Wärtsilän Turun tehtaalta kopiokoneen käyttäjänä. Sieltä hän eteni yrityksen kirjeenvaihto- sekä laskentaosastolle. Myöhemmin Kytö toimi muun muassa Turun kouluviraston apulaiskanslistin virassa sekä Vietnamin pakolaisnuorten vapaa-ajanohjaajana.

Lisäksi hän on ollut mukana vaikuttamassa yhteisiin asioihin muun muassa Kokoomusnaisissa. Kytö kertoo nauraen puoluevalinnastaan, joka tapahtui seitsemänkymmentäluvulla silloisen puheenjohtaja Harri Holkerin innoittamana.

– Kävelin sisään Kokoomuksen Varsinais-Suomen puoluetoimistolle ja kysyin, mitä voisin tulla tekemään heille. Aloitin poliittisen urani keittämällä kahvia kokousväelle.

Kytö painottaa työpaikan löytymisen olevan tärkeää maahanmuuttajanaisten integroitumiselle.

– Valitettavasti se ei ole tänä päivänä helppoa. Kantasuomalaisten ennakkoluulot vievät liian usein ulkomaalaistaustaisilta naisilta mahdollisuudet päästä näyttämään osaamistaan ja etenemään työelämässä. Luottamus heihin puuttuu.

Turku panostaa Kydön mukaan nykyään kiitettävästi maahanmuuttajien kielenopetukseen ja yhteiskunnassa vaadittavien tietojen ja taitojen opettamiseen. On kuitenkin paljon asioita, jotka eivät toimi. Kriittinen vaihe sopeutumisessa on oleskeluluvan odottaminen, jolloin byrokratia estää työnteon.

– Tekemistä olisi löydyttävä heti, jotta ihmiset kokisivat olonsa merkitykselliseksi.

Vuonna 2000 Kytö perusti Suomen ensimmäisen maahanmuuttajataustaisten naisten yhdistyksen DaisyLadies ry:n. Yhdistyksen tavoitteena on parantaa Suomeen muuttaneiden naisten asemaa sekä lisätä heidän osallisuuttaan suomalaisessa yhteiskunnassa. Lämminhenkinen toimipaikka Muistola Turun Linnankadulla kerää saman katon alle naisia eri kulttuureista.

Neljän työntekijän lisäksi toimintaa pyörittää iso joukko vapaaehtoisia sekä eri alojen harjoittelijoita. Muistolassa kokoontuu muun muassa erilaisia harrastusryhmiä sekä vertaistukiryhmiä arabian- ja somaliankielisille maahanmuuttajanaisille. Lisäksi tilassa toimii maanantaista perjantaihin kaikille avoin lounaskahvila.

Ideoita pursuava Kytö kertoo pitkäaikaisen unelmansa olevan eri kulttuureista tulevien iäkkäiden päiväkoti, jossa maahanmuuttajanaiset tarjoaisivat heille ruokaa, huolenpitoa ja seuraa. Hän kannustaa Muistolassa kävijöitä olemaan ylpeitä itsestään.

– Olette ihmisiä, naisia, äitejä ja yhteiskunnan kasvattajia.

Viisi kyssäriä

1. Mitä odotat maaliskuulta?

– Kevättä.

2. Kenet ottaisit viikoksi mukaasi autiolle saarelle?

– Ottaisin musiikin.

3. Lempiruokasi?

– Munakoisoruoat

4. Miten rentoudut mieluiten?

– Työnteko Muistolassa on minulle parhainta rentoutumista.

5. Mikä on ollut opettavaisin kokemus elämässäsi?

– Matka Turkkiin auttamaan maanjäristyksen uhreja. Se auttoi minua toipumaan burnoutista.

Tiina Pitkänen

Tutkimus: Populististen puolueiden äänestäjien talousajattelu vasemmistolaista

Haastatteluihin perustuvan tutkimuksen mukaan populististen puolueiden kannattajia Suomessa, Unkarissa, Italiassa, Ranskassa ja Saksassa yhdistää vahva 1980- ja 1990-lukuihin liittyvä nostalgia, kansallistunteen voimistuminen sekä turvallisuuden, vakauden ja taloudellisen oikeudenmukaisuuden kaipuu.

Valtioneuvosto vahvisti Etelä-Suomen kansallisen erityistuen lopullisen tukitason

Valtioneuvosto vahvisti torstaina Etelä-Suomessa maksettavan rehunurmen, rehuohran ja kevätvehnän väliaikaisen kansallisen erityistuen lopullisten tukitason. Tuen kokonaismäärä on 20 miljoonaa euroa, josta kahdeksan miljoonaa euroa eli 40 prosenttia kohdistuu Etelä-Suomen maito-, nauta-, lammas ja vuohitilojen rehunurmille ja 12 miljoonaa eli 60 prosenttia ohjataan alueen rehuohra- ja kevätvehnäaloille.

Turun vanhuspalvelujen oltava turvalliset

Turun vanhuspalveluiden kotihoidon ongelmat ovat laajalti tiedossa. Ongelmana on, että palveluasumisen paikoilla on huonokuntoisempia asukkaita, kuin mitä sopimuksissa lukee. Psykogeriatrisen hoidon alasajo on aiheuttanut ilmiön, jossa asuminen ja hoitaminen ovat vaarallisia. Hoitajamitoitus on väärin sijoitettujen asiakkaiden takia liian pieni. Kotihoidossa ja laitoshoidossa esiintyy samaa ongelmaa, kuin palveluasumisessakin. Hoidon laatu kärsii, kun hoidontarve ylittää käytössä olevan hoitajaresurssin.

Marjasatotieto verkkoon kaikkien ulottuville

Salaisten marjapaikkojen paljastumista ei tarvitse pelätä, sillä havaintometsä näkyy palvelussa vain 25 neliökilometrin (5 x 5 kilometriä) tarkkuudella.

Mustikan, puolukan ja suomuuraimen satotietoja voi nyt seurata Luonnonvarakeskuksen (Luke) marjahavainnot.fi-palvelusta. Kansalaiset ovat tervetulleet mukaan kartuttamaan satotietoja tallentamalla omia havaintojaan järjestelmään.

Turun kaupunginjohtaja Minna Arve keskustelee Euroopan tulevaisuudesta Eurocities-kaupunginjohtajien huippukokouksessa Brysselissä

Samaan aikaan kun EU-maiden johtajat keskustelevat Euroopan tulevaisuudesta Eurooppa-neuvoston huippukokouksessa, noin 60 Eurocities-kaupunginjohtajaa kokoontui torstaina Brysseliin julkistamaan kaupunkien asialistan Euroopalle. Verkoston kaupungit edustavat noin 130 miljoonaa ihmistä. Suomesta paikalla ovat Helsingin, Espoon, Vantaan, Tampereen, Oulun ja Turun kaupunginjohtajat.

Siivous harmittaa suomalaisia arkirutiineista eniten

Suomalaisten arjen ilonaiheet liittyvät ystäviin, yhdessäoloon, perheen kanssa vietettyyn aikaan, lapsiin ja lapsenlapsiin, ruokailuun ja ruoanlaittoon, liikuntaan ja harrastuksiin sekä työhön ja työkavereihin. Sekä lapsiperheillä että pariskunnilla isoin arjen tyytyväisyyttä lisäävä asia on parisuhde ja perhe. Yksinasuvat puolestaan ovat tyytyväisimpiä vapaa-ajan laatuun ja määrään.

Turvaistuimen käytöstä lipsutaan liian usein

Pienelle lapselle turvallisinta on matkustaa selkä menosuuntaan asennetussa turvaistuimesta vähintään kolmivuotiaaksi.

Liikenneturva ja poliisi tarkastelivat viime viikolla päiväkoti-ikäisten lasten kuljettamista autossa ja turvaistuinten käyttöä. Suuri osa lapsista matkusti asianmukaisesti, mutta turvaistuinratsioissa ilmeni myös erittäin huolestuttavia puutteita. Turvaistuimesta oli luovuttu liian aikaisin ja pieni lapsi matkusti vain auton turvavöissä, muutamassa tapauksessa ei edes niissä. Pienimpien lasten kohdalla korostui se riski, että lapsi oli käännetty matkustamaan kasvot menosuuntaan aivan liian aikaisin.

Näitä seksiaiheisia kysymyksiä suomalaiset kysyvät nimettömästi verkossa

Kaalimadon seksuaaliterapeutti Annukka Lavikainen on vastannut suomalaisten seksiin ja seksivälineisiin liittyviin kysymyksiin lähes kymmenen vuoden ajan. Nimettömästi verkossa esitettävät kysymykset madaltavat kynnystä kysyä asiantuntijalta. Kaalimato listasi yleisimmät kysymykset ja vastaukset niihin.

Endometrioosia sairastaa jopa 200 000 naista Suomessa

Gynekologinen potilasjärjestö Korento ry (ent. Endometrioosiyhdistys) järjestää valtakunnallisen Endometrioosiviikon 25.–31. maaliskuuta. Viikko on osa maailmanlaajuista kampanjaa ja se huipentuu lauantaina 30.3 maailmalla samaan aikaan järjestettäviin EndoMarch-tapahtumiin.

Urheilu

Turun Uimareiden vesipallonaiset runkosarjan voittoon

Turun Uimarit oli jälleen naisten vesipaollilun SM-runkosarjan ykkönen.

Naisten vesipallon SM-runkosarja saatiin päätökseen viikonloppuna. Runkosarjan voiton vei jo neljännen kerran peräkkäin Turun Uimarit vahvan alkukauden siivittämänä. Joukkue koki ainoat tappiot sarjassa viime vuoden finaalivastustajalleen ja kauden etukäteisasetelmissakin vahvimmaksi arvioidulle Uinti Tampereelle. Joukkueet kohtasivat toisensa neljä kertaa ja TU:n ja UiTa:n keskinäisten otteluiden voitot menivät tasan 2–2.

FC Inter perusti vähävaraisten perheiden junioreille tukirahaston

Timo Furuholm lupasi lahjoittaa pistebonusrahansa juniorien tukirahastoon.

FC Inter on perustanut oman tukirahaston heikoimmassa taloudellisessa asemassa olevien lasten ja nuorten jalkapalloharrastuksen tukemiseksi. Rahasto jakaa vuosittain haettavien stipendien kautta avustusta niille seuran junioreille, joiden perheillä on vaikeuksia harrastusmaksujen kanssa. Seurassa on tällä hetkellä noin 500 junioripelaajaa.

Puukkokatsomo: Katsojapula haasteena

Toiseksi korkein runkosarjan katsojakeskiarvo oli TPS:llä, vajaat 5 500 katsojaa.

Jääkiekon Liigalla on käsillä tärkeä kevät. Suomen ykköslajin korkeimmalla sarjatasolla riittää pohdittavaa, sillä päättyneen runkosarjan katsojamäärät eivät valtakunnallisella tasolla mairittele. Kaudella 2018–19 koko Liigan katsojakeskiarvo oli 4 232 katsojaa.

Paavo Nurmi Gamesissa jaossa Tokion olympiapaikat

Wilma Murto ja monet muut suomalaishuiput saavat venyä parhaimpaansa, jotta Tokion olympialaisten tulosrajat saavutetaan.

Kansainvälinen yleisurheiluliitto IAAF julkisti maaliskuun alulla tulosrajat, joilla urheilijat lunastavat paikkansa Tokion 2020 olympialaisiin. Suomalaisittain tulosrajat ovat kovat ja oletettavasti vain muutama urheilija pääsee rajan rikkomalla olympialaisiin.

Inter kohtaa puolivälierissä VPS:n Kupittaalla

Jalkapalloilun Suomen Cupin puolivälierävaiheen otteluparit arvottiin tiistaina. Inter, joka on Cupin hallitseva mestari, saa kotiottelussa vastaansa Vaasan Palloseuran. Ottelu pelataan lauantaina 30. maaliskuuta kello 15 kentällä Kupittaa 5.

Seppo Paju kolmonen frisbeegolfin Disc Golf Pro Tourin osakilpailussa Yhdysvalloissa

Seppo Paju.

Vuoden miespelaajaksi Euroopassa valittu lietolainen Seppo Paju sijoittui kolmanneksi frisbeegolfin Disc Golf Pro Tourin osakilpailussa Teksasissa Yhdysvalloissa. Pajun sijoitus sivuaa parasta suomalaistulosta Disc Golf Pro Tourilla.

Täysosuma
Ei mikään viivelähtö.
Ei mikään viivelähtö.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Huh huh, tämäkin vielä!
Huh huh, tämäkin vielä!
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?