Taloyhtiöt haluavat kierrättää nykyistä enemmän

Jätteiden lajittelun arvioidaan lisääntyvän tänä vuonna entisestään. Jätteiden lajittelun arvioidaan lisääntyvän tänä vuonna entisestään. Kuva: Jane Iltanen

Yli puolet taloyhtiöiden vastuuhenkilöistä kertoo lisänneensä jätteiden kierrätystä viime vuonna. Joka kolmas arvioi, että jätteiden lajittelu lisääntyy tänä vuonna entisestään. Kiinteistöliitto toteutti vuodenvaihteessa jäsentaloyhtiöilleen jätehuoltoon ja kiertotalouteen liittyvän kyselyn, johon vastasi lähes 5 000 taloyhtiöiden edustajaa.

Muovipakkauksia kierrättää 40 prosenttia vastaajien taloyhtiöistä. Pääkaupunkiseudulla osuus on muuta maata suurempi, 56 prosenttia. Kartonkipakkaukset lajitellaan jo 83 prosentissa taloyhtiöistä. Kaikkein säntillisimmin koko maassa lajitellaan keräyspaperia, jota kerää 95 prosenttia vastanneiden taloyhtiöistä. Lähes yhtä moni, 93 prosenttia taloyhtiöistä, lajittelee biojätteen.

– Kaiken kaikkiaan taloyhtiön vastuuhenkilöillä tuntuu olevan selkeän myönteinen tahtotila jätteiden säntilliseen käsittelyyn ja kierrätykseenkin, toteaa Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero.

Kolme neljästä kyselyn vastaajasta arvioi, että lajittelun ja kierrätyksen esteenä on kansalaisten välinpitämättömyys. Miltei kolmannes vastaajista katsoi, että kulutustavarat on valmistettu liian lyhytkestoisiksi. Miltei neljännes vastaajista katsoi, että tiedonpuute jätehuollon tavoitteista ja merkityksestä on esteenä lajittelulle ja kierrätykselle.

Yhtiötasolla 55 prosenttia vastaajista arvioi asukkaiden välinpitämättömyyden olevan haasteena kierrätyksen lisäämisessä. Pienissä yhtiöissä tämän ei uskota olevan läheskään yhtä usein haasteena. Huono lajitteluaktiivisuus nähtiin syyksi noin 38 prosentissa vastauksia ja jätekeräystilojen pienuus noin kolmanneksessa vastauksia. Odotuksien mukaista on se, että pienten yhtiöiden tapauksessa hieman runsaat puolet näki tilojen pienuuden olevan haaste.

Joka toinen taloyhtiö pitää mahdollisena lisätä muovipakkausten kierrätystä.

Myös pienissä yhtiöissä muovipakkausten nykyistä suurempaan keräyspotentiaaliin uskotaan, sillä miltei puolet enintään kymmenen huoneiston taloyhtiöistä uskoi, että muovijakeen keräystä voi lisätä. Metallin, lasin ja pakkauskartongin kierrätystä uskoi pystyvänsä lisäämään 20–25 prosenttia pienten yhtiöiden edustajista. Kaikista vastaajista hieman runsas viidennes kertoi, ettei osaa sanoa, mitä jätejaetta heidän yhtiössä voitaisiin kerätä lisää.

Kyselyn vastaajat saivat sanallisesti kertoa, millaisia tiedontarpeita he näkevät lajittelun ja kierrätyksen edistämisessä. Vastaajat toivoivat konkreettisia lajitteluohjeita, joita haluttiin nähtäville myös jätehuoneisiin.

– Tietoa tarvitaan lajittelun onnistumisen ja motivaation lisäämisen kannalta. Tietoa tarvitaan myös jätehuollon käytännön organisoimisesta, Kero sanoo

Kero muistuttaa, että Suomen noin 90 000:stä taloyhtiöstä 60 prosenttia on enintään kymmenen huoneiston yhtiöitä, joihin jätehuollon kiristyvät määräykset iskevät lähivuosina. Pienissä taloyhtiöissä hallinto on hyvin ohutta, mikä asettaa haasteita myös jätehuoltoon liittyvissä asioissa.

– Jätehuollon viestinnässä ei enää riitä pelkästään suomen ja ruotsin kieli. Viestinnän tulee kattaa nettiviestinnän ohella monipuolisesti esimerkiksi printtimedia. Asukkaiden saatavilla tulee olla konkreettisia lajitteluohjeita ja koulutusaineistoa. Tietoa on löydyttävä myös sosiaalisen median kanavista, Kero toteaa.

Kiinteistöliiton kyselyn perusteella taloyhtiöissä nähdään erityisenä haasteena vuokralaisten ja liikehuoneistojen jätehuollon sovittaminen muun taloyhtiön ja sen osakkaiden velvoitteisiin sekä käytäntöihin.

Kiinteistöliiton jäsenyhdistyksille kohdistettu kyselyn toteutettiin joulu–tammikuussa. Kyselyyn vastasi nettilomakkeelle 4 798 vastaajaa kaikkialta Suomessa ja kaiken kokoisista taloyhtiöistä. Pieni osa vastaajista tavoitettiin sosiaalisen median välityksellä. Vastaajien taloyhtiöissä isojen yhtiöiden osuus on suurempi kuin koko taloyhtiökannassa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Enemmistön mielestä perusoikeudet toteutuvat riittävästi

Suomessa koetaan kaikkien perusoikeuksien ja vapauksien toteutuvan ainakin jokseenkin riittävästi. Kärkeen kohoaa kokoontumisvapaus, jonka valtaosa (86 %) katsoo toteutuvan täysin tai jokseenkin riittävästi, käy ilmi KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksesta.

Syanobakteerit tuottamaan liuottimia, polttoaineita ja muovien raaka-aineita?

Verónica Carbonell González.

Kilpailukykyisten bioteknologian sovellusten kehittäminen vaatii tuotantosysteemiltä sekä tehokkuutta, säädeltävyyttä että geneettistä vakautta. Verónica Carbonell González selvitti Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa, miten haihtuvien hiilivety-yhdisteiden tuottoa bakteerisoluissa voitaisiin tehostaa.

Pikainen pakkopalautus ässäfaneille

Ässien faneja Turkuhallissa.

Eduskuntavaalien alla piisaa puhetta muukalaisista. Mutta pitäisikö meidän katsoa joskus hieman lähemmäksi, ehkä jopa peiliin? Erityisesti olisi syytä kiinnittää nyt huomionsa tiettyyn kansanryhmään: potuihin, porilaisiin Turkuun tunkeutujiin.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho vierailee Varsinais-Suomessa

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho vierailee Varsinais-Suomessa viikonloppuna 23.-24. maaliskuuta.

Kulutusluotot ja pikalainat kasvattavat ulosoton asiamääriä

Ulosottoon saapui vuonna 2018 noin 3,4 miljoonaa asiaa, mikä on noin 2,5 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Eri velallisia ulosotossa oli vuonna 2018 noin 577 000, lisäystä edellisvuoteen oli 3,4 prosenttia. Velallisista luonnollisia henkilöitä oli valtaosa, noin 519 000, ja yrityksiä ja yhteisöjä noin 58 000.

Turkulaiskuski huristeli 140 kilometrin tuntinopeutta ysitiellä alueella, jossa nopeusrajoituksena on 80 kilometriä tunnissa

Turkulainen noin 35-vuotias nainen ajoi keskiviikko-aamuna noin kello 7.30 Aurassa ysitiellä pidemmän matkaa noin 140 kilometrin tuntinopeutta alueella, jossa nopeusrajoituksena on 80 kilometriä tunnissa.

SDP:n Rönnholm vaatii laajaa kansallista työhyvinvoinnin ohjelmaa

Antton Rönnholm.

SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholm vaatii seuraavalta hallitukselta tekoja työhyvinvoinnin edistämiseksi. Mielenterveyshäiriöt ovat jo suurin peruste jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle.

Varissuolla kaadetaan tänään puita

Puita kaadetaan Turun Varissuon kaupunginosassa Varissuonkentällä ja Karvataskunpuiston leikkipaikalla. Kaadettavat puut poistetaan Varissuonkentän liikuntapaikkojen ja oleskelualueen sekä Karvataskunpuiston tulevan peruskorjauksen valmistelevina töinä.

VR maksoi valtiolle osinkoa sata miljoonaa euroa

VR-Yhtymä Oy:n tänään Helsingissä pidetty yhtiökokous on vahvistanut yhtiön vuoden 2018 tilinpäätöksen. Yhtiökokous päätti hallituksen esityksestä, että vuodelta 2018 jaetaan osinkoa sata miljoonaa euroa. Osinko maksetaan Suomen valtiolle.

Urheilu

Turun Uimareiden vesipallonaiset runkosarjan voittoon

Turun Uimarit oli jälleen naisten vesipaollilun SM-runkosarjan ykkönen.

Naisten vesipallon SM-runkosarja saatiin päätökseen viikonloppuna. Runkosarjan voiton vei jo neljännen kerran peräkkäin Turun Uimarit vahvan alkukauden siivittämänä. Joukkue koki ainoat tappiot sarjassa viime vuoden finaalivastustajalleen ja kauden etukäteisasetelmissakin vahvimmaksi arvioidulle Uinti Tampereelle. Joukkueet kohtasivat toisensa neljä kertaa ja TU:n ja UiTa:n keskinäisten otteluiden voitot menivät tasan 2–2.

FC Inter perusti vähävaraisten perheiden junioreille tukirahaston

Timo Furuholm lupasi lahjoittaa pistebonusrahansa juniorien tukirahastoon.

FC Inter on perustanut oman tukirahaston heikoimmassa taloudellisessa asemassa olevien lasten ja nuorten jalkapalloharrastuksen tukemiseksi. Rahasto jakaa vuosittain haettavien stipendien kautta avustusta niille seuran junioreille, joiden perheillä on vaikeuksia harrastusmaksujen kanssa. Seurassa on tällä hetkellä noin 500 junioripelaajaa.

Puukkokatsomo: Katsojapula haasteena

Toiseksi korkein runkosarjan katsojakeskiarvo oli TPS:llä, vajaat 5 500 katsojaa.

Jääkiekon Liigalla on käsillä tärkeä kevät. Suomen ykköslajin korkeimmalla sarjatasolla riittää pohdittavaa, sillä päättyneen runkosarjan katsojamäärät eivät valtakunnallisella tasolla mairittele. Kaudella 2018–19 koko Liigan katsojakeskiarvo oli 4 232 katsojaa.

Paavo Nurmi Gamesissa jaossa Tokion olympiapaikat

Wilma Murto ja monet muut suomalaishuiput saavat venyä parhaimpaansa, jotta Tokion olympialaisten tulosrajat saavutetaan.

Kansainvälinen yleisurheiluliitto IAAF julkisti maaliskuun alulla tulosrajat, joilla urheilijat lunastavat paikkansa Tokion 2020 olympialaisiin. Suomalaisittain tulosrajat ovat kovat ja oletettavasti vain muutama urheilija pääsee rajan rikkomalla olympialaisiin.

Inter kohtaa puolivälierissä VPS:n Kupittaalla

Jalkapalloilun Suomen Cupin puolivälierävaiheen otteluparit arvottiin tiistaina. Inter, joka on Cupin hallitseva mestari, saa kotiottelussa vastaansa Vaasan Palloseuran. Ottelu pelataan lauantaina 30. maaliskuuta kello 15 kentällä Kupittaa 5.

Seppo Paju kolmonen frisbeegolfin Disc Golf Pro Tourin osakilpailussa Yhdysvalloissa

Seppo Paju.

Vuoden miespelaajaksi Euroopassa valittu lietolainen Seppo Paju sijoittui kolmanneksi frisbeegolfin Disc Golf Pro Tourin osakilpailussa Teksasissa Yhdysvalloissa. Pajun sijoitus sivuaa parasta suomalaistulosta Disc Golf Pro Tourilla.

Täysosuma
Ei mikään viivelähtö.
Ei mikään viivelähtö.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Huh huh, tämäkin vielä!
Huh huh, tämäkin vielä!
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?