Latauspisteitä tulee lisää sähköautojen yleistymisen tahtiin

eTolppa on hybridi- ja sähköautojen lataus- ja lämmitystolppa, joka mittaa sähkönkulutusta tolppakohtaisesti. eTolppa on hybridi- ja sähköautojen lataus- ja lämmitystolppa, joka mittaa sähkönkulutusta tolppakohtaisesti.

Liikenteen sähköistäminen on nostettu ilmastotavoitteiden saavuttamisessa yhdeksi keskeiseksi keinoksi. Siitä seuraa sähköautojen latauslaitteistojen asennuttamisen tarve.

Koska suuri osa suomalaisista asuu taloyhtiöissä, keskusteluun on noussut kysymyksiä siitä, miten latauspisteet ovat taloyhtiöiden tiloihin teknisesti järjestettävissä, millaisia latauslaitteistoja voidaan taloyhtiöihin rakentaa ja siitä, miten lataamisen energiakustannukset saa luotettavasti kohdennettua lataajien maksettavaksi sekä millaisia apuvälineitä tähän tarvitaan.

Taloyhtiön kannattaa pyytää sähköautolatauksen yksityiskohdat tunteva sähköalan ammattilainen kertomaan ratkaisuista ja kustannuksista esim. taloyhtiön kokoukseen. Hänen kanssaan yhdessä voi myös pohtia sitä, millaiset ovat käyttäjien tarpeet, millaisia latauksia voidaan alkuvaiheessa sallia sekä milloin ja miten on syytä alkaa investoimaan parannuksiin.

Ensimmäinen selvitettävä asia on mitä latausjärjestelmältä halutaan? Halutaanko taata taloyhtiön asukkaille yön yli latauksessa tietty määrä kilometrejä tai tietty määrä kilometrejä esimerkiksi tunnin latauksella? Haluttu toimintasäde ja latauksen nopeus muodostavat tärkeimmät kriteerit latausjärjestelmälle. Avuksi tähän pohdintaan mainittakoon Henkilöliikennetutkimus vuodelta 2016: Suomalainen liikkuu keskimäärin 41 kilometriä päivässä ja 15 kilometriä yhdellä siirtymällä.

Lisäksi on päätettävä latauskustannusten kohdennus: riittävätkö käyttäjien mittarit, jotka luetaan määrävälein samaan tapaan kuin vesimittareiden kanssa on toimittu. Vai olisiko parempi valita sellainen älykkäämpi latausjärjestelmä, joka raportoi latauspistekohtaisesta energiamäärästä.

Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry:n tekninen asiantuntija Matti Orrberg ja Voltmen Oy:n toimitusjohtaja Janne Skogberg rauhoittelevat kustannuksista huolestunutta kansaa.

– Kun sähköautoilijat ovat vielä toistaiseksi selkeä vähemmistö, kaikkia taloyhtiön autopaikkoja ei tarvitse heti muuntaa sähköautojen latauspisteiksi.

Yksi ratkaisu on tehdä pitkän ajan suunnitelma, jonka voi sitten toteuttaa vaiheittain sähköautojen lisääntyessä. Yleensä alkuun päästään vanhoilla lämmityspisteillä vaihtamalla vain kotelo lataukseen sopivaksi. Kaapeloinnin voi uusia myöhemminkin. Joitakin teknisiä edellytyksiä on huomioitava.

Tarvittava energiamäärä perustuu siihen, kuinka paljon ajokilometrejä halutaan taata latausaikana. Ja mitä nopeammin energiaa halutaan ladata sitä enemmän tarvitaan tehoa. Sähköautolatauspisteiden hankinnan yhteydessä tulisi varmistaa, että kiinteistön sähkökeskukset sekä liittymis-, nousu- ja ryhmäkaapelointi ovat riittäviä, niin etteivät sähköt katkea ylikuormitustilanteessa.

– Osakkaiden yksittäin hankkimat eri tyyppiset latauslaitteet eivät ole pitemmän päälle hyvä ratkaisu. Kannattaa edetä harkiten ja tehdä taloyhtiölle kokonaisvaltainen suunnitelma, jolla varmistetaan tehon riittävyys ja laitteiden yhteensopivuus. Älykäs latausjärjestelmä huolehtii latausten ohjauksesta ja tehotasapainosta eikä välttämättä ole tarvetta parantaa koko kiinteistön sähkönjakelua, tietää Orrberg.

On yleinen käytäntö, että taloyhtiöiden autopaikat ovat asukkaille nimettyjä, jolloin sähköauton latausmahdollisuus – vaikka sitten pienempitehoisenakin – on taattava jokaiselle asukkaalle. Ratkaisu, jossa taloyhtiöllä olisi sähköautoilijoiden yhteiskäytössä oleva latauspaikka, on käytännössä hankala eikä siksi suositeltava.

– Kukaan ei halua lähteä yömyöhään siirtämään autoaan ja tekemään tilaa seuraavalle lataajalle, toteaa Skogberg.

Jos tavoitellaan ARA-tukea, latausvalmius kannattaa tehdä kerralla kaikille taloyhtiön autopaikoille.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Turun Eurooppa-foorumin ohjelmaan eduskunnan suuren valiokunnan julkinen kuuleminen

Turun Eurooppa-foorumissa, 29.–31. elokuuta, osa ohjelmaa on eduskunnan suuren valiokunnan julkinen kuuleminen perjantaina 30. elokuuta noin kello 11–14. Kuulemisen tarkka aikataulu varmistuu myöhemmin.

Kesäsäät suosineet viljelykasvien kasvua

Kesäkuun lämpimät ja aurinkoiset säät ovat jouduttaneet viljelykasvien kehitystä. Kasvustojen kehitys on Etelä-Suomessa runsaan viikon edellä keskimääräisestä. Maan itä- ja pohjoisosissa kasvustojen kehitys on lähes normaalissa aikataulussaan. Säilörehun ensimmäinen sato on saatu talteen suuressa osassa maata hyvissä sääoloissa. Kuivaheinän korjuu on käynnistynyt maan etelä- ja keskiosissa. Varhaisperunan, varhaisvihannesten ja mansikan satokausi alkaa olla parhaimmillaan.

Ruisrock muuttaa liikennejärjestelyjä huomisesta alkaen

Ruissalon Kansanpuiston festivaalialue on suljettu yleisöltä festivaalin rakennuksen ja purun aikana 26.6.–10.7. Festivaaliviikolla myös saareen kulkemista rajoitetaan. Festivaalivieraat voivat pysäköidä autonsa Artukaisissa sijaitsevalle parkkialueelle, jolta maksuton festaribussi kulkee festaribussiasemalle.

Nuoret aikuiset yleisimmin halukkaimpia seksiin saman sukupuolen edustajan kanssa

Kaalimato.comin tutkimuksesta selviää, että seksuaalinen avoimuus näkyy etenkin nuoremman suomalaisväestön keskuudessa. Yli puolet alle 35-vuotiaista suomalaisista, jotka harrastavat seksiä pääasiassa eri sukupuolta olevan kumppanin kanssa, haluaisi tai voisi ainakin harkita seksin harrastamista samaa sukupuolta olevan kanssa. Eniten kiinnostusta samaa sukupuolta kohtaan osoittavat suomalaisnaiset, joista joka viides haluaisi tai voisi harkita seksiä naisen kanssa.

Yhdeksän kymmenestä jalankulkijasta kunnioittaa punaista valoa

Liikenneturvan seurantojen mukaan 92 prosenttia kävelijöistä pysähtyy punaisiin liikennevaloihin, mikä on seurantahistorian paras lukema. Lähes puolet Liikenneturvan kyselyyn vastanneista suomalaisista kuitenkin kertoo joutuneensa liikenteessä vaaratilanteeseen, kun toinen tielläliikkuja on kävellyt punaisia päin.

Siro vihanneskrassi sopii moneen kesäruokaan

Vihreä ja siro vihanneskrassi sisältää samoja sinappiöljyjä kuin suurempi sukulaisensa vesikrassi. Niiden käyttö on samanlaista. Vihanneskrassin ituja saksitaan suoraan raakana valmiin ruoan päälle. Sen maku sopii hyvin salaatteihin, keittoihin, kalaruokiin ja voileiville.

Suomalainen popsii kolme pullaa viikossa

Pullat ja leivokset maistuivat suomalaisille vuonna 2018. Niillä herkutellaan kuitenkin maltillisesti: vuosittain suomalainen syö vajaa 8 kiloa leipomoiden leipomaa kahvileipää ja konditoriatuotteita. Tämä tarkoittaa noin kolmea keskikokoista (50 g) pullaa tai pientä kakkupalaa viikossa.

Poliisi ottanut kiinni henkilöitä Raision Petäsmäessä tapahtuneen henkirikoksen johdosta

Poliisi tutkii Raision Petäsmäessä viikonloppuna tapahtunutta epäiltyä henkirikosta. Poliisi on suorittanut asiassa kiinniottoja sunnuntaina ja maanantaina. Esitutkinta on alussa, eikä poliisi tässä vaiheessa kerro asiasta enempää.

Suomessa on yli 70 syötävää marjaa

Oletko koskaan maistanut tuoksuvatukan tai ruohokanukan marjoja? Tiesitkö, että niitäkin voi syödä? Satu Hovin uusi Marjat (Readme.fi) esittelee tuttujen marjojemme lisäksi useita kymmeniä syötäviä lajeja runsain kuvin, tunnistus- ja valmistusvinkein. Kirja kertoo myös niiden yleisyydestä, ravintosisällöstä, ravintokäytöstä, terveysvaikutuksista, säilönnästä, näköislajeista sekä mistä niitä löytää. Monia lajikkeita voi syödä sellaisenaan tai käyttää ruokien, leivonnaisten, juomien, hillojen ja mehujen raaka-aineena tai mausteena.

Urheilu

Inter ei saa helppoja pisteitä VPS:ltä

Interin edellinen kotivoitto on toukokuulta, kun KuPS kaatui Kupittaalla.

Kun Veikkausliiga tiistai-iltana jatkuu, Interillä on selvä tavoite. Kotiottelusta VPS:ää vastaan kolme pistettä ja sarjan kärkipaikka edelleen hallussa riippumatta siitä mitä takana väijyvä nelikko – Honka, Ilves, KuPS ja HJK – omissa otteluissaan tekee.

Palloliitto investoi seuroihin kaksi miljoonaa euroa

Palloliiton liittohallitus kokoontui juhannuksen alla kokoukseen, jossa hallitus päätti talenttivalmennustukea saavista seuroista sekä uuden HatTrick -avustuksen avaamisesta hakuun kesällä. Kokonaissumma näille kahdelle hankkeelle on kaksi miljoonaa euroa.

Liput Inter-Brønby-otteluun myynnissä

FC Inter kohtaa tanskalaisen Brønby IF:n Eurooppa-liigan ensimmäisellä karsintakierroksella. Joukkueiden ensimmäinen kohtaaminen on Tanskassa 11. heinäkuuta. 18. heinäkuuta joukkueet kohtaavat toisessa osaottelussa Kupittaalla. Ottelu Kupittaalla alkaa kello 18.30.

Åboraakkeli: Kisaodotus jatkuu Turussa

Jääkiekon MM-kisojen 2022 pääpelipaikka on Tampereelle rakentuva uusi suurhalli, joka valmistuu 2021.

U16-pojat Baltic Cupiin

U16-poikien maajoukkue matkaa juhannuksen jälkeisellä viikolla perinteiseen Baltic Cupiin, joka pelataan tänä vuonna Virossa 29. kesäkuuta–2. heinäkuuta. FC Interistä mukaan joukkueeseen on valittu 2003-syntyneet Tegra Mukuna ja Linus Rönnberg . Lisäksi varasijalle on nimetty Interin Jasper Yrjas . TPS:stä mukana on Onnipekka Pajula . Suomi kohtaa Baltic Cupissa Viron, Latvian ja Liettuan.

Jälkipeli: J-P Jalon selostajaura on kestänyt jo vuosikymmeniä

Nostalgiaa huokuvassa kuvassa Juha-Pekka Jalo on asettunut kasettimankkoineen samoille sijoille kuin vuonna 1985. Jalo tallensi silloin ennakkoluulottomasti selostusnäytteen Auran Aalloille. Tästä alkoi jo vuosikymmeniä kestänyt selostusura.

Näin ajatteli varmaan moni Kupittaan jalkapallo-otteluun saapunut katsoja vuonna 1985. Syystäkin. Turun Palloseuran kotiottelussa kentällä kirmasivat pikkuveljet Tomi ja Timo Jalo ja samanaikaisesti isoveli Juha-Pekka Jalo selosti ottelun kulkua kasettimankalle katsomossa yleisön keskellä istuen.

Täysosuma
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Kevään kestävä kissa.
Kevään kestävä kissa.
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
Ei mikään viivelähtö.
Ei mikään viivelähtö.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.