Pelastusarmeija tuunasi vanhoista kattiloista joulupatoja

Pelastusarmeijan joulupata sai alkunsa San Franciscossa 1890-luvulla. Suomessa ensimmäiset joulupadat nähtiin 1906. Pelastusarmeijan joulupata sai alkunsa San Franciscossa 1890-luvulla. Suomessa ensimmäiset joulupadat nähtiin 1906. Kuva: Jane Iltranen

Pelastusarmeijan perinteiset joulupadat ilmestyvät katukuvaan jälleen joulun alla. Tänä vuonna osa padoista on ihmisiltä saatuja vanhoja kattiloita.

– Järjestimme tänä vuonna ensimmäistä kertaa julkisen keräyksen, jossa ihmiset saivat tuoda omia vanhoja kattiloitaan Pelastusarmeijalle. Meille tuli kaikkiaan toista sataa pataa ja kattilaa. Kaikkia ei ehditä vielä täksi jouluksi tehdä joulupadoiksi, koska padan tuunaamiseen liittyy aika paljon työtä, kertoo Pelastusarmeijan markkinointivastaava Anne Fredriksson.

Vaikka täksi vuodeksi kaikkia jo lahjoitettuja patoja ei ehditäkään saada katujen varsille, Pelastusarmeija ottaa vanhoja kattiloita vastaa ympäri vuoden.

– Vanhoja kattiloita otetaan vastaan ympäri vuoden, eikä sekään häiritse joulupatakäytössä, jos kattila on palanut kotikäytössä pohjaan, kun kaikki joulupadat maalataan joka tapauksessa mustaksi. Joulupatana pata saa uuden elämän, joka voi jatkua vuosikausia, Fredriksson sanoo.

Monet käytössä olevat joulupadat ovat palvelleet vuosia joulupatoina. Jonkin verran vaihtuvuutta padoissa kuitenkin on. Myös muita syitä joulupatatempaukselle oli.

– Keräys tukee kestävää kehitystä, joka on yksi keskeisiä arvojamme. Toinen merkittävä asia on, että keräys tukee Pelastusarmeijan työpajatoimintaa. Kaikki padat käsitellään Pelastusarmeijan työpajoissa, Fredriksson kertoo.

– Kiinnostus oli sen verran suurta, että en näe miksei tällainen kattiloiden keräys jatkuisi tulevinakin vuosina.

Jo vuodesta 1906 Suomen katukuvaan kuuluneet joulupadat ovat perinteisesti mustia. Lahjoitettujen kattiloiden käsittelytarve vaihtelee, mutta lopputuloksena ne näyttävät perinteisiltä Pelastusarmeijan joulupadoilta.

– Miten pataa tuunataan, riippuu totta kai siitä, millainen kattila tai pata on alunperin ollut. Joidenkin kohdalla tehdään aika isojakin muutostöitä. Kahvat poistetaan, raha-aukko lisätään, lukitusmekanismi kiinnitetään ja padat maalataan mustaksi, Fredriksson luettelee.

Joulupatakeräys on yli satavuotinen perinne, joka ei viime vuosina ole ainakaan menettänyt merkitystään. Viime vuosina joulupatakeräys on tuottanut maanlaajuisesti noin 800 000 – 900 000 euroa. Viime vuonna joulupatakeräys tuotti 930 000 euroa.

– On hienoa, että ihmiset kokevat joulupatakeräyksen niin tärkeänä asiana, sillä avuntarvitsijoiden määrä ei ole viime vuosina vähentynyt, pikemminkin päin vastoin.

– Monille joulupatakeräykseen osallistuminen on vuosia ja vuosikymmeniä jatkunut perinne. Se lämmittää suuresti, kun kuulee ihmisiltä niitä tarinoita, että joulupadalla on käyty lahjoittamassa jo pikkulapsena ja sitten siitä on muodostunut perinne, joka jatkuu.

Ilkka Lappi

Kysely: Joka neljäs palkansaaja ei ymmärrä mitä paikallinen sopiminen tarkoittaa

Noin joka neljäs työssä käyvä ei ymmärrä paikallista sopimista tai mitä sen lisääminen voisi tarkoittaa hänen työehtojensa kannalta. Paikallinen sopiminen on epäselvä jopa reilulle 40 prosentille alle 30-vuotiaista sekä pienituloisista. Tämä tuli esiin Toimihenkilöliitto ERTO:n kesäkuussa tekemässä kyselytutkimuksessa.

Kilpailuvoittajat Elim Chan ja Yulianna Avdeeva TFO:n vieraina

Yulianna Avdeeva.

Maailmalla menestyneet kilpailuvoittajat, kapellimestari Elim Chan ja pianisti Yulianna Avdeeva , esiintyvät Turun filharmonisen orkesterin kanssa torstaina ja perjantaina 19.–20. syyskuuta kello 19 Konserttitalossa. Slaavilaisessa ohjelmassa kuullaan musiikkia säveltäjiltä Nikolai Rimski-Korsakov , Frédéric Chopin ja Pjotr Tšaikovski .

Yli miljoona ihmistä asuu yksin Suomessa

Uusi tutkimus selvittää, millainen on yksinasuvien suomalaisten mielen hyvinvointi ja elämänlaatu ja millaisia sosiaalisen ja yhteiskunnallisen tuen tarpeita heillä on. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimus on osa laajempaa, Suomen Akatemian rahoittamaa hanketta yksinasuvien hyvinvointiin liittyen.

Pihlajaniemen maankäytön yleissuunnitelma lautakunnan hyväksyttäväksi, tavoitteena asuinalue 5 000 asukkaalle

Kaupunkiympäristölautakunnalle ja edelleen kaupunginhallitukselle esitetään Pihlajaniemen maankäytön yleissuunnitelman hyväksymistä alueen asemakaavoituksen pohjaksi. Lautakunta kokoontuu tiistaina. Suunnittelualue on tunnettu yleisesti Heikkilän kasarmialueena.

Syksyn makuja jäätelöissä

Jäätelökesä jatkuu jäätelösyksyllä. Syyskuussa jäätelövalikoimaan saadaan ihastuttavia uutuusmakuja, joissa maistuvat perisuomalaiset herkut. Marjaisten makujen valikoimaa täydentävät soiden kuningatar lakka-vanilja ja mustikkajäätelö.

Työryhmä: Jätteiden lajittelua ja erilliskeräystä lisättävä merkittävästi

Jätelain uudistusta pohtinut työryhmä ehdottaa biojätteen ja pakkausjätteiden (muovi-, kartonki-, metalli- ja lasipakkaukset) erilliskeräyksen laajentamista kaikissa taajamissa viiden huoneiston ja sitä suurempiin kiinteistöihin. Yli 10 000 asukkaan taajamissa biojätteen erilliskeräys halutaan laajentaa kaikkiin kiinteistöihin. Erilliskeräys tulisi järjestää vastaavasti myös liike- ja yrityskiinteistöissä.

Vertaistukea nuorille leskille

Turussa kokoontuu Suomen nuoret lesket ry:n vertaistukiryhmä kerran kuukaudessa. Tapaamisissa jaetaan kokemuksia, vaihdetaan vinkkejä sekä keskustellaan leskeyden mukanaan tuomista haasteista, ajatuksista ja tunteista. Ryhmä on suunnattu pääasiassa alle 50-vuotiaille nuorille leskille, mutta ikäraja on joustava. Monilla on mukana myös lapsia ryhmässä ja siellä käsitellään myös lasten kokemuksia sekä lastenhoitoon liittyviä asioita.

Maarian seurakunnalle toivotaan tilaa Runosmäen monitoimitalosta, Hirvensalon seurakuntakeskus halutaan peruskorjata

Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän ensi vuoden tilikauden tulos arvioidaan puoli miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Vuoden 2020 vuosikatteeksi arvioidaan kolme miljoonaa euroa.

Suomalaiset ahkeria paristokierrättäjiä

Eucobatin vuoden 2017 tilaston mukaan kärkipaikkaa paristojen ja akkujen kierrätyksessä pitävät tanskalaiset, perässään belgialaiset, hollantilaiset ja suomalaiset. Suomessa aktiiviisuuteen on vaikuttanut ainakin se, että 13 000 keräyspisteen verkosto on Euroopan laajimpia. Suomalaiset kiikuttivat keräyspisteille vuonna 2018 keskimäärin karkkipussillisen verran käytettyjä virtalähteitä, noin 270 grammaa.

Urheilu

PNG kurottaa kohti kultaa

Paavo Nurmi Games hakee Continental Circuit -sarjan korkeimmalle, niin sanotulle kultatasolle.

Kansainvälinen yleisurheiluliitto uudistaa ensi vuodeksi kisajärjestelmäänsä. Timanttiliiga-kisojen alle tulee kolmiportainen World Athletics Continental Circuit -sarja. Paavo Nurmi Games hakee sarjan korkeimmalle, niin sanotulle kultatasolle.

Puukkokatsomo: Päättyikö Teemu Packalenin UFC-ura?

Teemu Packalen.

Vähän jäi turkulaisittain kerrottavaa Abu Dhabissa syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna käydystä UFC-illasta. Teemu Packalenin ensimmäinen vapaotteluottelu kahteen ja puoleen vuoteen kesti kolme ja puoli minuuttia. Sitten tuli kova lyönti ja valot sammuivat. Samalla, hyvin todennäköisesti, päättyi myös turkulaisen UFC-ura.

Otteluanalyysi: Inter jatkaa voitolla sarjan kärjessä

Mika Ojala, Timo Furuholm ja Filip Valencic. Interin tehotrio.

Inter on vahvasti mukana jalkapallon Veikkausliigan mestaruuskamppailussa. Joukkue otti ison loikan kohti pyttyä lyömällä IFK Mariehamnin Kupittaalla 2-0 (0-0). Maarianhaminalaiset tarjosivat hyvän vastustuksen ja olivat kenttäpelissä tasapäisiä Interin kanssa. Kotijoukkue oli kuitenkin selvästi parempi murtautumisvaiheessa ja se kykeni luomaan maalipaikkoja. Ja myös maaleja.

Menoviikko: Matka kohti mestaruutta alkaa

FC Interillä on kaikki mahdollisuudet palauttaa Veikkausliigan mestaruusveistos Turkuun 11 vuoden tauon jälkeen. Ensimmäisenä vastaan asettuu IFK Mariehamn.

Veikkausliigan mestaruussarja alkaa ensi sunnuntaina. Piikkipaikalta loppuhuipennukseen starttaava Inter kohtaa ensimmäisessä ottelussaan IFK Mariehamnin. Ottelu Kupittaalla alkaa kello 17.

Tähen Toivomus vei Kavioliiga-pisteet ja samalla Pohjoismaiden mestaruuden Metsämäessä

Henri Bollströmin ohjastama Tähen Toivomus vei Kavioliiga-pisteet Metsämäessä.

Kavioliigan ensimmäinen kausi jatkui Turussa Metsämäen raviradalla molempien rotujen osakilpailuilla. Kylmäveristen osakilpailu oli samalla Pohjoismaiden mestaruus. Kavioliiga-pisteet ja Pohjoismaiden mestarin titteli jäivät Suomeen, kun Henri Bollström kannusti Tähen Toivomuksen voittoon. Lämminveristen osakilpailussa loisti Tapio Mäki-Tulokkaan valmentama Chief Orlando.

Åboraakkeli: Jäitä Huuhkajien sulkiin

Teemu Pukki.

Myönnettävä on, että Huuhkajilla on edelleen erinomainen mahdollisuus selvitä kesän 2020 jalkapallon EM-kisoihin. Karsintoja on jäljellä neljä peliä ja lähin uhkaaja takana on kolmen pisteen päässä oleva Armenia.

Täysosuma
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Kevään kestävä kissa.
Kevään kestävä kissa.
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
Ei mikään viivelähtö.
Ei mikään viivelähtö.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.