Pelastusarmeija tuunasi vanhoista kattiloista joulupatoja

Pelastusarmeijan joulupata sai alkunsa San Franciscossa 1890-luvulla. Suomessa ensimmäiset joulupadat nähtiin 1906. Pelastusarmeijan joulupata sai alkunsa San Franciscossa 1890-luvulla. Suomessa ensimmäiset joulupadat nähtiin 1906. Kuva: Jane Iltranen

Pelastusarmeijan perinteiset joulupadat ilmestyvät katukuvaan jälleen joulun alla. Tänä vuonna osa padoista on ihmisiltä saatuja vanhoja kattiloita.

– Järjestimme tänä vuonna ensimmäistä kertaa julkisen keräyksen, jossa ihmiset saivat tuoda omia vanhoja kattiloitaan Pelastusarmeijalle. Meille tuli kaikkiaan toista sataa pataa ja kattilaa. Kaikkia ei ehditä vielä täksi jouluksi tehdä joulupadoiksi, koska padan tuunaamiseen liittyy aika paljon työtä, kertoo Pelastusarmeijan markkinointivastaava Anne Fredriksson.

Vaikka täksi vuodeksi kaikkia jo lahjoitettuja patoja ei ehditäkään saada katujen varsille, Pelastusarmeija ottaa vanhoja kattiloita vastaa ympäri vuoden.

– Vanhoja kattiloita otetaan vastaan ympäri vuoden, eikä sekään häiritse joulupatakäytössä, jos kattila on palanut kotikäytössä pohjaan, kun kaikki joulupadat maalataan joka tapauksessa mustaksi. Joulupatana pata saa uuden elämän, joka voi jatkua vuosikausia, Fredriksson sanoo.

Monet käytössä olevat joulupadat ovat palvelleet vuosia joulupatoina. Jonkin verran vaihtuvuutta padoissa kuitenkin on. Myös muita syitä joulupatatempaukselle oli.

– Keräys tukee kestävää kehitystä, joka on yksi keskeisiä arvojamme. Toinen merkittävä asia on, että keräys tukee Pelastusarmeijan työpajatoimintaa. Kaikki padat käsitellään Pelastusarmeijan työpajoissa, Fredriksson kertoo.

– Kiinnostus oli sen verran suurta, että en näe miksei tällainen kattiloiden keräys jatkuisi tulevinakin vuosina.

Jo vuodesta 1906 Suomen katukuvaan kuuluneet joulupadat ovat perinteisesti mustia. Lahjoitettujen kattiloiden käsittelytarve vaihtelee, mutta lopputuloksena ne näyttävät perinteisiltä Pelastusarmeijan joulupadoilta.

– Miten pataa tuunataan, riippuu totta kai siitä, millainen kattila tai pata on alunperin ollut. Joidenkin kohdalla tehdään aika isojakin muutostöitä. Kahvat poistetaan, raha-aukko lisätään, lukitusmekanismi kiinnitetään ja padat maalataan mustaksi, Fredriksson luettelee.

Joulupatakeräys on yli satavuotinen perinne, joka ei viime vuosina ole ainakaan menettänyt merkitystään. Viime vuosina joulupatakeräys on tuottanut maanlaajuisesti noin 800 000 – 900 000 euroa. Viime vuonna joulupatakeräys tuotti 930 000 euroa.

– On hienoa, että ihmiset kokevat joulupatakeräyksen niin tärkeänä asiana, sillä avuntarvitsijoiden määrä ei ole viime vuosina vähentynyt, pikemminkin päin vastoin.

– Monille joulupatakeräykseen osallistuminen on vuosia ja vuosikymmeniä jatkunut perinne. Se lämmittää suuresti, kun kuulee ihmisiltä niitä tarinoita, että joulupadalla on käyty lahjoittamassa jo pikkulapsena ja sitten siitä on muodostunut perinne, joka jatkuu.

Ilkka Lappi

Väinö Rahko jatkaa Loimussa ainakin kevääseen 2021

Väinö Rahko.

Lentopallon Mestaruusliigassa debytoinut 199-senttinen yleispelaaja Väinö Rahko , 18, on tehnyt kahden vuoden jatkosopimukseen kasvattajaseuransa kanssa. Rymättyläläislähtöinen tulevaisuuden nimi nähdään oranssissa paidassa vähintään kevääseen 2021 asti.

Uusi Tuomioistuinvirasto aloittaa vuonna 2020

Tuomioistuinvirasto aloittaa toimintansa vuonna 2020. Uudistuksen voimaantulo on tarkoitus vahvistaa tasavallan presidentin esittelyssä perjantaina.

Raakapuun reaalinen kantohinta nousi kuudella prosentilla

Metsäteollisuuden ostamaa puuta kirjautui tilastoon 51,5 miljoonaa kuutiometriä.

Viime vuotta leimasi yksityismetsistä ostetun raakapuun reaalisen kantohintatason selvä kallistuminen. Nousua oli kuusi prosenttia edellisvuodesta. Metsäteollisuus ostaa valtaosan yksityismetsien puusta pystykaupoilla, ja niiden osuus puukaupasta ylsi lähes 90 prosenttiin.

Merenkulun hiilidioksidipäästöjen tiedonkeruuta yhtenäistetään

Euroopan komissio on antanut ehdotuksen asetukseksi, joka yhtenäistää EU:n tietojen keruuta merenkulun hiilidioksidipäästöistä maailmanlaajuisen järjestelmän kanssa. Valtioneuvosto toimitti asetusta koskevan kirjelmän eduskunnalle torstaina.

Kenelle Junior Taito -palkinto?

Taitoliitto ja LähiTapiola jakavat toisen kerran nuorille taitajille suunnatun kädentaitojen palkinnon. Palkinnon voi saada 12–25-vuotias nuori käsityön tekijä tai ryhmä, joka harrastaa käsitöiden tekemistä ja saa iloa itse tekemisestä, on edistänyt jollain tavalla käsityön asiaa vaikkapa harrastuksessa, somessa tai opiskelussa.

Jo kerran viikossa tehty voimaharjoittelu hyödyttää iäkkäitä

Tuoreen tutkimuksen mukaan jo kerran viikossa tehty voimaharjoittelu kuntosalilla on hyödyllistä yli 65-vuotiaiden terveydelle. Hyödyt näkyivät veriarvojen, lihasvoiman ja henkisen hyvinvoinnin paranemisena.

Tietosuojavaltuutetun toimistolle ilmoitettu jo 2 700 henkilötietojen tietoturvaloukkausta

Organisaatioiden ilmoitusvelvollisuus alkoi toukokuussa 2018, kun EU:n yleistä tietosuoja-asetusta ryhdyttiin soveltamaan. Tietosuojavaltuutetun toimistossa on havaittu, että ilmoituskynnys vaihtelee organisaatioittain.

Suomalaisen rockjournalismin isä Waldemar Wallenius Vinyyli-iltamissa

Legendaarinen rockjournalisti Jukka ”Waldemar” Wallenius on Raision kaupunginkirjaston Vinyyli-iltamien vieraana maanantaina 4. maaliskuuta. Toimittaja Kimmo Lilja haastattelee suomalaisen rockjournalismin isää kello 18 musiikki- ja taideosastolla.

Raskaat ajoneuvoyhdistelmät kolaroivat kasitiellä

Raskas ajoneuvoyhdistelmä jäi lauantaina yöllä kello 1.20 kasitiellä paikalleen loivassa ylämäessä Laitilasta Turun suuntaan Ilomäentien kohdalla.

Urheilu

Väinö Rahko jatkaa Loimussa ainakin kevääseen 2021

Väinö Rahko.

Lentopallon Mestaruusliigassa debytoinut 199-senttinen yleispelaaja Väinö Rahko , 18, on tehnyt kahden vuoden jatkosopimukseen kasvattajaseuransa kanssa. Rymättyläläislähtöinen tulevaisuuden nimi nähdään oranssissa paidassa vähintään kevääseen 2021 asti.

Puukkokatsomo: Kuivin jaloin

Susanna Tapani, numero 77.

Naisten jääkiekon SM-liigaan täksi kaudeksi noussut TPS selvisi kaudesta lopulta kuivin jaloin, kun se onnistui välttämään karsinnat, mikä oli joukkueen tavoitteena.

Raision Loimun passari Kasper Vuorinen naisten maajoukkueen kakkosvalmentajaksi

Kasper Vuorinen.

Lentopallon naisten maajoukkueen kakkosvalmentajaksi on valittu Kasper Vuorinen . Raision Loimun passarina Mestaruusliigassa pelaava Vuorinen on opiskellut valmennusta Jyväskylän yliopistossa ja on hakenut valmennusoppia myös ulkomailta.

Jääkiekkoharrastuksen jatkumiseen vaikuttaa monta tekijää juniori-iässä

Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen kolmen vuoden seurantatutkimuksen mukaan 15-vuotiaana jääkiekkoa harrastaneista 60 prosenttia jatkoi lajia edelleen 18-vuotiaana. Alueelliset erot harrastuksen jatkumisessa olivat kuitenkin suuria vaihdellen 20–80 prosentin välillä. Mitä aikaisemmin jääkiekko oli aloitettu, sitä todennäköisempää oli harrastuksen jatkuminen.

Teemu Packalénin paluu häkkiin lähestyy

Teemu Packalén hioo parhaillaan huippukuntoa Montrealissa maineikkaalla Tristar-salilla. Miehen tähtäimessä on paluu tositoimiin vielä tänä keväänä.

Suomalainen vapaaotteluväki on joutunut odottamaan pitkään Teemu Packalénin paluuta tositoimiin. Turkulaisen edellisestä ottelusta tulee maaliskuussa kuluneeksi kaksi vuotta. Tuolloin ottelu päättyi puolessa minuutissa tyrmäystappioon Marc Diakiesea vastaan.

Kankaisten Golf ehdolla vuoden golfseuraksi Suomessa

Timo Tuominen.

Maskussa toimiva Kankaisten Golf ry on ehdolla vuoden golfseuraksi Suomessa. Kankaisten Golfin lisäksi ehdolla ovat Espoon Ringside Golf ja oululainen Virpiniemi Golf. Vuoden golfseura julkistetaan lauantaina 16. maaliskuuta Helsingissä pidettävässä Golfgaalassa.

Täysosuma
Ei mikään viivelähtö.
Ei mikään viivelähtö.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Huh huh, tämäkin vielä!
Huh huh, tämäkin vielä!
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?