Pelastusarmeija tuunasi vanhoista kattiloista joulupatoja

Pelastusarmeijan joulupata sai alkunsa San Franciscossa 1890-luvulla. Suomessa ensimmäiset joulupadat nähtiin 1906. Pelastusarmeijan joulupata sai alkunsa San Franciscossa 1890-luvulla. Suomessa ensimmäiset joulupadat nähtiin 1906. Kuva: Jane Iltranen

Pelastusarmeijan perinteiset joulupadat ilmestyvät katukuvaan jälleen joulun alla. Tänä vuonna osa padoista on ihmisiltä saatuja vanhoja kattiloita.

– Järjestimme tänä vuonna ensimmäistä kertaa julkisen keräyksen, jossa ihmiset saivat tuoda omia vanhoja kattiloitaan Pelastusarmeijalle. Meille tuli kaikkiaan toista sataa pataa ja kattilaa. Kaikkia ei ehditä vielä täksi jouluksi tehdä joulupadoiksi, koska padan tuunaamiseen liittyy aika paljon työtä, kertoo Pelastusarmeijan markkinointivastaava Anne Fredriksson.

Vaikka täksi vuodeksi kaikkia jo lahjoitettuja patoja ei ehditäkään saada katujen varsille, Pelastusarmeija ottaa vanhoja kattiloita vastaa ympäri vuoden.

– Vanhoja kattiloita otetaan vastaan ympäri vuoden, eikä sekään häiritse joulupatakäytössä, jos kattila on palanut kotikäytössä pohjaan, kun kaikki joulupadat maalataan joka tapauksessa mustaksi. Joulupatana pata saa uuden elämän, joka voi jatkua vuosikausia, Fredriksson sanoo.

Monet käytössä olevat joulupadat ovat palvelleet vuosia joulupatoina. Jonkin verran vaihtuvuutta padoissa kuitenkin on. Myös muita syitä joulupatatempaukselle oli.

– Keräys tukee kestävää kehitystä, joka on yksi keskeisiä arvojamme. Toinen merkittävä asia on, että keräys tukee Pelastusarmeijan työpajatoimintaa. Kaikki padat käsitellään Pelastusarmeijan työpajoissa, Fredriksson kertoo.

– Kiinnostus oli sen verran suurta, että en näe miksei tällainen kattiloiden keräys jatkuisi tulevinakin vuosina.

Jo vuodesta 1906 Suomen katukuvaan kuuluneet joulupadat ovat perinteisesti mustia. Lahjoitettujen kattiloiden käsittelytarve vaihtelee, mutta lopputuloksena ne näyttävät perinteisiltä Pelastusarmeijan joulupadoilta.

– Miten pataa tuunataan, riippuu totta kai siitä, millainen kattila tai pata on alunperin ollut. Joidenkin kohdalla tehdään aika isojakin muutostöitä. Kahvat poistetaan, raha-aukko lisätään, lukitusmekanismi kiinnitetään ja padat maalataan mustaksi, Fredriksson luettelee.

Joulupatakeräys on yli satavuotinen perinne, joka ei viime vuosina ole ainakaan menettänyt merkitystään. Viime vuosina joulupatakeräys on tuottanut maanlaajuisesti noin 800 000 – 900 000 euroa. Viime vuonna joulupatakeräys tuotti 930 000 euroa.

– On hienoa, että ihmiset kokevat joulupatakeräyksen niin tärkeänä asiana, sillä avuntarvitsijoiden määrä ei ole viime vuosina vähentynyt, pikemminkin päin vastoin.

– Monille joulupatakeräykseen osallistuminen on vuosia ja vuosikymmeniä jatkunut perinne. Se lämmittää suuresti, kun kuulee ihmisiltä niitä tarinoita, että joulupadalla on käyty lahjoittamassa jo pikkulapsena ja sitten siitä on muodostunut perinne, joka jatkuu.

Ilkka Lappi

Mitä kourallinen hiekkaa paljastaa?

Maanvyörymät käynnistyvät kumpuilevilla ja vuoristoisilla alueilla rankkasateiden tai maanjäristysten myötä. Kuvassa Annapurna Nepalista.

Vuoristopurojen mineraaleista voidaan uuden analyysimenetelmän avulla selvittää yläjuoksulla tapahtuneet maanvyöryt ja näin auttaa tulevien luonnonkatastrofien ennakoinnissa. Helsingin yliopiston ja Tübingenin yliopiston tutkijoiden kehittämä menetelmä julkaistiin äskettäin Science Advances -tiedelehdessä.

Luottojen korkokatto laajenee ja tiukkenee syyskuussa

Pikaluottoja ja muita kuluttajaluottoja koskeva lainsäädäntö muuttuu syyskuussa. Uudistuksen seurauksena korkokatto laajenee koskemaan valtaosaa kuluttajaluottoja.

Nuoriso suhtautuu huolettomasti UV-säteilyn aiheuttamaan ihosyöpäriskiin

Alle 35-vuotiaat polttavat ihonsa auringossa selvästi keskimääräistä useammin.

Säteilyturvakeskuksen (STUK) teettämän kyselyn mukaan suomalaiset ymmärtävät hyvin UV-säteilyn aiheuttaman ihosyöpäriskin. Nuorison keskuudessa riskiä pidetään pienempänä, mikä heijastuu myös auringolta suojautumiseen.

Pelastuslaitos auttoi miehen katolta Askaistenkujalla

Mies jouduttiin pelastamaan asuinrakennuksen katolta noin kuuden metrin korkeudesta torstaina puolilta päivin Askaistenkujalla Vähäheikkilässä.

Toni Autiosta TPS Salibandyn toiminnanjohtaja, Janne Kainulainen päävalmentajaksi

Mikael de Anna (vas.), Janne Kainulainen, Toni Lahtela, Toni Autio ja Perttu Kytöhonka.

Toni Autio aloittaa elokuussa TPS Salibandyn toiminnanjohtajana. Miesten edustusjoukkueen päävalmennuksesta jatkossa vastaa Janne Kainulainen .

Jalostaja ja Suomen Sillikonttori jatkavat suomalaista sillinvalmistuksen perinnettä

Suomen Sillikonttori tekee Jalostaja-sillit Uudessakaupungissa.

Jalostaja ja Suomen Sillikonttori päättivät pelastaa suomalaisen sillinvalmistusperinteen, kun viimeistenkin Suomessa valmistettujen merkkisillien valmistus siirtyi Puolaan viime vuoden lopulla.

Tutkimus: Nuoret pitävät asuntoa myös sijoituksena, vanhemmat lähinnä kotina

Asuntojaan hankkivat nuoret suhtautuvat asuntoonsa enemmän sijoituksena kuin vanhemmat ikäluokat. Asuntojen hinnat suhteessa kotitalouksien tuloihin ovat nyt lähellä pitkän ajan keskiarvoa.

Turun Pyöräpaja avannut ovensa Itäharjulla

Ronskibiitti esiintyy Pyöräpajalla ensi lauantaina.

Turun Pyöräpaja on avannut ovensa Itäharjulla osoitteessa Kalevantie 15. Paja on avoinna tiistaisin kello 17–20.

Kirjojen lukeminen lisääntynyt, luettujen kirjojen määrä pienentynyt

Kirjojen lukeminen kuuden kuukauden aikana, %.

Kirjojen lukeminen on yksi suomalaisten yleisimmistä harrastuksista. Yli kolme neljäsosaa kymmenen vuotta täyttäneestä väestöstä oli lukenut vähintään yhden kirjan viimeksi kuluneen puolen vuoden aikana vuonna 2017. Määrä on jonkin verran suurempi kuin 2000–luvun alussa. Naiset lukevat kirjoja enemmän kuin miehet, ja näin on ollut jo 1980-luvun alusta lähtien. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen vuoden 2017 vapaa-aikatutkimuksesta.

Urheilu

Toni Autiosta TPS Salibandyn toiminnanjohtaja, Janne Kainulainen päävalmentajaksi

Mikael de Anna (vas.), Janne Kainulainen, Toni Lahtela, Toni Autio ja Perttu Kytöhonka.

Toni Autio aloittaa elokuussa TPS Salibandyn toiminnanjohtajana. Miesten edustusjoukkueen päävalmennuksesta jatkossa vastaa Janne Kainulainen .

Ura Basket aloittaa tänään taistelun liigapaikasta

Ura Basketin debyyttikausi Korisliigassa oli vaikea monella tapaa. Joukkue joutuu taistelemaan sarjapaikastaan karsinnoissa.

Ura Basketin debyyttikausi Korisliigassa on ollut vaikea. Eikä se ole edes vielä ohi. Joukkue joutuu taistelemaan sarjapaikastaan liigakarsinnassa. Paras kolmesta -sarja alkaa Littoisten monitoimitalolla tänään torstaina 25. huhtikuuta. Tarvittaessa kolmas ja ratkaiseva karsintapeli pelataan Littoisissa 3. toukokuuta.

Puukkokatsomo: Kiinnostavia jatkoja Tepsille

Zach Budish.

HC TPS on vähitellen julkaissut kauden 2019–20 joukkueen sopimuksiaan. Viime vuoden joukkueesta jatkavat muun muassa Lauri Pajuniemi , Zach Budish ja Joe Piskula . Uusina pelaajina Palloseuraan saapuvat muun muassa Topi Nättinen ja Tony Sund .

Palloliiton Länsi-Suomen piirin toiminta vuoden lopussa

Suomen Palloliiton Länsi-Suomen piirin kevätkokous järjestettiin 24. huhtikuuta Porissa. Sääntömääräisten kevätkokousasioiden lisäksi kokouksessa hypättiin loikka kohti Seurojen Palloliittoa, kun piirin jäsenseurat hyväksyivät sopimuksen toiminnan ja käyttöomaisuuden siirrosta Suomen Palloliitolle.

FC TPS Turku Oy:n tilikauden tulos tappiollinen

Jarmo Kähkönen.

TPS-jalkapallon taustayhtiö FC TPS Turku Oy piti virallisen yhtiökokouksensa tiistaina. Yhtiökokouksessa käsiteltiin kaikki sääntömääräiset yhtiökokouksen asiat.

Tuto Volleyn naisten joukkue nousi ykkössarjaan

Tuto Volley nousi ykkössarjaan.

Lentopalloilun naisten kakkossarja sinetöitiin pääsiäisenä. Tuto Volleyn naiset voittivat niin alkusarjan kuin ylemmän jatkosarjan lohkonsa. Tuto aloitti finaalit kotiedun turvin Turussa pitkäperjantaina voittamalla Pihtiputaan Plokin 3–1. Joukkue matkusti lauantaina Jyväskylään valmistautumaan sunnuntain peliin. Hotellin palohälyttimet laukesivat keskellä yötä ja koko hotelli heräsi piinaavaan summerin sointiin kello 2 yöllä. Siitä huolimatta Tuto voitti sunnuntaina 3–0 Pihtiputaalla.

Täysosuma
Kevään kestävä kissa.
Kevään kestävä kissa.
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
Ei mikään viivelähtö.
Ei mikään viivelähtö.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Huh huh, tämäkin vielä!
Huh huh, tämäkin vielä!