Ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset vähenivät 4,6 prosenttia syyskuussa

Yöpymisten muutos syyskuussa 2018/2017, %.
Yöpymisten muutos syyskuussa 2018/2017, %. Kuva: Tilastokeskus

Ulkomaisten matkailijoiden yöpymisten kasvu kääntyi laskuun toukokuussa jatkuen koko kesän, ja väheni edelleen Suomen majoitusliikkeissä syyskuussa. Heille tilastoitiin 466 000 yöpymisvuorokautta, mikä oli 4,6 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Sitä vastoin kotimaisten matkailijoiden yöpymiset säilyivät edellisvuoden tasolla ja he yöpyivät majoitusliikkeissä lähes 1,3 miljoonaa kertaa. Kaikkiaan Suomen majoitusliikkeissä kirjattiin runsaat 1,7 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 1,3 prosenttia vähemmän kuin syyskuussa 2017. Luvut ovat Tilastokeskuksen majoitustilaston ennakkotietoja ja ne on kerätty majoitusliikkeiltä, joissa on vähintään 20 vuodepaikkaa tai sähköpistokkeella varustettua matkailuvaunupaikkaa.

Suomen majoitusliikkeissä tilastoitiin virolaisille lähes 19 500 yöpymisvuorokautta ja italialaisille runsaat 9 000 yöpymistä syyskuussa 2018. Virolaisten yöpymiset lisääntyivät 16,1 prosenttia ja italialaisten yöpymiset 17,1 prosenttia viime vuoden syyskuuhun verrattuna. Virolaisten yöpymisistä lähes puolet kirjattiin Uudellamaalla, runsas 9 000 vuorokautta.

Myös italialaisten yöpymiset sijoittuivat etupäässä Uudellemaalle, jossa heille tilastoitiin lähes 6 000 yöpymisvuorokautta. Uudellamaalla tilastoitiin kaikkiaan 275 500 ulkomaisten matkailijoiden yöpymistä syyskuussa, mikä oli kuitenkin 3,5 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Uudenmaan osuus kaikista ulkomaisista yöpymisistä oli 59 prosenttia.

Kolmen kärki erottui selvästi muista. Ruotsalaiset olivat syyskuussa suurin ulkomaalaisten matkailijoiden ryhmä lähes 47 000 yöpymisvuorokaudellaan, vaikka heidän yöpymisensä vähenivät 10,5 prosenttia viime vuoden syyskuuhun verrattuna. Venäläiset olivat toisena ja heille kirjattiin Suomen majoitusliikkeissä 42 000 yöpymisvuorokautta.

Määrä oli 3,4 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Saksalaiset olivat kolmannella sijalla lähes 40 000 vuorokaudellaan. Heidän yöpymistensä määrä oli 5,8 prosenttia pienempi kuin syyskuussa 2017. Kiinalaiset jatkoivat neljännellä sijalla runsaalla 33 000 yöpymisvuorokaudellaan. Lisäystä viime vuodesta oli 10,8 prosenttia.

Suurimmat yöpymisten vähennykset tärkeimmistä Suomeen suuntautuvista matkailijamaista tulivat Japanista ja Espanjasta syyskuussa. Japanilaisten yöpymiset vähenivät 16,7 prosenttia ja espanjalaisten yöpymiset 12,8 prosenttia viime vuoden syyskuuhun verrattuna. Japanilaisille kirjattiin majoitusliikkeissä vajaat 24 000 yöpymisvuorokautta, kun espanjalaisten yöpymiset jäivät vajaaseen 9 000 vuorokauteen.

Maakunnittain tarkasteltuna yöpymisten kokonaismäärä lisääntyi syyskuussa eniten Päijät-Hämeessä, 8,9 prosenttia. Kainuussa yöpymisten kasvu oli 6,7 prosenttia. Keski-Pohjanmaalla yöpymiset lisääntyivät 5,5 prosenttia ja Pohjois-Pohjanmaalla 5,1 prosenttia. Sitä vastoin yöpymisten kokonaismäärä väheni Varsinais-Suomessa ja Ahvenanmaalla noin 13 prosenttia kummassakin. Kymenlaaksossa yöpymisten vähennys oli 10,2 prosenttia. Koko maan osalta yöpymisten määrä väheni kaikkiaan 1,3 prosenttia vuoden 2017 syyskuuhun verrattuna.

Hotelliyöpymisten kokonaismäärä oli 1,4 miljoonaa yöpymisvuorokautta syyskuussa, mikä oli 1,3 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset vähenivät 4,9 prosenttia ja heille kirjattiin hotelleissa vajaat 391 000 yöpymisvuorokautta. Sen sijaan kotimaisten matkailijoiden yöpymiset säilyivät viime vuoden tasolla, lisäystä ainoastaan 0,1 prosenttia ja heille tilastoitiin runsaat miljoona yöpymisvuorokautta.

Hotellihuoneiden käyttöaste oli syyskuussa 57,3 prosenttia. Vuotta aiemmin se oli 59,8 prosenttia. Maakunnista korkeimmat hotellihuoneiden käyttöasteet mitattiin Uudellamaalla, 75,1 prosenttia ja Pirkanmaalla, 61,5 prosenttia. Vantaalla hotellihuoneiden käyttöaste oli 73,6 prosenttia ja Tampereella 68,2 prosenttia. Helsingin hotellihuoneiden käyttöaste oli 82,5 prosenttia.

Hotellihuoneen toteutunut keskihinta syyskuussa 2018 oli koko maan osalta 102,38 euroa vuorokaudelta. Vuotta aiemmin se oli 100,27 euroa.

Suomen majoitusliikkeissä yövyttiin lähes 17,5 miljoonaa kertaa tammi-syyskuussa 2018. Määrä oli 1,1 prosenttia enemmän kuin viime vuoden vastaavana ajanjaksona. Kotimaisille matkailijoille kirjattiin majoitusliikkeissä 12,2 miljoonaa yöpymisvuorokautta ja ulkomaisille matkailijoille runsaat 5,2 miljoonaa vuorokautta. Kotimaisten matkailijoiden yöpymiset lisääntyivät 1,5 prosenttia ja ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset 0,3 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.

Venäläiset jatkoivat edelleen kärjessä. Heidän yöpymisiään Suomen majoitusliikkeissä kirjattiin lähes 638 000 vuorokautta tammi–syyskuussa, mikä oli lähes saman verran kuin vuoden 2017 vastaavana ajanjaksona, vähennystä ainoastaan 0,1 prosenttia. Saksalaiset olivat seuraavana. Saksalaisten yöpymiset vähenivät vain 0,7 prosenttia ja heille kirjattiin majoitusliikkeissä runsaat 521 000 yöpymisvuorokautta.

Ruotsalaiset olivat kolmantena 463 500 yöpymisvuorokaudellaan. Määrä oli kuitenkin 6,8 prosenttia vähemmän kuin tammi-syyskuussa 2017. Britit olivat neljäntenä ja heille kirjattiin majoitusliikkeissä runsaat 332 000 vuorokautta, mikä oli 3,0 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden vastaavana ajanjaksona. Kiinalaiset nousivat ranskalaisten ohi viidenneksi ja heille tilastoitiin noin 260 000 yöpymisvuorokautta, mikä oli 3,6 prosenttia enemmän kuin vastaavana ajanjaksona vuotta aiemmin. Ranskalaisille kirjattiin majoitusliikkeissä lähes 237 000 yöpymisvuorokautta. Määrä oli 6,7 prosenttia enemmän kuin tammi–syyskuussa 2017.

Tärkeimmistä Suomeen suuntautuvista matkailijamaista hollantilaisten ja espanjalaisten yöpymiset lisääntyivät eniten tammi–syyskuussa. Hollantilaisten yöpymisiä tilastoitiin lähes 206 000 vuorokautta, mikä oli 9,4 prosenttia enemmän kuin vastaavana ajanjaksona vuotta aiemmin.

Espanjalaisten yöpymisiä kirjattiin runsaat 121 000 vuorokautta. Määrä oli 8,9 prosenttia enemmän kuin tammi–syyskuussa 2017. Suurin vähennys tuli edelleen japanilaisten yöpymisistä. He yöpyivät majoitusliikkeissä 163 500 kertaa, mikä oli 13,3 prosenttia vähemmän kuin vastaavana ajanjaksona vuotta aiemmin.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Yöpymisten muutos maakunnittain syyskuussa 2018/2017, %.
Yöpymisten muutos maakunnittain syyskuussa 2018/2017, %. Kuva: Tilastokeskus

Vikingloton potti kohoaa 8,6 miljoonaan euroon

Vikinglotosta ei löytynyt kierroksella 3/2019 yhtään täysosumaa. Ensi viikon arvonnassa on jaossa 8,6 miljoonan euron potti.

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyjen määrä kasvoi 7,6 prosenttia

Velkajärjestelyä hakeneet ikäryhmittäin 2014–2018.

Tilastokeskuksen tietojen mukaan viime vuonna käräjäoikeuksiin jätettiin 4 533 yksityishenkilöiden velkajärjestelyhakemusta. Hakemuksia jätettiin 321 kappaletta (7,6 prosenttia) enemmän kuin vuotta aiemmin.

TS: Turvaverkko esti miehen putoamisen Aurajokeen

Mies oli vähällä pudota Aurajokeen keskiviikkoiltana, kertoo Turun Sanomat . Rannalla ollut mies horjahti ja putosi joen reunaan kiinnitettyyn turvaverkkoon.

Kolmikantainen työryhmä palkka-avoimuuden vahvistamiseksi

Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut kolmikantaisen työryhmän käsittelemään palkka-avoimuutta. Työryhmän tehtävänä on tarkastella tasa-arvonäkökulmasta, miten palkkauksen avoimuutta tulisi lisätä, jotta palkkatasa-arvo saavutettaisiin.

Turun tuomiokirkon pääurut hiljenevät, remontti valmis pääsiäiseksi

Tuomiokirkon 81-äänikertaiset urut ovat vuodelta 1980 ja Urkurakentamo Veikko Virtasen valmistamat.

Turun tuomiokirkon pääurut menevät remonttiin 21. tammikuuta alkaen. Remontti valmistuu pääsiäiseksi.

Rintaimplantin ja imusolmukesyövän yhteyttä selvitetään

Viime vuosina on havaittu, että rintaimplanttien ja imusolmukesyövän (lymfooman) välillä saattaa olla yhteys. Joillakin hyvin harvoilla potilailla on todettu anaplastinen suurisoluinen imusolmukesyöpä (BIA-ALCL), joka on non-Hodgkinin lymfooman eli imusolmukesyövän alatyyppi. Tapauksia on todettu jonkin verran enemmän potilailla, joille on laitettu karheapintainen implantti.

Ahkeria kasvisten käyttäjiä väestöstä noin viidennes

Suurin osa suomalaisista syö vain 100–300 grammaa hedelmiä, vihanneksia ja marjoja päivittäin.

Kasvisten, vihannesten, hedelmien ja marjojen, kulutuksen toivotaan kasvavan vuoden 2019 aikana. Ruokailun ympäristövaikutukset, kuluttajien terveystietoisuus ja kiinnostus eläinten suojeluun innostavat yhä useampaa kuluttajaa panostamaan kasvispainotteiseen ruokavalioon.

Selvityshenkilö: Asenteet suurin este omaishoidon ja ansiotyön yhdistämisessä, ei lainsäädäntö

Suomessa on jo tarjolla paljon keinoja helpottaa omaishoidon ja ansiotyön yhdistämistä, mutta niitä ei ole otettu riittävästi käyttöön. Syinä ovat tiedon puute ja asenteet työpaikoilla, toteaa omaishoidon ja ansiotyön yhteensovittamista selvittänyt apulaisprofessori Laura Kalliomaa-Puha Tampereen yliopistosta.

Kasvihuonekaasujen nettonielu kasvoi kymmenellä prosentilla

Maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous –sektorin kasvihuonekaasupäästöjen ja –poistumien summa vuosina 1990-2017 (milj. tonnia CO2-ekv). Negatiiviset luvut ilmaisevat poistumia ilmakehästä eli sektori toimii hiilen nettonieluna.

Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan vuoden 2017 maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous (LULUCF) -sektorin kasvihuonekaasujen nettonielu oli 20,4 miljoonaa hiilidioksiditonnia vastaava määrä (CO2-ekv.), joka oli 5,6 miljoonaa tonnia eli 38 prosenttia enemmän kuin vertailuvuonna 1990.

Kaupunki
Urheilu

Jere Koponen VPS:n testiin

Jere Koponen.

Maalivahti Jere Koponen liittyi maanantaina VPS:n harjoituksiin, kertoo seuran nettisivusto. 26-vuotias maalivahti on joukkueen mukana ainakin tämän viikon. Testimaalivahdeista VPS:n liigajoukkueen kanssa harjoittelevat edelleen saksalainen Martin Kompalla sekä ranskalainen Vincent Dorel .

TS: Interin pelaajat eivät saa syytettä ottelumanipulaatiosta

Ottelumanipulaatiosta epäillyt Interin jalkapallomiehistön pelaajat eivät saa syytettä, kertoo Turun Sanomat . Kahden pelaajan otteita HJK–Inter-ottelussa tutkittiin lahjuksen ottamisena elinkeinotoiminnassa. Kihlakunnansyyttäjä Kai Selander ei nosta syytteitä. Syyllisyyden tueksi ei Selanderin mukaan ole todennäköisiä syitä.

Tomi Kallio San Jose Sharksin pelaajatarkkailijaksi Suomessa

Tomi Kallio.

Syksyllä HC TPS:n pelaajatarkkailijana aloittanut Tomi Kallio on nimitetty NHL-seura San Jose Sharksin pelaajatarkkailijaksi Suomessa. Kallion työtehtävään kuuluu tarkkailla Suomessa pelaavia pelaajia San Josen organisaation hyödyksi.

TPS mukana suomalaisen salibandyn kehittämisessä

Salibandyn valmennuspäällikkö Michael Fager uskoo, että Elite-ohjelma palvelee koko seuraa. – Kun valmentajien osaamista kehitetään, se vaikuttaa myös yksilöiden kehittymiseen, mikä on yksi iso tavoite meillä.

Tämän vuoden alussa käynnistyi Salibandyliiton ja Eerikkilän urheiluopiston Maajoukkuetie FBA:n Elite-ohjelma. Ensimmäisessä vaiheessa Elite-ohjelmaan valittiin neljä seuraa, joista yksi on TPS Salibandy. Muut seurat ovat Classic, EräViikingit ja Oilers.

Jälkipeli: Valmennustieto siirtyy Rautalan perheessä isältä pojalle

Fysiikkavalmentaja Hannu Rautalan (vas.) metodit ovat keränneet laajalti mainetta. Oma poika, Marko, on jo useamman vuoden toiminut isänsä rinnalla, joten jatkossakin nähdään NHL-kiekkoilijoiden hikoilevan Kuuvuoren portailla.

Rautala Training. Nimen takaa löytyvät kaksi piinkovaa fysiikkavalmentajaa Hannu ja Marko Rautala , isä ja poika. Parivaljakko välittää nykyisin yhdessä Rautalan kuuluisaksi tullutta valmennusfilosofiaa huippu-urheilijoille.

Sami Rähmönen aloittaa 15. kautensa raitapaidassa

Sami Rähmönen.

TPS-kapteeni Sami Rähmönen jatkaa pelaajauraansa kasvattajaseuransa paidassa Jalkapallon Ykkösessä. Alkava kausi 2019 on Rähmöselle jo viidestoista TPS:n edustusjoukkueessa. Rähmönen ja TPS ovat solmineet kauden 2019 kattavan sopimuksen.

Täysosuma
Ei mikään viivelähtö.
Ei mikään viivelähtö.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Huh huh, tämäkin vielä!
Huh huh, tämäkin vielä!
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?