Suurin osa lapsista syö koululounaan, kaikille ei maistu salaatti

Salaattia ottaa päivittäin vain noin puolet kuudesluokkalaisista. Salaattia ottaa päivittäin vain noin puolet kuudesluokkalaisista. Kuva: Jonny Holmén

Vain harva koululainen syö kaikki aterian osat. Kouluruokailusuositusten mukainen koululounas koostuu pääruoasta, salaatista, ruokajuomasta, leivästä ja leipärasvasta ja kattaa oppilaan päivittäisestä energiantarpeesta kolmanneksen.

THL:n tutkimuksen mukaan kaikki kouluruokaan kuuluvat aterianosat valitsi joka päivä vain seitsemän prosenttia kuudesluokkalaisista tytöistä ja 12 prosenttia pojista sekä vieläkin harvempi kahdeksasluokkalainen: vain neljä prosenttia tytöistä ja kahdeksan prosenttia pojista.

Salaattia kertoi ottavansa päivittäin noin puolet kuudesluokkalaisista. Kahdeksasluokkalaisista tytöistä salaattia kertoi valitsevansa päivittäin runsas kolmannes ja pojista vajaa kolmannes.

Suomalaiset koulut ovat voineet hakea EU:n rahoittamaa kouluhedelmätukea 1. elokuuta 2017 alkaen. EU:n koulumaitotukea on voinut hakea jo vuodesta 1995 lähtien. THL tutki vuonna 2017 maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta koululaisten ruokavalion kokonaisuutta, erityisesti maidon ja kasvisten käyttöä ennen uuden koulujakelujärjestelmätuen käyttöönottoa.

Tutkimukseen arvottiin mukaan 20 kuntaa. Jokaisesta kunnasta tutkimukseen osallistui joko yksi yhtenäiskoulu tai yksi ala- ja yksi yläkoulu. Tutkimuskoulujen kuudensien ja kahdeksansien luokkien oppilailta kysyttiin koululounaan syömisestä sekä eri aterianosien ja elintarvikkeiden valinnasta. Tutkimukseen vastasi 2941 oppilasta. Lisäksi tutkimusryhmä kuvasi kuudessa koulussa oppilaiden ruokatarjottimia kouluruokailun aikana.

Koululounaalle osallistuttiin melko hyvin: lähes 90 prosenttia kaikista kuudes- ja 70 prosenttia kahdeksasluokkalaisista kertoi osallistuneensa ruokailuun joka arkipäivä. Tavallisimmin lounas jäi väliin siksi, että oppilas ei pitänyt kouluruoasta. Koululounaan syöminen oli yhteydessä myös muiden aterioiden syömiseen: harvemmin koululounaan syöneet oppilaat söivät myös muita aterioita harvemmin.

Annosten valokuvaus vahvisti kyselylomakkeiden antamaa viestiä; vain murto-osa valokuvatuista kuudes- ja kahdeksasluokkalaisista oli tutkimuspäivinä ottanut täysin kouluruokailusuosituksen mukaisen aterian. Pääruokaa oli otettu useimmiten. Annoksesta puuttui yleisimmin maito/piimä, salaatti/tuorepala ja/tai leipä.

– Suosituksen mukainen lounaan ravintosisältö täyttyy vain silloin, kun kaikki aterianosat syödään. Kouluissa tulisi korostaa kaikkien aterianosien syömisen tärkeyttä. Havainnollisia työkaluja aterian koostamiseen löytyy esimerkiksi Valtion ravitsemusneuvottelukunnan (VRN) nettisivuilta, kertoo erikoistutkija Susanna Raulio.

Suosituimmat välipalat kuudesluokkalaisilla olivat välipalapatukat, hedelmät (erityisesti tytöillä) ja leipä. Kahdeksasluokkalaiset söivät välipalana edellisten lisäksi karkkia tai suklaata.

Pojat söivät kasviksia harvemmin kuin tytöt. Lisäksi kahdeksasluokkalaiset söivät kasviksia harvemmin kuin kuudesluokkalaiset.

– Lapsia ja nuoria tulee kannustaa monipuoliseen kasvisten käyttöön, sillä lapsena omaksutut ruokavalinnat säilyvät pitkälti aikuisikään. Toimiva keino lisätä kasvisten käyttöä on tarjota salaatti erikseen valittavina osina, kuten porkkanaraasteena, salaatinlehtinä, viipaloituina kurkkuina ja tomaatteina. Kasvisten käyttöä voivat myös lisätä lämpimien kasvisten tarjoaminen ja salaattiastioiden sijainti linjaston alkupäässä, sanoo erikoistutkija Heli Kuusipalo.

Terveellisen ruokavalion toteutus ei onnistu ilman koulun aikuisten ja vanhempien tukea. Koulun rehtorilla, opettajilla ja keittiön henkilökunnalla on keskeinen rooli myönteisen ruokaympäristön luomisessa ja oppilaiden opastamisessa terveelliseen syömiseen. Kun oppilaat siirtyvät alakoulusta yläkouluun, tulee terveelliseen syömiseen ja jaksamiseen koulupäivinä kiinnittää erityistä huomiota.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Meriläjityksen lopettamiselle konsernijaoston tuki

Turun kaupunginhallituksen konsernijaosto päätti maanantaina yksimielisesti viranhaltijoiden esityksen mukaan, että meriläjityksen vaihtoehdot selvitetään, ja niihin siirrytään viimeistään vuoteen 2024 mennessä.

Puun päivä juurruttaa Raisioon uusia puulajeja

Raisiossa vietetään puun päivää 27. syyskuuta istuttamalla 22 eri puulajia. Puut istuttaa Kuloisten koulun 1A-luokan 22 oppilasta. Suurin osa istutettavista puista on uusia lajeja Raisiossa. Raisioon saadaan esimerkiksi liuskalehtivaahtera, japaninhevoskastanja, valkohikkori, mannasaarni ja mustatammi.

Trafi valitsi ajokorteille uuden valmistajan

Trafi on valinnut uuden ajokorttien valmistajan. Tarjouskilpailun perusteella Trafin korttitoimittajaksi valittiin Gemalto Oy. Sopimuskausi alkaa huhtikuussa 2019 ja kestää neljä vuotta.

Lähiökoulut eriarvoisessa asemassa?

Koulut ovat ensiarvoisen tärkeässä asemassa, kun puhutaan lähiöiden vetovoimasta, toimivuudesta ja tasa-arvoisuudesta. Laadukas opetus on tietenkin keskiössä, mutta myös kunnolliset ulkotilat ovat merkityksellisiä.

Aurinkoisen kesän UV-säteilykuormitus keskimääräistä korkeampi

Kesäkuukausien aikana kertynyt kokonaissäteilyannos nousi ennätyslukemiin.

Ilmatieteen laitoksen mukaan menneen kesän aurinkoiset päivät saivat kesän UV-säteilytasot nousemaan keskimääräistä korkeammiksi. UV-säteilyannosten kertymässä ero edelliseen kesään on huomattava. Etelä-Suomessa voimakkaan UV-säteilyn raja eli UV-indeksin arvo 6 saavutettiin tai ylitettiin 12 päivänä kesä-elokuussa.

Kansainvälinen kuurojen viikko käynnistyi

Syyskuun viimeisellä viikolla 24.–30. syyskuuta vietetään kansainvälistä kuurojen viikkoa, jonka teemaksi Kuurojen maailmanliitto (WFD) on tänä vuonna nimennyt With Sign Language, Everyone is Included! . Suomessa kuurot ja kuulevat juhlivat yhdessä verkkobileissä: kaksikielinen lähetys on kaikkien saavutettavissa. Yhteiset juhlat avaavat myös oven viittomakieliseen kulttuuriin.

Urheilu

Turun Uimarien naisvesipalloilijat hakevat kovia otteluita ulkomailta

Kansainvälisissä turnauksissa kiertäminen tarjoaa haasteita Turun Uimareiden naisvesipalloilijoille. Lokakuun alussa joukkue tavoittelee PM-kultaa kotialtaassa.

Turun Uimareissa on viime aikoina panostettu entistä enemmän naisten vesipalloon. Täksi syksyksi Uimarit kokosi erillisen kv-joukkueen, joka kiertää pelaamassa kansainvälisiä turnauksia. Joukkueen tämän syksyn päätavoitteena on 5.–7. lokakuuta Impivaarassa pelattava PM-turnaus, jossa maalina on kirkastaa viime vuoden PM-hopea kullaksi.

Menoviikko: SM-tittelit pelissä rallipoluilla

Erkka Korpiaho on yksi mielenkiintoinen nimi, joka nähdään kauden viimeisessä SM-rallissa.

Syyskuun viimeisenä viikonloppuna, 28.–29. syyskuuta, Turun ja lähiympäristön teillä kaasutellaan kauden viimeisen SM-rallin osakilpailun merkeissä. Viikonlopun aikana ajetaan kaikkiaan kahdeksan erikoiskoetta. Erikoiskoekilometrejä kahden päivän aikana mittariin kertyy noin 110.

Åboraakkeli: Iso katsojakysymys

Kaapo Kakko.

Jääkiekon Liigaa on ehditty nyt tahkota muutama kierros. Jos alun perusteella mitään voi päätellä, edessä on yllätyksellinen ja tasainen kausi. Juuri sellainen siis kuin saattoi etukäteen toivoakin.

Menoviikko: Interillä kotiotteluiden viikko

Timo Furuholm on Interin tehokkain maalintekijä kuluvalla kaudella seitsemällä maalillaan. ”Furkan” maaleja Inter tarvitsee myös loppukauden aikana.

FC Interillä on kahden kotipelin viikko, kun 26. syyskuuta Inter isännöi Lahtea ja lauantaina 29. syyskuuta IFK Mariehamn saapuu vieraaksi Kupittaalle. Näiden otteluiden jälkeen Interillä on enää yksi kotiottelu jäljellä tämän kauden Veikkausliigassa.

Isot pelit jatkuvat

TPS:n miehistö teki Turun derbyn jälkeen yleisölle selväksi, mikä joukkue on tällä hetkellä kaupungin paras. Juri Kinnunen toimi megafonimiehenä, ja muu joukkue kannusti.

Tuskin on FC TPS alkuviikon derbyvoiton huumasta toipunut, kun joukkueen pitää jälleen ladata kauden tärkeimpään otteluun. Tulevana sunnuntaina 23. syyskuuta TPS kohtaa vieraskentällä IFK Mariehamnin. Mariehamn on ennen sunnuntain kohtaamista pisteen Palloseuraa edellä sijalla kymmenen.

Täysosuma
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Huh huh, tämäkin vielä!
Huh huh, tämäkin vielä!
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.