Suurin osa lapsista syö koululounaan, kaikille ei maistu salaatti

Salaattia ottaa päivittäin vain noin puolet kuudesluokkalaisista. Salaattia ottaa päivittäin vain noin puolet kuudesluokkalaisista. Kuva: Jonny Holmén

Vain harva koululainen syö kaikki aterian osat. Kouluruokailusuositusten mukainen koululounas koostuu pääruoasta, salaatista, ruokajuomasta, leivästä ja leipärasvasta ja kattaa oppilaan päivittäisestä energiantarpeesta kolmanneksen.

THL:n tutkimuksen mukaan kaikki kouluruokaan kuuluvat aterianosat valitsi joka päivä vain seitsemän prosenttia kuudesluokkalaisista tytöistä ja 12 prosenttia pojista sekä vieläkin harvempi kahdeksasluokkalainen: vain neljä prosenttia tytöistä ja kahdeksan prosenttia pojista.

Salaattia kertoi ottavansa päivittäin noin puolet kuudesluokkalaisista. Kahdeksasluokkalaisista tytöistä salaattia kertoi valitsevansa päivittäin runsas kolmannes ja pojista vajaa kolmannes.

Suomalaiset koulut ovat voineet hakea EU:n rahoittamaa kouluhedelmätukea 1. elokuuta 2017 alkaen. EU:n koulumaitotukea on voinut hakea jo vuodesta 1995 lähtien. THL tutki vuonna 2017 maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta koululaisten ruokavalion kokonaisuutta, erityisesti maidon ja kasvisten käyttöä ennen uuden koulujakelujärjestelmätuen käyttöönottoa.

Tutkimukseen arvottiin mukaan 20 kuntaa. Jokaisesta kunnasta tutkimukseen osallistui joko yksi yhtenäiskoulu tai yksi ala- ja yksi yläkoulu. Tutkimuskoulujen kuudensien ja kahdeksansien luokkien oppilailta kysyttiin koululounaan syömisestä sekä eri aterianosien ja elintarvikkeiden valinnasta. Tutkimukseen vastasi 2941 oppilasta. Lisäksi tutkimusryhmä kuvasi kuudessa koulussa oppilaiden ruokatarjottimia kouluruokailun aikana.

Koululounaalle osallistuttiin melko hyvin: lähes 90 prosenttia kaikista kuudes- ja 70 prosenttia kahdeksasluokkalaisista kertoi osallistuneensa ruokailuun joka arkipäivä. Tavallisimmin lounas jäi väliin siksi, että oppilas ei pitänyt kouluruoasta. Koululounaan syöminen oli yhteydessä myös muiden aterioiden syömiseen: harvemmin koululounaan syöneet oppilaat söivät myös muita aterioita harvemmin.

Annosten valokuvaus vahvisti kyselylomakkeiden antamaa viestiä; vain murto-osa valokuvatuista kuudes- ja kahdeksasluokkalaisista oli tutkimuspäivinä ottanut täysin kouluruokailusuosituksen mukaisen aterian. Pääruokaa oli otettu useimmiten. Annoksesta puuttui yleisimmin maito/piimä, salaatti/tuorepala ja/tai leipä.

– Suosituksen mukainen lounaan ravintosisältö täyttyy vain silloin, kun kaikki aterianosat syödään. Kouluissa tulisi korostaa kaikkien aterianosien syömisen tärkeyttä. Havainnollisia työkaluja aterian koostamiseen löytyy esimerkiksi Valtion ravitsemusneuvottelukunnan (VRN) nettisivuilta, kertoo erikoistutkija Susanna Raulio.

Suosituimmat välipalat kuudesluokkalaisilla olivat välipalapatukat, hedelmät (erityisesti tytöillä) ja leipä. Kahdeksasluokkalaiset söivät välipalana edellisten lisäksi karkkia tai suklaata.

Pojat söivät kasviksia harvemmin kuin tytöt. Lisäksi kahdeksasluokkalaiset söivät kasviksia harvemmin kuin kuudesluokkalaiset.

– Lapsia ja nuoria tulee kannustaa monipuoliseen kasvisten käyttöön, sillä lapsena omaksutut ruokavalinnat säilyvät pitkälti aikuisikään. Toimiva keino lisätä kasvisten käyttöä on tarjota salaatti erikseen valittavina osina, kuten porkkanaraasteena, salaatinlehtinä, viipaloituina kurkkuina ja tomaatteina. Kasvisten käyttöä voivat myös lisätä lämpimien kasvisten tarjoaminen ja salaattiastioiden sijainti linjaston alkupäässä, sanoo erikoistutkija Heli Kuusipalo.

Terveellisen ruokavalion toteutus ei onnistu ilman koulun aikuisten ja vanhempien tukea. Koulun rehtorilla, opettajilla ja keittiön henkilökunnalla on keskeinen rooli myönteisen ruokaympäristön luomisessa ja oppilaiden opastamisessa terveelliseen syömiseen. Kun oppilaat siirtyvät alakoulusta yläkouluun, tulee terveelliseen syömiseen ja jaksamiseen koulupäivinä kiinnittää erityistä huomiota.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Vikingloton potti kohoaa 8,6 miljoonaan euroon

Vikinglotosta ei löytynyt kierroksella 3/2019 yhtään täysosumaa. Ensi viikon arvonnassa on jaossa 8,6 miljoonan euron potti.

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyjen määrä kasvoi 7,6 prosenttia

Velkajärjestelyä hakeneet ikäryhmittäin 2014–2018.

Tilastokeskuksen tietojen mukaan viime vuonna käräjäoikeuksiin jätettiin 4 533 yksityishenkilöiden velkajärjestelyhakemusta. Hakemuksia jätettiin 321 kappaletta (7,6 prosenttia) enemmän kuin vuotta aiemmin.

TS: Turvaverkko esti miehen putoamisen Aurajokeen

Mies oli vähällä pudota Aurajokeen keskiviikkoiltana, kertoo Turun Sanomat . Rannalla ollut mies horjahti ja putosi joen reunaan kiinnitettyyn turvaverkkoon.

Kolmikantainen työryhmä palkka-avoimuuden vahvistamiseksi

Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut kolmikantaisen työryhmän käsittelemään palkka-avoimuutta. Työryhmän tehtävänä on tarkastella tasa-arvonäkökulmasta, miten palkkauksen avoimuutta tulisi lisätä, jotta palkkatasa-arvo saavutettaisiin.

Turun tuomiokirkon pääurut hiljenevät, remontti valmis pääsiäiseksi

Tuomiokirkon 81-äänikertaiset urut ovat vuodelta 1980 ja Urkurakentamo Veikko Virtasen valmistamat.

Turun tuomiokirkon pääurut menevät remonttiin 21. tammikuuta alkaen. Remontti valmistuu pääsiäiseksi.

Rintaimplantin ja imusolmukesyövän yhteyttä selvitetään

Viime vuosina on havaittu, että rintaimplanttien ja imusolmukesyövän (lymfooman) välillä saattaa olla yhteys. Joillakin hyvin harvoilla potilailla on todettu anaplastinen suurisoluinen imusolmukesyöpä (BIA-ALCL), joka on non-Hodgkinin lymfooman eli imusolmukesyövän alatyyppi. Tapauksia on todettu jonkin verran enemmän potilailla, joille on laitettu karheapintainen implantti.

Ahkeria kasvisten käyttäjiä väestöstä noin viidennes

Suurin osa suomalaisista syö vain 100–300 grammaa hedelmiä, vihanneksia ja marjoja päivittäin.

Kasvisten, vihannesten, hedelmien ja marjojen, kulutuksen toivotaan kasvavan vuoden 2019 aikana. Ruokailun ympäristövaikutukset, kuluttajien terveystietoisuus ja kiinnostus eläinten suojeluun innostavat yhä useampaa kuluttajaa panostamaan kasvispainotteiseen ruokavalioon.

Selvityshenkilö: Asenteet suurin este omaishoidon ja ansiotyön yhdistämisessä, ei lainsäädäntö

Suomessa on jo tarjolla paljon keinoja helpottaa omaishoidon ja ansiotyön yhdistämistä, mutta niitä ei ole otettu riittävästi käyttöön. Syinä ovat tiedon puute ja asenteet työpaikoilla, toteaa omaishoidon ja ansiotyön yhteensovittamista selvittänyt apulaisprofessori Laura Kalliomaa-Puha Tampereen yliopistosta.

Kasvihuonekaasujen nettonielu kasvoi kymmenellä prosentilla

Maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous –sektorin kasvihuonekaasupäästöjen ja –poistumien summa vuosina 1990-2017 (milj. tonnia CO2-ekv). Negatiiviset luvut ilmaisevat poistumia ilmakehästä eli sektori toimii hiilen nettonieluna.

Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan vuoden 2017 maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous (LULUCF) -sektorin kasvihuonekaasujen nettonielu oli 20,4 miljoonaa hiilidioksiditonnia vastaava määrä (CO2-ekv.), joka oli 5,6 miljoonaa tonnia eli 38 prosenttia enemmän kuin vertailuvuonna 1990.

Kaupunki
Urheilu

Jere Koponen VPS:n testiin

Jere Koponen.

Maalivahti Jere Koponen liittyi maanantaina VPS:n harjoituksiin, kertoo seuran nettisivusto. 26-vuotias maalivahti on joukkueen mukana ainakin tämän viikon. Testimaalivahdeista VPS:n liigajoukkueen kanssa harjoittelevat edelleen saksalainen Martin Kompalla sekä ranskalainen Vincent Dorel .

TS: Interin pelaajat eivät saa syytettä ottelumanipulaatiosta

Ottelumanipulaatiosta epäillyt Interin jalkapallomiehistön pelaajat eivät saa syytettä, kertoo Turun Sanomat . Kahden pelaajan otteita HJK–Inter-ottelussa tutkittiin lahjuksen ottamisena elinkeinotoiminnassa. Kihlakunnansyyttäjä Kai Selander ei nosta syytteitä. Syyllisyyden tueksi ei Selanderin mukaan ole todennäköisiä syitä.

Tomi Kallio San Jose Sharksin pelaajatarkkailijaksi Suomessa

Tomi Kallio.

Syksyllä HC TPS:n pelaajatarkkailijana aloittanut Tomi Kallio on nimitetty NHL-seura San Jose Sharksin pelaajatarkkailijaksi Suomessa. Kallion työtehtävään kuuluu tarkkailla Suomessa pelaavia pelaajia San Josen organisaation hyödyksi.

TPS mukana suomalaisen salibandyn kehittämisessä

Salibandyn valmennuspäällikkö Michael Fager uskoo, että Elite-ohjelma palvelee koko seuraa. – Kun valmentajien osaamista kehitetään, se vaikuttaa myös yksilöiden kehittymiseen, mikä on yksi iso tavoite meillä.

Tämän vuoden alussa käynnistyi Salibandyliiton ja Eerikkilän urheiluopiston Maajoukkuetie FBA:n Elite-ohjelma. Ensimmäisessä vaiheessa Elite-ohjelmaan valittiin neljä seuraa, joista yksi on TPS Salibandy. Muut seurat ovat Classic, EräViikingit ja Oilers.

Jälkipeli: Valmennustieto siirtyy Rautalan perheessä isältä pojalle

Fysiikkavalmentaja Hannu Rautalan (vas.) metodit ovat keränneet laajalti mainetta. Oma poika, Marko, on jo useamman vuoden toiminut isänsä rinnalla, joten jatkossakin nähdään NHL-kiekkoilijoiden hikoilevan Kuuvuoren portailla.

Rautala Training. Nimen takaa löytyvät kaksi piinkovaa fysiikkavalmentajaa Hannu ja Marko Rautala , isä ja poika. Parivaljakko välittää nykyisin yhdessä Rautalan kuuluisaksi tullutta valmennusfilosofiaa huippu-urheilijoille.

Sami Rähmönen aloittaa 15. kautensa raitapaidassa

Sami Rähmönen.

TPS-kapteeni Sami Rähmönen jatkaa pelaajauraansa kasvattajaseuransa paidassa Jalkapallon Ykkösessä. Alkava kausi 2019 on Rähmöselle jo viidestoista TPS:n edustusjoukkueessa. Rähmönen ja TPS ovat solmineet kauden 2019 kattavan sopimuksen.

Täysosuma
Ei mikään viivelähtö.
Ei mikään viivelähtö.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Huh huh, tämäkin vielä!
Huh huh, tämäkin vielä!
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?