Suomalaisten matkat Etelä-Eurooppaan lisääntyivät alkuvuonna

Vapaa-ajanmatkat tammi-huhtikuussa 2012-2018 (pl. kotimaan päivä- ja ilmaismajoitusmatkat).
Vapaa-ajanmatkat tammi-huhtikuussa 2012-2018 (pl. kotimaan päivä- ja ilmaismajoitusmatkat). Kuva: Tilastokeskus

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vapaa-ajanmatkailu ulkomaille pysyi samalla tasolla verrattaessa vastaavaan ajankohtaan viimevuonna. Alkuvuodesta ulkomaille matkustaneista suomalaisista yhä useampi suuntasi tuttuihin matkakohteisiin Välimerelle tai Ruotsiin. Kotimaassa suomalaiset matkustivat alkuvuonna hieman vähemmän kuin viime vuoden keväällä. Pohjoisen kohteet sen sijaan kasvattivat suosiotaan.

Vuoden 2018 ensimmäisellä kolmanneksella 15–84-vuotiaat suomalaiset tekivät 15,8 miljoonaa matkaa, kun mukaan lasketaan kaikki kotimaan ja ulkomaan vapaa-ajanmatkat sekä työ- ja kokousmatkat. Yöpymisen sisältäneiden matkojen lisäksi matkamäärässä ovat mukana myös ulkomaan ja kotimaan päivämatkat.

Kotimaassa yöpymisen sisältäneitä vapaa-ajanmatkoja tehtiin tammi-huhtikuussa 6,6 miljoonaa. Näistä oli ilmaismajoitusmatkoja 4,7 miljoonaa. Matkoja, joiden aikana yövyttiin maksullisessa majoituksessa, tehtiin 1,9 miljoonaa ja suosituimmat matkakohteet sijaitsivat Uudellamaalla, Pohjois-Pohjanmaalla, Lapissa ja Pirkanmaalla. Matkojen määrä Pohjois-Pohjanmaalle lisääntyi hieman edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta.

Kotimaassa vapaa-ajan päivämatkoja tehtiin 3,6 miljoonaa ja työpäivämatkoja 1,4 miljoonaa. Uusimaa, Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi olivat suosituimmat päivämatkojen kohdemaakunnat.

Maaliskuu oli kotimaassa alkuvuoden suosituin matkustuskuukausi, sillä silloin tehtiin 0,6 miljoonaa maksullisen majoituksen sisältänyttä matkaa, 1,4 miljoonaa ilmaismajoitusmatkaa ja 0,9 miljoonaa päivämatkaa.

Ulkomaille tehtiin tammi-huhtikuussa 2,5 miljoonaa vapaa-ajanmatkaa, sisältäen yöpymisen kohdemaassa sisältäneet matkat, risteilyt ja päivämatkat. Ulkomaan vapaa-ajanmatkoista kohdemaassa yöpymisen sisältäneitä matkoja oli 1,8 miljoonaa. Risteilyjä, joiden aikana yövyttiin ainoastaan laivalla, tehtiin tammi-huhtikuussa 0,4 miljoonaa. Päivämatkoja ulkomaille tehtiin alkuvuodesta 0,3 miljoonaa. Näistä matkoista lähes puolet oli Viron päiväristeilyjä.

Alkuvuonna vapaa-ajanmatkoja suuntautui naapurimaihimme Viroon 560 000 ja Ruotsiin 500 000. Ruotsiin suuntautuneet yöpymisen kohdemaassa sisältäneet matkat ja päivämatkat lisääntyivät edellisvuodesta. Ruotsiin suuntautuneet risteilyt pysyivät suunnilleen samalla tasolla verrattuna viime vuoden kevääseen.

Alkuvuodesta yönyliristeilyt Viroon pysyivät samalla tasolla ja yöpymisen kohdemaassa sisältäneet matkat sekä päiväristeilyt vähenivät hieman edellisvuodesta. Tästä huolimatta Viro on edelleen suomalaisten ykkössuosikki ympäri vuoden.

Espanjaan matkoja suuntautui alkuvuodesta 340 000, näistä 55 prosenttia Kanariansaarille. Manner-Espanjaan sekä Baleaarien saarille tehtiin alkuvuonna 150 000 matkaa ja matkojen määrä lisääntyi 29 prosenttia. Maaliskuu oli alkuvuoden suosituin kuukausi matkustaa Kanarialle ja huhtikuu Manner-Espanjaan.

Kun tarkastellaan vain yöpymisen kohdemaassa sisältäneitä matkoja, tehtiin niitä suunnilleen saman verran kuin viime vuoden tammi-huhtikuussa. Huhtikuu oli näiden matkojen osalta alkuvuoden suosituin matkustuskuukausi, sillä silloin tehtiin 570 000 ulkomaan matkaa, joiden aikana yövyttiin kohdemaassa. Yöpymisen kohdemaassa sisältäneiden vapaa-ajanmatkojen määränpäänä oli Viro 16 prosentilla matkoista, Välimeren pohjoispuolen rannikko myös 16 prosentilla matkoista ja Kanariansaaret kymmenellä prosentilla matkoista.

Vapaa-ajanmatkojen lisäksi kotimaassa tehtiin 1,1 miljoonaa yöpymisen sisältänyttä työ- ja kokousmatkaa ja 1,4 miljoonaa vain päivän kestänyttä työ- ja kokousmatkaa. Ulkomaille suuntautui 0,7 miljoonaa työ- ja kokousmatkaa (ml. kohdemaassa yöpymisen sisältäneet matkat, risteilyt ja päivämatkat). Kotimaan työmatkat vähenivät mutta ulkomaan työmatkat lisääntyivät viime vuoden vastaavasta ajankohdasta.

Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen Suomalaisten matkailu -tutkimuksesta, jota varten haastateltiin helmi-, maalis-, huhti- ja toukokuussa yhteensä 4 518 iältään 15–84-vuotiasta suomalaista.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Myönnettyjen rakennuslupien kuutiomäärä väheni helmi-huhtikuussa

Myönnetyt rakennusluvat ja aloitetut rakennushankkeet, milj. m3, liukuva vuosisumma.

Tilastokeskuksen mukaan rakennuslupia myönnettiin helmi-huhtikuussa 14,2 prosenttia vähemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuotta aiemmin. Kaikissa rakennusten pääluokissa kuutiomäärä väheni viimevuotisesta. Liike- ja toimistorakennusten lupakuutiomäärä väheni eniten, 18,7 prosenttia. Teollisuus- ja varastorakentamisen ja asuinrakentamisen lupakuutiomäärät vähenivät myös merkittävästi.

Noususuhdanne parantanut rakennusyritysten taloudellista tilannetta

Rakentamisen noususuhdanteen jatkuminen on parantanut rakennusalan yritysten kannattavuutta. Rakennusteollisuus RT:n kannattavuusselvityksen perusteella talonrakennusteollisuuden jäsenyritysten liikevoitto nousi viime vuonna 4,7 prosenttiin edellisvuoden 3,2 prosentin pohjalukemista. Rakennustuoteteollisuudessa kannattavuus ylsi 6,0 prosenttiin liikevoitolla mitattuna, kun se oli 4,8 prosenttia vuonna 2016.

Kääntyminen Aurakadulta Yliopistonkadulle jatkossa kiellettyä

Kauppatorin kaivutyöt muuttavat liikennejärjestelyjä Aurakadulla ja Yliopistonkadulla 25. kesäkuuta alkaen. Kääntyminen Aurakadulta Yliopistonkadulle on kielletty. Ajoneuvolla ajo, myös polkupyörällä, on kielletty Aurakadulta Yliopistonkadulle ja päinvastoin noin Ortodoksisen kirkon kohdalta saakka.

Lähes puolet Venäjältä tuoduista koirista ilman raivotautirokotesuojaa

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on vuoden aikana tutkinut Venäjältä maahan tuoduista koirista raivotaudin vasta-ainetasoja. Koiran elimistö muodostaa vasta-aineita, kun se on onnistuneesti rokotettu raivotautia vastaan. Tutkitusta 36 koirasta 15 koiralla (42 prosentilla) ei ollut vasta-aineita rabiekselle eli eläimen raivotaudille. Lähes kaikki tutkitut koirat ovat olleet katukoiria. Rabies tarttuu myös ihmiseen eikä siihen ei ole parannuskeinoa. Oireinen raivotauti johtaa aina kuolemaan.

Polttopuun käyttö lisääntyi seitsemään miljoonaan kuutiometriin

Pientaloissa käytettiin Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilaston mukaan lämmityskaudella 2016–17 yhteensä 6,9 miljoonaa kiintokuutiometriä polttopuuta. Siitä oli klapeja ja halkoja yhteensä 5,9 miljoonaa kuutiometriä ja haketta 0,6 miljoonaa kuutiometriä. Lisäksi poltettiin erilaista kierrätys- ja sivutuotepuuta sekä pellettejä. Keskimääräinen käyttäjä kulutti puuta yhteensä 4,8 kuutiometriä vuodessa.

Kaupunki
Urheilu

Puukkokatsomo: Derby toisellakin rintamalla

Yhdysvalloissa Lea Kaszas on viime vuosina pelannut myös pelintekijänä, mutta Turku Trojansissa hän on viihtynyt keskushyökkääjän roolissa.

Turun Trojansin miesjoukkue rakentaa uutta tulevaisuutta 3. divisioonassa, mutta Trojansin nimi on silti vahvasti esillä kotimaisessa jenkkifutiksessa.

Lucas Garcia jättää FC Interin

Keskikenttäpelaaja Lucas Garcia jättää FC Interin kesken kauden jäätyään vähälle peliajalle.

Otteluanalyysi: Pisteet jakoon derbyssä

TPS ja Inter päätyivät pistejakoon kauden toisessa derbyssä. Kaikkiaan keskiviikon tasatulos oli derbyhistorian 13. tasapeli Veikkausliigassa. Tapahtumiin nähden lopputulos oli oikeutettu ja molemmat joukkueet tuntuivat olevan tyytyväisiä pisteeseen. Kumpikin joukkue olisi kuitenkin tarvinnut kolmea pistettä.

Jälkipeli: Jyrkkälän Tykit kaipaa nuorta verta noustakseen Kolmoseen

Jyrkkälän Tykit on tärkeä osa turkulaista palloiluhistoriaa. Joukkueen possunpunainen peliasu herätti aikoinaan ihmetystä, ei enää. Viime kaudella housutkin olivat pinkkiset. Nyt niiden väri on vaihtunut mustaan. Tykit pelaa Nelosen kotiottelunsa Pansion urheilukentän tekonurmella.

Henri Lehtosella on takanaan yli 300 Veikkausliigaottelua. Lähes samoihin lukuihin yltää Jarno Heinikangas . Kun tähän lisätään vielä kotkalaislähtöisen Jani Lauretsalon pääsarjatason ottelut ja Petri Lehtosen pitkä FC Inter -ura, on kasassa lukemat, mihin harva Nelosessa pelaava jalkapallojoukkue yltää.

Täysosuma
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Huh huh, tämäkin vielä!
Huh huh, tämäkin vielä!
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Just sopiva aika kyläilylle.
Just sopiva aika kyläilylle.