Aikaisemmin yrittäjäksi synnyttiin, nyt se on tapa elää unelmaansa

Melina Schmidt (vas.), Kristian Mäkelä, Henry Jokila, Päivi Nevari, May-Len Grönberg ja Karl-Magnus Spiik vaihtoivat näkemyksiä 80-luvulla sekä nykyhetkellä alkaneesta yrittäjyydestä Turun Yrittäjien tiloissa. Melina Schmidt (vas.), Kristian Mäkelä, Henry Jokila, Päivi Nevari, May-Len Grönberg ja Karl-Magnus Spiik vaihtoivat näkemyksiä 80-luvulla sekä nykyhetkellä alkaneesta yrittäjyydestä Turun Yrittäjien tiloissa.

Turun Yrittäjät ry:n jäsenet kokoontuivat ensimmäistä kertaa nuoremman sekä vanhemman polven yrittäjien kesken pohtimaan sitä, miten yrittäjyys on vuosikymmenien saatossa muovautunut Suomessa. Turun Yrittäjät ry täytti tänä vuonna 150 vuotta. Tämänhetkisen yrittäjäkaartin erottaa muun muassa se, miten yrittäjäksi on alettu. 1980-luvulla yrittäjä syntyi tavallisemmin yrittäjäperheeseen, ja alkoi yrittämään sitä kautta. Tämän päivän yrittäjä taas alkaa yrittäjäksi työllistääkseen itsensä omalla alallaan ja voidakseen toteuttaa itseään.

– Minulla oli yrittäjänä 20 yhteistä vuotta isäni kanssa, ja sitten ostin yrityksen isältäni, kertoo Henry Jokila Levy-Jaati Oy:stä.

Myös paikan päälle saapuneet Karl-Magnus Spiik, Päivi Nevari ja May-Len Grönberg ovat kaikki syntyneet yrittäjäperheisiin. He aloittivat yrittämisen myös vanhempiensa yritystoiminnan puitteissa.

Nykyään yrittäjällä on huomattavasti parempi kaiku kuin mitä aikaisemmin, kertoo Turun yrittäjien yhteyspäällikkö Anne Aholainen. Aholainen kertoo myös pk-yritysten lisääntyneen huomattavasti suuryritysten rinnalla.

– Tietysti on vielä paljon tärkeitä suuria yrityksiä, jotka työllistävät monia. Tänä päivänä kuitenkin pk-yritykset ja startupit ovat todella merkityksellisiä työllistymisen kannalta.

80-luvulla yrittäjäksi alettiin harvoin, jos ei ollut yrittäjäperheestä. Silloin ei ollut myöskään juurikaan mitään tukia. Yrittäjät kuitenkin kokosivat voimavaransa jo 80-luvulla Nuorten Yrittäjien merkeissä.

Nykyaikana moni ei ole valmistuttuaan löytänyt alansa työtä, ja yrittäminen on alkanut sitä kautta. Turkulainen Melina Schmidt valmistui media- ja audiovisuaalisen alan koulutuksesta, mutta ei löytänyt haaveilemaansa vakityöpaikkaa. Kun työpaikkaa ei irronnut mistään, kohta hän huomasi itse olevansa se, joka työllistää muita.

– Yrittäminen alkoi ihan tyhjästä vuonna 2015, en ollut koskaan ajattelut alkavani yrittäjäksi. Se oli kuitenkin sillä hetkellä paras vaihtoehto, ja nyt minulla on oma mainostoimisto ja voin työllistää alan ihmisiä. Asiakkaitakin löytyy jo ympäri Suomea, kertoo Schmidt Communications Oy:n perustanut nuori nainen.

Jos 80-luvulla yrittäjäksi alettiin vanhempien yrityksen myötä, Schmidt on taas innoittanut omia perheenjäseniään yrittäjiksi oman yritystoimintansa myötä. Yrittäminen on työllistänyt hänet, ja antanut mahdollisuuden toteuttaa itseään vapaasti, mikä innosti hänen siskonsa ja isänsä yrittäjiksi. Schmidt on myös Varsinais-Suomen nuorten yrittäjien toimikunnan puheenjohtaja.

Tradenomiksi opiskellut Kristian Mäkelä kertoo puolestaan perustaneensa oman IT-alan yrityksen Sovellos Oy:n, koska hän haluaa tehdä työtä mistä tykkää, ja vastuun vastapainoksi yrittäminen tarjoaa kuitenkin paljon vapautta.

Marianne Rovio

Kesävatsa vaatii erityistä huolenpitoa

Kesä, juhannus ja monenlaiset herkut saattavat kuormittaa kesänautiskelijaa ja aiheuttaa eriasteisia ja -tyyppisiä murheita vatsan alueella. Juhannuksena grillit täyttyvät rasvapitoisista ja marinoiduista lihatuotteista ja grillimakkarasta – epämiellyttävät tuntemukset vatsan alueella ja suoliston alueella ovatkin tuttuja monelle kesälomalaiselle.

Myönnettyjen rakennuslupien kuutiomäärä väheni helmi-huhtikuussa

Myönnetyt rakennusluvat ja aloitetut rakennushankkeet, milj. m3, liukuva vuosisumma.

Tilastokeskuksen mukaan rakennuslupia myönnettiin helmi-huhtikuussa 14,2 prosenttia vähemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuotta aiemmin. Kaikissa rakennusten pääluokissa kuutiomäärä väheni viimevuotisesta. Liike- ja toimistorakennusten lupakuutiomäärä väheni eniten, 18,7 prosenttia. Teollisuus- ja varastorakentamisen ja asuinrakentamisen lupakuutiomäärät vähenivät myös merkittävästi.

Noususuhdanne parantanut rakennusyritysten taloudellista tilannetta

Rakentamisen noususuhdanteen jatkuminen on parantanut rakennusalan yritysten kannattavuutta. Rakennusteollisuus RT:n kannattavuusselvityksen perusteella talonrakennusteollisuuden jäsenyritysten liikevoitto nousi viime vuonna 4,7 prosenttiin edellisvuoden 3,2 prosentin pohjalukemista. Rakennustuoteteollisuudessa kannattavuus ylsi 6,0 prosenttiin liikevoitolla mitattuna, kun se oli 4,8 prosenttia vuonna 2016.

Kääntyminen Aurakadulta Yliopistonkadulle jatkossa kiellettyä

Kauppatorin kaivutyöt muuttavat liikennejärjestelyjä Aurakadulla ja Yliopistonkadulla 25. kesäkuuta alkaen. Kääntyminen Aurakadulta Yliopistonkadulle on kielletty. Ajoneuvolla ajo, myös polkupyörällä, on kielletty Aurakadulta Yliopistonkadulle ja päinvastoin noin Ortodoksisen kirkon kohdalta saakka.

Lähes puolet Venäjältä tuoduista koirista ilman raivotautirokotesuojaa

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on vuoden aikana tutkinut Venäjältä maahan tuoduista koirista raivotaudin vasta-ainetasoja. Koiran elimistö muodostaa vasta-aineita, kun se on onnistuneesti rokotettu raivotautia vastaan. Tutkitusta 36 koirasta 15 koiralla (42 prosentilla) ei ollut vasta-aineita rabiekselle eli eläimen raivotaudille. Lähes kaikki tutkitut koirat ovat olleet katukoiria. Rabies tarttuu myös ihmiseen eikä siihen ei ole parannuskeinoa. Oireinen raivotauti johtaa aina kuolemaan.

Kaupunki
Urheilu

Puukkokatsomo: Derby toisellakin rintamalla

Yhdysvalloissa Lea Kaszas on viime vuosina pelannut myös pelintekijänä, mutta Turku Trojansissa hän on viihtynyt keskushyökkääjän roolissa.

Turun Trojansin miesjoukkue rakentaa uutta tulevaisuutta 3. divisioonassa, mutta Trojansin nimi on silti vahvasti esillä kotimaisessa jenkkifutiksessa.

Lucas Garcia jättää FC Interin

Keskikenttäpelaaja Lucas Garcia jättää FC Interin kesken kauden jäätyään vähälle peliajalle.

Otteluanalyysi: Pisteet jakoon derbyssä

TPS ja Inter päätyivät pistejakoon kauden toisessa derbyssä. Kaikkiaan keskiviikon tasatulos oli derbyhistorian 13. tasapeli Veikkausliigassa. Tapahtumiin nähden lopputulos oli oikeutettu ja molemmat joukkueet tuntuivat olevan tyytyväisiä pisteeseen. Kumpikin joukkue olisi kuitenkin tarvinnut kolmea pistettä.

Jälkipeli: Jyrkkälän Tykit kaipaa nuorta verta noustakseen Kolmoseen

Jyrkkälän Tykit on tärkeä osa turkulaista palloiluhistoriaa. Joukkueen possunpunainen peliasu herätti aikoinaan ihmetystä, ei enää. Viime kaudella housutkin olivat pinkkiset. Nyt niiden väri on vaihtunut mustaan. Tykit pelaa Nelosen kotiottelunsa Pansion urheilukentän tekonurmella.

Henri Lehtosella on takanaan yli 300 Veikkausliigaottelua. Lähes samoihin lukuihin yltää Jarno Heinikangas . Kun tähän lisätään vielä kotkalaislähtöisen Jani Lauretsalon pääsarjatason ottelut ja Petri Lehtosen pitkä FC Inter -ura, on kasassa lukemat, mihin harva Nelosessa pelaava jalkapallojoukkue yltää.

Täysosuma
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Huh huh, tämäkin vielä!
Huh huh, tämäkin vielä!
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Just sopiva aika kyläilylle.
Just sopiva aika kyläilylle.