Aikaisemmin yrittäjäksi synnyttiin, nyt se on tapa elää unelmaansa

Melina Schmidt (vas.), Kristian Mäkelä, Henry Jokila, Päivi Nevari, May-Len Grönberg ja Karl-Magnus Spiik vaihtoivat näkemyksiä 80-luvulla sekä nykyhetkellä alkaneesta yrittäjyydestä Turun Yrittäjien tiloissa. Melina Schmidt (vas.), Kristian Mäkelä, Henry Jokila, Päivi Nevari, May-Len Grönberg ja Karl-Magnus Spiik vaihtoivat näkemyksiä 80-luvulla sekä nykyhetkellä alkaneesta yrittäjyydestä Turun Yrittäjien tiloissa.

Turun Yrittäjät ry:n jäsenet kokoontuivat ensimmäistä kertaa nuoremman sekä vanhemman polven yrittäjien kesken pohtimaan sitä, miten yrittäjyys on vuosikymmenien saatossa muovautunut Suomessa. Turun Yrittäjät ry täytti tänä vuonna 150 vuotta. Tämänhetkisen yrittäjäkaartin erottaa muun muassa se, miten yrittäjäksi on alettu. 1980-luvulla yrittäjä syntyi tavallisemmin yrittäjäperheeseen, ja alkoi yrittämään sitä kautta. Tämän päivän yrittäjä taas alkaa yrittäjäksi työllistääkseen itsensä omalla alallaan ja voidakseen toteuttaa itseään.

– Minulla oli yrittäjänä 20 yhteistä vuotta isäni kanssa, ja sitten ostin yrityksen isältäni, kertoo Henry Jokila Levy-Jaati Oy:stä.

Myös paikan päälle saapuneet Karl-Magnus Spiik, Päivi Nevari ja May-Len Grönberg ovat kaikki syntyneet yrittäjäperheisiin. He aloittivat yrittämisen myös vanhempiensa yritystoiminnan puitteissa.

Nykyään yrittäjällä on huomattavasti parempi kaiku kuin mitä aikaisemmin, kertoo Turun yrittäjien yhteyspäällikkö Anne Aholainen. Aholainen kertoo myös pk-yritysten lisääntyneen huomattavasti suuryritysten rinnalla.

– Tietysti on vielä paljon tärkeitä suuria yrityksiä, jotka työllistävät monia. Tänä päivänä kuitenkin pk-yritykset ja startupit ovat todella merkityksellisiä työllistymisen kannalta.

80-luvulla yrittäjäksi alettiin harvoin, jos ei ollut yrittäjäperheestä. Silloin ei ollut myöskään juurikaan mitään tukia. Yrittäjät kuitenkin kokosivat voimavaransa jo 80-luvulla Nuorten Yrittäjien merkeissä.

Nykyaikana moni ei ole valmistuttuaan löytänyt alansa työtä, ja yrittäminen on alkanut sitä kautta. Turkulainen Melina Schmidt valmistui media- ja audiovisuaalisen alan koulutuksesta, mutta ei löytänyt haaveilemaansa vakityöpaikkaa. Kun työpaikkaa ei irronnut mistään, kohta hän huomasi itse olevansa se, joka työllistää muita.

– Yrittäminen alkoi ihan tyhjästä vuonna 2015, en ollut koskaan ajattelut alkavani yrittäjäksi. Se oli kuitenkin sillä hetkellä paras vaihtoehto, ja nyt minulla on oma mainostoimisto ja voin työllistää alan ihmisiä. Asiakkaitakin löytyy jo ympäri Suomea, kertoo Schmidt Communications Oy:n perustanut nuori nainen.

Jos 80-luvulla yrittäjäksi alettiin vanhempien yrityksen myötä, Schmidt on taas innoittanut omia perheenjäseniään yrittäjiksi oman yritystoimintansa myötä. Yrittäminen on työllistänyt hänet, ja antanut mahdollisuuden toteuttaa itseään vapaasti, mikä innosti hänen siskonsa ja isänsä yrittäjiksi. Schmidt on myös Varsinais-Suomen nuorten yrittäjien toimikunnan puheenjohtaja.

Tradenomiksi opiskellut Kristian Mäkelä kertoo puolestaan perustaneensa oman IT-alan yrityksen Sovellos Oy:n, koska hän haluaa tehdä työtä mistä tykkää, ja vastuun vastapainoksi yrittäminen tarjoaa kuitenkin paljon vapautta.

Marianne Rovio

Turkulaiskuski törmäsi kuorma-autoon Pöytyällä

Vuonna 1989 syntynyt huittislainen mies Pöytyällä Turunväylällä kuljetti kohti Turkua kuorma-autoa, jonka perässä oli lavetti. Hänen perässään tuli henkilöautolla vuonna 1992 syntynyt turkulainen mies, jonka aikomuksena oli ohittaa kuorma-auto, koska kuorma-auto kulki hiljaista nopeutta.

Nuorten mielestä kirkko voi edistää rauhaa tarjoamalla juttukavereita vaikeissa tilanteissa oleville

Suomen evankelis-luterilainen kirkko teki nuorille suunnatun rauhaan liittyvän kyselyn yhteistyössä tyttöjen suosiman A-lehtien Demi-brändin kanssa. Vastaajia haettiin Demi.fissä sekä Demin ja kirkon somekanavissa. Erilaiset kyselyt ovat suosittuja Demissä ja tähän pitkään, syvällisiä kysymyksiä sisältävään kyselyyn saatiin 470 vastausta. Kysely tuotti tietoa nuorten ajatuksista rauhasta ja sen rakentamisesta.

Suosi juustoissa kotimaista

Kuivan kesän jälkeen moni on kysynyt, miten voisi auttaa suomalaista tuottajaa. Yksi vastaus piilee juustossa. Harva tietää, että puolet Suomessa syödystä juustosta tuodaan ulkomailta. Juustonvalmistajat haluavat herätellä suomalaisia pysähtymään hetkeksi juustohyllyllä: jos useampi ostaisi suomalaista juustoa, voitaisiin tuottajille maksaa parempaa hintaa maidosta. Se taas auttaisi maitotiloja jatkamaan työtään ja varmistaisi, että meillä on lähellä tuotettua, puhdasta ruokaa myös tulevaisuudessa. Useita tiloja uhkaa jopa lopettaminen.

Myrsky voi tehdä tuhoja

Syysmyrsky tekee tuloaan kohti Suomea.

Syysmyrskyjen voimakkuus vaihtelee aina napakammasta tuulesta mittavia sähkö- ja vesivahinkoja aiheuttaviin myräköihin. Kotia voi suojata myrskyltä ja toimia oikein, jos myrsky ehtii rikkomaan paikkoja.

Juslenian louhinta aiheuttaa poikkeusjärjestelyjä Yliopistonmäellä

Juslenian louhintatyöt alkavat Yliopistonmäellä koeräjäytyksillä torstaina 27. syyskuuta kello 8.30–8.45 ja perjantaina 28. syyskuuta kello 8.30–8.45. Varsinaiset louhinnan räjäytykset alkavat maanantaina 1. lokakuuta. Tammikuun loppuun saakka kestävien räjäytystöiden aikana opiskelijoilta ja henkilökunnalta toivotaan varovaisuutta erityisesti työmaan läheisyydessä.

Kaupunki
Kaupunki

Turun kouluissa etsitään Pyöräsankareita

Koululiikuntaliitto kiertää kouluissa Pyöräsankareiden muodossa, metsästäen kunkin opettajan ja oppilaan sisäistä pyöräilijää. Pyöräsankareiden pilottihanke kiertää syksyn 2018 aikana kouluissa ja tapahtumissa levittämässä pyöräilyn ilosanomaa. Pyöräsankarit pistäytyvät myös Turussa viikkojen 40 ja 41 aikana. Keskiviikkona 26. syyskuuta Kupittaan Velodromilla järjestetään lähialueen koulujen oppilaille pyöräsankarit-tapahtuma yhteistyössä Turun Urheiluliiton pyöräilijöiden kanssa. Seuraavalla viikolla Pyöräsankarit rantautuvat Aunelan ja Kähärin kouluille Pyöräsankareiden kouluvierailun muodossa. Näiden kouluvierailuiden tarkoituksena on innostaa pyörän käyttämiseen, oli oma tapa pyöräillä mikä tahansa.
Urheilu

Jälkipeli: Turun Nappulaliiga on vastannut hyvin mahtiseurojen haasteeseen

Turun Nappulaliigan syksyinen Paatelo-turnaus on nappulaikäisten päätösturnaus. Monet pelaajista jatkavat yhä samassa seurassa, sillä TuNL on laajentanut toimintaansa myös vanhempiin ikäluokkiin. Vanhimmat ovat nyt B-junioreita.

Monella isällä ja äidillä on ”roska” silmässä. Turun Nappulaliigan järjestämä ja Jukka Paatelon mukaan nimetty turnaus on tapahtuma, jossa kaupunginosajoukkueet kisaavat vielä kerran toisiaan vastaan. Turnaus on tietyn aikakauden päätös, nappulaikä jää taakse.

Puukkokatsomo: Tasaisuutta tarvitaan

Susanna Tapani.

TPS:n alku jääkiekon Naisten Liigassa on osoittanut sen, että Palloseuralla on täydet mahdollisuudet taistella muiden häntäpään joukkueiden kanssa. Toisaalta kauden ensimmäiset ottelut ovat myös osoittaneet sen, että tasoerot sarjan kärjen ja häntäpään joukkueiden välillä ovat valtavat. Susanna Tapanilla ja kumppaneilla on kova savotta edessä.

Åboraakkeli: Salibandyderbyt tilauksessa

Perttu Kytöhonka.

Alkava salibandykausi tarjoaa jännitettävää kahdella rintamalla. TPS:n ohella Divarissa pelaavalla FBC:llä on edessään mielenkiintoinen kausi.

Täysosuma
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Huh huh, tämäkin vielä!
Huh huh, tämäkin vielä!
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.