Suomalainen suosii ruis- ja kauraleipää

Suomalaisten suosikki on rukiinen leipä, jota suosii lähes 90 prosenttia vastaajista. Suomalaisten suosikki on rukiinen leipä, jota suosii lähes 90 prosenttia vastaajista. Kuva: Mikael Rydenfelt

Suomalainen söi viime vuonna leipää 41,5 kiloa. Tämä vastaa noin neljää leipäviipaletta päivässä. Suosikkileivikseen suomalaiset nimeävät rukiista ja kaurasta valmistetut leivät: lähes 90 prosenttia pitää ruisleipää houkuttelevana vaihtoehtona ja 84 prosenttia valitsee mielellään kauraleivän.

Leipätiedotus ry:n ylläpitämän leipomotuotteiden myyntitilastoinnin ja Tullin tuontitilaston mukaan suomalaiset söivät vuonna 2017 ruokaleipää keskimäärin 41,5 kiloa henkeä kohti.

– Päivittäin suomalainen kuluttaja söi leipää noin 115 grammaa, mikä vastaa noin neljä viipaletta tuoreleipää tai yhtätoista palaa kuivaleipää. Leivän kulutus on säilynyt melko tasaisena koko 2010-luvun ja vuosikymmenen alkuun verrattuna se on jopa pienoisessa nousussa, kertoo tilastoinnista vastaava projektikoordinaattori Terhi Virtanen Leipätiedotuksesta.

Tuonnin kasvusta huolimatta suomalaiset syövät edelleen eniten kotimaista leipää.

– Laskelmien mukaan suomalainen söi viime vuonna noin 35 kiloa kotimaista pehmeää leipää. Ostoskoriin suomalaiset valitsivat kotimaisista leivistä eniten vaaleaa leipää, Virtanen kertoo.

Vaalean leivän kulutuksen kasvua tumman leivän ohi selittää muun muassa kauraleivän suosio. Tämä käy ilmi Leipätiedotus ry:n teettämästä leivänkäyttötutkimuksesta, jossa 84 prosenttia suomalaisista kertoi pitävänsä kaurasta valmistettua leipää houkuttelevana. Kauraleivästä pitävät etenkin naiset. Suomalaisten suosikki on kuitenkin edelleen rukiinen leipä, jota suosii lähes 90 prosenttia vastaajista.

Ruisleipä on Suomessa täysjyväistä. Myös kauraleivissä käytettävä kaura on täysjyvää. Täysjyväleipä on terveellistä ja runsaskuituinen leipä on paras kuidun lähde. Viljakuiduilla on todettu olevan kiistattomia terveysvaikutuksia. Täysjyväleipä sisältää paljon kuitua, jonka on todettu lisäävän kylläisyyttä, auttavan painonhallintaa ja alentavan sydän- ja verisuonitautien sekä joidenkin syöpien riskiä. Kaura- ja ohrakuitu sisältävät esimerkiksi kolesterolia alentavaa betaglukaania. Täysjyvärukiin on todettu vaikuttavan edullisesti insuliiniaineenvaihduntaan.

Suomalaisten ravitsemustottumuksia selvittävän FinTerveys 2017 -tutkimuksen mukaan kuidun saanti väestön keskuudessa on viime vuosina kasvanut, mutta ei yllä edelleenkään suositusten tasolle. Kuidun terveysvaikutusten saavuttamiseksi sitä suositellaan syötävän vähintään 25–35 grammaa päivässä.

Tutkimusten mukaan suomalaisten päivittäinen kuidunsaanti jää kuitenkin noin 22 grammaan. Pakkausmerkintöihin ja leivän kuidun määrään huomiota kiinnittämällä päivittäisellä leipäannoksella kattaa puolet päivän kuiduntarpeesta. Syömällä neljä palaa runsaskuituista leipää saadaan leivän kuitupitoisuudesta riippuen kokoon 7–18 grammaa kuitua.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Sähkökatko ohi Hirvensalossa

Kello 21.36 alkanut sähkönjakeluhäiriö Hirvensalossa, Haarlassa ja Oriniemessä on Turku Energian mukaan päättynyt kello 22.28.

Valonäytökset eläinystävällinen vaihtoehto venetsialaisten viettoon

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY toivoo, että veneily- ja mökkeilykauden päätösjuhlaa eli venetsialaisia juhlistettaisiin Suomessa ilotulitteiden sijaan lasernäytöksin. Monet lemmikki-, tuotanto- ja luonnonvaraiset eläimet pelkäävät ilotulitteiden pauketta, ja raketit roskaavat ympäristöä aiheuttaen eläimille loukkaantumisriskin.

Lapsen pitkittynyt yskä syy mennä lääkäriin

Päiväkodin ja koulun aloitukseen liittyy usein sairastelukierteitä, jotka voivat kuormittaa koko perhettä. Infektiot seuraavat toisiaan ja perättäiset flunssat vaikuttavat samalta taudilta. Päiväkoti- ja kouluikäisten lasten vanhempien on syytä kiinnittää huomiota muun muassa pitkittyneeseen yskään. Pitkään jatkunut yskä voi olla merkki muun muassa infektiosta tai astmasta, jotka vaativat tarkempia tutkimuksia ja hoitoa.

Harpisti Vuokko Ahtila konsertoi Kakskerran kirkossa sunnuntaina

Vuokko Ahtila.

Kakskerran Suvi soi -konserttisarjan viimeisessä konsertissa sunnuntaina 26. elokuuta kello 17 kuullaan hieman harvinaisempaa soolosoitinta, kun turkulaissyntyinen (1982) harpisti Vuokko Ahtila saapuu konsertoimaan Kakskerran kirkkoon. Vuokon instrumentti on pedaaliharppu jota myös konserttiharpuksi kutsutaan.

Uuden musiikkitalon rakentamista selvitetään

Kaupunginhallitus palautti maanantaina valmisteluun Turun konserttitalon peruskorjauksen ja laajennuksen tilatarveselvityksen niin, että sitä täydennetään uudisrakennusvaihtoehdon selvityksellä. Kaupunginhallitus päätti samalla, että Aninkaistenkatu 7–9:n korttelin tontinluovutuskilpailun valmistelu aloitetaan.

Puolustusvoimat 100 -taistelunäytös ja konsertti Turussa lauantaina

Pete Poskiparta.

Puolustusvoimien 100-vuotisjuhlavuoden kiertueet saavuttavat Turun lauantaina 25. elokuuta. Yleisölle avoimet ja maksuttomat taistelunäytös ja konsertti tarjoavat katsojilleen läpivalaisun puolustusvoimien toimintaan sekä viihdyttäviä musiikkielämyksiä iltapäivästä iltaan asti. Merivoimien aluksia on jokirannassa avoinna yleisölle.

Kuutamouintia ja hyväntekeväisyyttä Samppalinnassa

Kuutamouinnit kutsuvat jälleen Samppalinnaan.

Samppalinnan maauimalassa järjestetään Kuutamouinnit 24. elokuuta. Kello 21–02 järjestettävä Kuutamouinti ovat elokuussa osa ÅSK:n 24 tunnin hyväntekeväisyysuintitapahtumaa.

Urheilu

Urheiluromaaneissa aikuiset ovat paitsiossa

Ruotsalainen Fredrik Backman kirjoittaa fiktiivisen ruotsalaiskaupungin jääkiekon ympärillä pyörivästä elämästä.

Urheilusta on kirjoitettu valtavasti kirjoja, mutta faktaan painottuen. Erilaisia ja eritasoisia elämäkertoja ja urheiluhistoriaan kiinnittyviä kirjoja on valtavasti tarjolla. Huomattavasti vähemmän on kirjoitettu puhtaasti fiktiivisiä urheiluromaaneja.

Kalle Mäkisen paineissa noin 130 painijaa

Eemeli Kunttu (takana).

Turussa järjestetään lauantaina 25. elokuuta kello 11 alkaen 35. kerran olympiavoittaja Kalle Mäkisen painit. Kisa on samalla miesten kreikkalais-roomalaisen. painin Suomi-cupin osakilpailu. Painit käydään Liikuntakeskus Alfan Salibandyareenalla. Yleisöllä on vapaa pääsy kisoihin.

Puukkokatsomo: Venymistä vaaditaan

Yleisurheilukesän perinteinen päätös Suomi-Ruotsi-yleisurheilumaaottelu kisataan tänä vuonna elo-syyskuun taitteessa Tampereella Ratinan stadionilla.

Seppo Pajulle hopeaa EM-kisoista

Seppo Paju.

Suomen pelaajat nappasivat kaksi mitalia avoimen luokan kilpailusta frisbeegolfin EM-kilpailuista Kroatian Sveti Martin Na Murissa. Frisbeegolfseura 7k:ta seuratasolla edustava Seppo Paju saavutti EM-hopeaa ja laukaalaisseura Puska Puttaajia edustava Väinö Mäkelä EM-pronssia. Suomen joukkue saavutti kilpailuista upeasti yhteensä 10 mitalia.

Täysosuma
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Huh huh, tämäkin vielä!
Huh huh, tämäkin vielä!
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Just sopiva aika kyläilylle.
Just sopiva aika kyläilylle.
Pahus. Ei se ollutkaan kultakala.
Pahus. Ei se ollutkaan kultakala.