Tammiluodon puutarhan omenasato kolminkertaistuu lähivuosina

Timo Jokisen omenaviinitilan puutarhan tuotanto kolminkertaistuu tulevina vuosina. Timo Jokisen omenaviinitilan puutarhan tuotanto kolminkertaistuu tulevina vuosina. Kuva: Eero Saarikoski

Suomalaisen omenanviljelyn merkittävimmät askeleet otettiin Paraisten saaristossa vuonna 1539. Etelä-Suomen laamannina silloin toiminut Erik Fleming istutti tiluksilleen nykyään Tallinnana tunnetusta Räävelistä tuotuja omenapuun taimia.

Kivenheiton päässä Flemingin ensimmäisistä puista Itämeren syleilyssä jatketaan tänäkin päivänä omenanviljelyn pian 500-vuotista saaristolaisperinnettä. Lielahdensaaren läpi ajettaessa päädytään Lemlahdensaareen, jossa sijaitsee Tammiluodon puutarha ja viinitila. Saaren toisella puolella on toinenkin omenatila, Rahkosen hedelmätarha.

Tammiluodon viinitila valmistaa viittä eri viiniä ja kahta kuohuviiniä. Timo Jokisen vastuulla on viinitila, joka viinin valmistamisen lisäksi toimii juhla- ja kokoustilana. Jokisen poika omistaa Tammiluodon puutarhan. Neljän viime vuoden aikana suurin osa omenatarhoista on uusittu. 8 000 uutta omenapuuta ja tuhat tuoretta päärynäpuuta ovat pian valmiita tuottamaan hedelmää.

Kesän omenasadon määrä osuu arviolta 20 000-30 000 kilon väliin. Kolmen vuoden kuluttua satoa on lupa odottaa jo yli 100 000 kiloa uusien puiden kasvettua tarpeeksi. Jokisen mukaan vanhat omenapuut tuottivat satoa vasta seitsemän vuotta istuttamisen jälkeen. Uusilla puilla on odotettavissa tulosta jo tulevana kesänä.

– Uudet belgialaiset kääpiöomenapuut tuottavat ensimmäisiä pieniä omenoita jo istutusta seuraavana vuonna. Kolmen vuoden kohdalla ne tuottavat jo kunnon satoa. Tämä on ensimmäinen kesä, kun odotamme ensimmäisistä istutuksista satoa. Määrää on kuitenkin mahdoton arvioida, Jokinen kertoo.

Viimeisen vuosikymmenen aikana Tammiluodon puutarhassa ollaan siirrytty tippukastelujärjestelmään uusien puiden kasvun varmistamiseksi. Omenapuut ovat avomaalla, luontoäidin huomassa. Suomessa lähes kaikki kaupalliset omenatarhat ovat vesistön äärellä. Vesi ympärillä lauhduttaa ilmastoa, joka on tärkeää varsinkin syksyllä talvilajikkeiden kypsyessä lokakuussa. Sisämaassa voi silloin olla jo kovia yöpakkasia, mutta ei meren läheisyydessä.

Kukinta-ajan eli toukokuun lopun sää on suurin tekijä sadon onnistumiselle. Viime vuosi oli omenasadon kannalta ennätyksellisen huono. Syynä oli poikkeuksellisen viileä kukinta-aika. Kova tuuli viileyden lisänä aiheutti sen, että omenatarhan mehiläiset eivät lähteneet pölyttämään. Tammiluodon omenatarhalla on 17 mehiläispesää. Mehiläispesistä saatava hunaja päätyy myyntiin viinitilan puotiin.

Jokisen mukaan ennusmerkit näyttävät hyvältä selkeään parantamiseen viime sadosta.

– Aurinkoinen ja tuuleton 15-20 asteen ilma on ihanteellinen kukintasää mehiläisten liikkeelle saamiseksi. Viikko hyvällä säällä riittää kaikkien puiden pölyttämiseen. Raakileiden määrä lupaa jopa huippusatoa tälle vuodelle, jos pölytys onnistuu, Jokinen kuvailee.

Aleksi Mäkelä

Länsi-Suomen merivartiostolla työntäyteinen juhannus

Juhannuksen vietto sujui Länsi-Suomen merivartioston merialueella normaalia kesäviikonvaihdetta vauhdikkaammissa tunnelmissa. Juhannusaaton myrsky yllätti monen veneilijän ja siitä tuli juhannuksen vilkkain päivä meripelastuksen osalta.

Mies pahoinpideltiin huoltoaseman pihalla, poliisi kaipaa havaintoja

Mies pahoinpideltiin sunnuntaina noin kello 4.40 Aninkaistentiellä sijaitsevan huoltoasema Satashellin pihalla. Tapahtumat saivat ilmeisesti alkuunsa Tuureporinkadulla tai Hotelli Helmen pihalla, josta noin 40-50-vuotias mies tuli juosten Satashellin pihalle.

Kesävatsa vaatii erityistä huolenpitoa

Kesä, juhannus ja monenlaiset herkut saattavat kuormittaa kesänautiskelijaa ja aiheuttaa eriasteisia ja -tyyppisiä murheita vatsan alueella. Juhannuksena grillit täyttyvät rasvapitoisista ja marinoiduista lihatuotteista ja grillimakkarasta – epämiellyttävät tuntemukset vatsan alueella ja suoliston alueella ovatkin tuttuja monelle kesälomalaiselle.

Myönnettyjen rakennuslupien kuutiomäärä väheni helmi-huhtikuussa

Myönnetyt rakennusluvat ja aloitetut rakennushankkeet, milj. m3, liukuva vuosisumma.

Tilastokeskuksen mukaan rakennuslupia myönnettiin helmi-huhtikuussa 14,2 prosenttia vähemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuotta aiemmin. Kaikissa rakennusten pääluokissa kuutiomäärä väheni viimevuotisesta. Liike- ja toimistorakennusten lupakuutiomäärä väheni eniten, 18,7 prosenttia. Teollisuus- ja varastorakentamisen ja asuinrakentamisen lupakuutiomäärät vähenivät myös merkittävästi.

Kaupunki
Urheilu

Puukkokatsomo: Derby toisellakin rintamalla

Yhdysvalloissa Lea Kaszas on viime vuosina pelannut myös pelintekijänä, mutta Turku Trojansissa hän on viihtynyt keskushyökkääjän roolissa.

Turun Trojansin miesjoukkue rakentaa uutta tulevaisuutta 3. divisioonassa, mutta Trojansin nimi on silti vahvasti esillä kotimaisessa jenkkifutiksessa.

Lucas Garcia jättää FC Interin

Keskikenttäpelaaja Lucas Garcia jättää FC Interin kesken kauden jäätyään vähälle peliajalle.

Otteluanalyysi: Pisteet jakoon derbyssä

TPS ja Inter päätyivät pistejakoon kauden toisessa derbyssä. Kaikkiaan keskiviikon tasatulos oli derbyhistorian 13. tasapeli Veikkausliigassa. Tapahtumiin nähden lopputulos oli oikeutettu ja molemmat joukkueet tuntuivat olevan tyytyväisiä pisteeseen. Kumpikin joukkue olisi kuitenkin tarvinnut kolmea pistettä.

Jälkipeli: Jyrkkälän Tykit kaipaa nuorta verta noustakseen Kolmoseen

Jyrkkälän Tykit on tärkeä osa turkulaista palloiluhistoriaa. Joukkueen possunpunainen peliasu herätti aikoinaan ihmetystä, ei enää. Viime kaudella housutkin olivat pinkkiset. Nyt niiden väri on vaihtunut mustaan. Tykit pelaa Nelosen kotiottelunsa Pansion urheilukentän tekonurmella.

Henri Lehtosella on takanaan yli 300 Veikkausliigaottelua. Lähes samoihin lukuihin yltää Jarno Heinikangas . Kun tähän lisätään vielä kotkalaislähtöisen Jani Lauretsalon pääsarjatason ottelut ja Petri Lehtosen pitkä FC Inter -ura, on kasassa lukemat, mihin harva Nelosessa pelaava jalkapallojoukkue yltää.

Täysosuma
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Huh huh, tämäkin vielä!
Huh huh, tämäkin vielä!
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Just sopiva aika kyläilylle.
Just sopiva aika kyläilylle.