Åbo Akademi julkaisee kaksiosaisen historiateoksen

Kuva: Åbo Akademi

Åbo Akademin satavuotisjuhlavuoden kunniaksi ryhmä eri tieteenalojen tutkijoita on laatinut kaksi artikkelikokoelmaa Åbo Akademin tutkimuksesta, koulutuksesta ja arjesta sadan vuoden ajalta. Historiikin läpi kantavana teemana on vuorovaikutus Åbo Akademin ja politiikan, kulttuurin sekä yhteiskunnallisten aatevirtausten välillä.

Kaksiosainen historiateos julkistettiin Turussa 13. helmikuuta Vanhan Akatemiatalon juhlasalissa pidetyssä juhlaseminaarissa.

– Usein kuulee sanottavan, että yliopistot ovat vanhanaikaisia ja kankeita laitoksia, kuin savijalkaisia kolosseja, tai että niiden uudistaminen on yhtä vaikeaa kuin pulujen marssittaminen parijonossa. Tämä historiikki kertoo kuitenkin aivan toisenlaisesta todellisuudesta. Muutoksia on tapahtunut paljon, mutta Åbo Akademi on kuitenkin säilyttänyt yliopiston perusajatuksen eli se antaa nuorille näkemyksiä, jotka auttavat heitä löytämään paikkansa yhteiskunnassa. En paljasta enempää, lukijat saavat itse tutustua näihin teoksiin, sanoo kansleri Ulrika Wolf-Knuts.

Teos on nimeltään Åbo Akademi och samhället. Perspektiv på växelverkan mellan samhällsförändring och universitet, 1918–2018 (Åbo Akademi ja yhteiskunta. Näkökulmia yhteiskunnallisen muutoksen ja yliopiston väliseen vuorovaikutukseen, 1918–2018).

Antologiassa Åbo Akademi näyttäytyy sekä yhteiskunnassa vaikuttavana toimijana että instituutiona, jonka rakennetta ja toimintaa ympäröivä yhteiskunta on muokannut. Kirjoittajat pohtivat, mitä yhteiskunnassa tapahtuneet muutokset ovat merkinneet Åbo Akademille ja miten Åbo Akademi on vaikuttanut ruotsinkielisen Suomen alueelliseen yhteiskuntakehitykseen. Artikkeleissa käsitellään muun muassa kielen ja paikkojen merkitystä, rahoitusta ja valtarakenteita, yliopiston arkea, opiskelijoiden ja opettajien rekrytointia sekä asiantuntijuuden erilaisia rooleja yhteiskunnassa.

Toimittajat ovat dosentit Henry Nygård ja Anders Ahlbäck. Artikkelien kirjoittajina ovat Henry Nygård, dosentti, pohjoismaiden historia, Ulrika Wolf-Knuts, professori emerita, folkloristiikka, Anders Ahlbäck, dosentti, pohjoismaiden historia, Pia Maria Ahlbäck, FT, englannin kieli ja Kjell Herberts, VTL, sosiologia

Graafinen suunnittelu ja taitto on Anders Carpelanin. Kuvatoimittaja on Annette Landen.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Kurjenrahkalla juhlitaan ja muistellaan, kansallispuisto täyttää 20 vuotta

Tupasvilla kukkii Kurjenrahkan kansallispuistossa.

Kurjenrahkan kansallispuisto juhlii 20-vuotista taivaltaan ja Suomen luonnon päivää Kurjenpesän luontotuvalla 25. elokuuta. Luvassa on opastettu kävelykierros, lämmintä juotavaa tunnelmallisessa ympäristössä ja Muistoja Kurjenrahkalta -kilpailun voittajien tarinoiden julkistaminen.

Karderoopi kaipaa isokokoisia perusvaatteita

Onko kaapeissasi sinulle turhia, siistejä ja ehjiä vaatteita? Diakoniakeskuksen vaateapu Karderoopi kaipaa lähestyvän syksyn ja talven varalle nyt isokokoisia ja hyväkuntoisia naisten ja miesten perusvaatteita.

Viallisen passin voi käydä vaihtamassa poliisilaitoksella uuteen

Poliisihallitukseen on reklamoitu kolmesta passista, joiden viisumisivuilla on vesileimoja väärin päin. Reklamoidut tapaukset koskevat niin sanottua hirvipassiversiota, jonka tunnistaa viisumisivuilla juoksevasta hirvestä. Kyseistä passiversiota on myönnetty vuodesta 2012 vuoteen 2016.

STM: tupakka- ja nikotiinipolitiikan kehittämistyöryhmän ehdotukset lausuntokierrokselle

Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää lausuntoja tupakka- ja nikotiinipolitiikan kehittämistyöryhmän ehdotuksista. Lausuntoaika päättyy 19. lokakuuta. Työryhmä esitti toukokuun lopussa, miten tupakka- ja muiden nikotiinituotteiden käyttö Suomessa saataisiin loppumaan vuoteen 2030 mennessä. Tällöin niitä käyttäisi päivittäin alle viisi prosenttia aikuisista.

Urheilu

Urheiluromaaneissa aikuiset ovat paitsiossa

Ruotsalainen Fredrik Backman kirjoittaa fiktiivisen ruotsalaiskaupungin jääkiekon ympärillä pyörivästä elämästä.

Urheilusta on kirjoitettu valtavasti kirjoja, mutta faktaan painottuen. Erilaisia ja eritasoisia elämäkertoja ja urheiluhistoriaan kiinnittyviä kirjoja on valtavasti tarjolla. Huomattavasti vähemmän on kirjoitettu puhtaasti fiktiivisiä urheiluromaaneja.

Kalle Mäkisen paineissa noin 130 painijaa

Eemeli Kunttu (takana).

Turussa järjestetään lauantaina 25. elokuuta kello 11 alkaen 35. kerran olympiavoittaja Kalle Mäkisen painit. Kisa on samalla miesten kreikkalais-roomalaisen. painin Suomi-cupin osakilpailu. Painit käydään Liikuntakeskus Alfan Salibandyareenalla. Yleisöllä on vapaa pääsy kisoihin.

Puukkokatsomo: Venymistä vaaditaan

Yleisurheilukesän perinteinen päätös Suomi-Ruotsi-yleisurheilumaaottelu kisataan tänä vuonna elo-syyskuun taitteessa Tampereella Ratinan stadionilla.

Seppo Pajulle hopeaa EM-kisoista

Seppo Paju.

Suomen pelaajat nappasivat kaksi mitalia avoimen luokan kilpailusta frisbeegolfin EM-kilpailuista Kroatian Sveti Martin Na Murissa. Frisbeegolfseura 7k:ta seuratasolla edustava Seppo Paju saavutti EM-hopeaa ja laukaalaisseura Puska Puttaajia edustava Väinö Mäkelä EM-pronssia. Suomen joukkue saavutti kilpailuista upeasti yhteensä 10 mitalia.

Täysosuma
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Huh huh, tämäkin vielä!
Huh huh, tämäkin vielä!
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Just sopiva aika kyläilylle.
Just sopiva aika kyläilylle.
Pahus. Ei se ollutkaan kultakala.
Pahus. Ei se ollutkaan kultakala.