Kysely: Kolmasosa loukkaantuu negatiivisesta palautteesta työelämässä

Tuoreen kyselyn mukaan joka kolmas suomalainen pelkää epäonnistumista työelämässä ja loukkaantuu siellä saamastaan kritiikistä. Työpaikoilla vallitsevat erot eri asemassa olevien henkilöiden välillä ovat huomattavat: johtajat ovat selvästi kovanahkaisempia kritiikille kuin asiantuntijat.

Liikkeenjohdon konsultointiyritys Talent Vectian toteuttaman kyselytutkimuksen mukaan valtaosa (93 %) suomalaisista tarttuu mielellään uusiin haasteisiin työelämässä. Samaan aikaan epäonnistumista pelätään: kolmannes (33 %) vastaajista kertoo välttelevänsä tilanteita, joissa voi epäonnistua tai näyttää epäpätevältä muiden silmissä.

Vastausten perusteella negatiivisen palautteen vastaanottaminen on vaikeaa. Kolmannes (32 %) vastaajista kertoo loukkaantuvansa saamastaan kritiikistä. Omalla mukavuusalueella pysytään mielellään, sillä kaksi kolmesta (65 %) työskentelee mieluiten itselle tuttujen asioiden parissa.

– Suurin osa on avoimia sukeltamaan epävarmoihin tilanteisiin, mutta kuitenkin varjelee omaa asiantuntijan mainettaan eikä pidä negatiivisesta palautteesta. Herää kysymys, kuinka rohkeita todellisuudessa olemme kehittämään uusia ideoita työelämässä ja ottamaan liiketoiminnallisia riskejä, jos on kovin tärkeää näyttää hyvältä muiden silmissä. Organisaatioissa tulee nimenomaan kannustaa kokeiluihin ja itsenäiseen ajatteluun, jotta liiketoiminta voisi uudistua ja kasvaa, sanoo Talent Vectian Head of Employee Experience & Leadership Sini Takatalo.

Kyselytutkimuksessa selvitettiin kasvun asennetta viiden eri muuttujan kautta. Nämä olivat haasteisiin tarttuminen, asenne epäonnistumisiin, sinnikkyys, palautteen vastaanottaminen ja suhtautuminen muiden menestykseen. Sinnikkyydessä kasvun asenne näkyi vahvimmin: vain 15 prosenttia luovuttaa helposti vastoinkäymisten kohdatessaan. Yli yhdeksän kymmenestä (92 %) uskoo, että menestyminen on vahvemmin sidoksissa ponnisteluun kuin älykkyyteen.

– Ilahduttavaa huomata, että sinnikkyyden arvo ymmärretään. Tulosten mukaan myös muiden onnistumiset inspiroivat suurinta osaa suomalaisia työelämässä. Kasvun asenne on parhaimmillaan juuri sitä, että näkee epäonnistumiset oleellisena askeleen kohti menestystä eikä toisten menestys ole itseltä pois, Takatalo arvioi.

Tuloksissa oli selviä eroja asiantuntijoiden ja johtavassa tai esimiesasemassa työskentelevien välillä. Vain viidennes (20 %) johtajista kertoo loukkaantuvansa kritiikistä, kun asiantuntijoilla vastaava luku on 32 prosenttia. Johtajista myös selvästi pienempi osa (14 %) kertoo välttelevänsä tilanteita, joissa voi epäonnistua verrattuna asiantuntijoihin (35 %). Asiantuntijoista huomattavasti isompi osa (35 %) työskentelee mieluiten tuttujen asioiden parissa verrattuna johtajiin (10 %).

– On kiinnostavaa pohtia, koulivatko esimies- ja johtotehtävät korkeampaan epävarmuuden sietokykyyn ja riskien ottamiseen, vai päätyvätkö näillä ominaisuuksilla varustetut henkilöt muita todennäköisemmin johtajiksi, Takatalo sanoo.

Kyselytutkimuksen toteutti liikkeenjohdon konsulttiyritys Talent Vectia tavoitteenaan tarkastella kasvun kyvykkyyttä suomalaisyrityksissä. Vastausaineisto koottiin internetpohjaisella kyselytutkimuksella aikavälillä 1.7.–31.8. ja vastaajina oli 350 henkilöä kaikenkokoisista yrityksistä. Vastaajat olivat toimihenkilöitä, asiantuntijoita, esimiehiä, päälliköitä ja johtajia.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Makasiinit avautuvat Vanhalla Suurtorilla

Luostarin Välikadun kesä alkaa kauppiaiden saapuessa makasiineille. Kaikki tilat on tälläkin kaudella vuokrattu, vahvistaa palvelupäällikkö Sami Männistö Tilapalvelukeskuksesta.

Kaupunkipuiden ympäristöhyötyjä aletaan selvittää

Kupittaanpuiston puiden ympäristöhyötyjä aletaan tutkia.

Puilla on suuri merkitys kaupunkikuvalle ja ne parantavat kaupunkiympäristön viihtyisyyttä ja laatua. Lisäksi ne sitovat ilmansaasteita ja hiiltä, vähentävät hulevesiä, vaimentavat melua ja suojaavat auringon paahteelta. Kaupunkipuiden ympäristöhyötyjen taloudellista arvoa ei kuitenkaan Suomessa tunneta. Tätä ryhdytään arvioimaan Turussa ja Helsingissä i-Tree -ohjelmiston avulla.

Puolukkasadosta tulossa etelässä runsas, mustikkasadosta keskinkertainen

Etelä-Suomessa tulee tänä vuonna puolukkaa.

Kukkahavaintojen perusteella mustikkasadosta on tulossa keskinkertainen koko maassa. Puolukkasadosta on tulossa runsas eteläisessä Suomessa, mutta korkeintaan keskinkertainen Keski- ja Pohjois-Suomessa. Marjakasvien kukinta alkoi tänä vuonna lähes neljä viikkoa aiemmin kuin vuonna 2016 ja 1–2 viikkoa aiemmin kuin viime vuosina keskimäärin.

Hansakortteli palvelee normaalisti remontin ajan

Hansakorttelissa parhaillaan käynnissä olevat uudistustyöt eivät vaikuta kauppakeskuksen aukioloon. Hansan liikkeet palvelevat asiakkaita normaalisti koko uudistustyön ajan.

Taaleri: Toriparkin rahoitus on kasassa

Finanssiryhmä Taalerin järjestelemä Turun Toriparkin rahoitus on koossa. Taaleri ilmoitti toukokuussa järjestelevänsä rahoitusta Turun keskustan torin alle rakennettavaa pysäköintilaitosta varten. Nyt pysäköintilaitoksen rakennuttajana toimivalla Turun Toriparkki Oy:llä on tarvittavat varat hankkeen toteuttamiseen.

Kadunrakennustyö kaventaa Honkakujaa

Kadunrakennustyö kaventaa Honkakujaa aina työkohteen kohdalla 30. syyskuuta asti. Päivittäinen työaika on kello 7–15. Paikalla on liikenneopasteet ja työkoneita liikkuu liikenteen seassa.

Toukotalkoot kampanjoi turvallisen loman puolesta

Lomakauden alkaessa Toukotalkoot-kampanja muistuttaa lomalle lähtijöitä tarkistamaan muutaman asian ennen kesälaitumia. Pienistä asioista huolehtimalla voi vähentää vesivahinkojen, murtovarkauksien tai sähkölaitteista aiheutuneiden tulipalojen riskiä.

Suomalaistutkijat analysoivat T-auttajasolu 17:n proteomin

T-auttajasolu 17 (Th17) kuuluu T-soluihin, jotka ovat keskeisiä tekijöitä autoimmuunisairauksien ja tulehdusten synnyssä. Säätelijä-T-solut (iTreg) taas ovat T-soluja, joiden tehtävänä on ylläpitää vastustuskykyä ja estää autoimmuunivasteen syntymistä. Tunnistaakseen Th17- ja iTreg-solujen proteomit Turun biotekniikan keskuksen ja Aalto-yliopiston tutkijat hyödynsivät huipputeknologiaa, jossa käytetään leima-aineetonta kvantitatiivista proteomiikkaa.

Kaupunki
Urheilu

Jälkipeli: Jyrkkälän Tykit kaipaa nuorta verta noustakseen Kolmoseen

Jyrkkälän Tykit on tärkeä osa turkulaista palloiluhistoriaa. Joukkueen possunpunainen peliasu herätti aikoinaan ihmetystä, ei enää. Viime kaudella housutkin olivat pinkkiset. Nyt niiden väri on vaihtunut mustaan. Tykit pelaa Nelosen kotiottelunsa Pansion urheilukentän tekonurmella.

Henri Lehtosella on takanaan yli 300 Veikkausliigaottelua. Lähes samoihin lukuihin yltää Jarno Heinikangas . Kun tähän lisätään vielä kotkalaislähtöisen Jani Lauretsalon pääsarjatason ottelut ja Petri Lehtosen pitkä FC Inter -ura, on kasassa lukemat, mihin harva Nelosessa pelaava jalkapallojoukkue yltää.

Åboraakkeli: Isot saappaat

Viime viikolla saatiin odotettu vahvistus sille, että Tomi Kallion komea pelaajaura päättyy.

Vapaaotteluorganisaatio Cage ehkä palaamassa Turkuun

Edellisen kerran Cage vieraili Turussa syksyllä 2014. Tuolloin Teemu Packalen pääsi tuulettamaan voittoa Hyram Rodriguezista.

Muutama vuosi sitten turkulaista vapaaottelukansaa hemmoteltiin, kun Cage-promootio järjesti säännöllisesti otteluiltoja Turussa. Tuolloin Cagen illoissa nähtiin muun muassa myöhemmin UFC:hen asti ponnistaneet Tom Niinimäki , Makwan Amirkhani ja Teemu Packalen .

Kauden toinen derby keskiviikkona

Mika Ääritalo on nykypelaajista tehokkain derbypyssy.

Kun jalkapallon MM-kisat ovat päässeet Venäjällä hyvään vauhtiin, myös kotoisessa Veikkausliigassa pelataan kiivaalla rytmillä.

Täysosuma
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Huh huh, tämäkin vielä!
Huh huh, tämäkin vielä!
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Just sopiva aika kyläilylle.
Just sopiva aika kyläilylle.
Pahus. Ei se ollutkaan kultakala.
Pahus. Ei se ollutkaan kultakala.
Kesä näköjään tulee jo toden teolla.
Kesä näköjään tulee jo toden teolla.