Mielipide: Hakaristilippu Suomessa vanha tuttu

Ilmasotakoulun lipussa on musta hakaristi sinisellä pohjalla. Ilmasotakoulun lipussa on musta hakaristi sinisellä pohjalla.

Suomen Kuvalehdessä kerrottiin vuonna 1939 kesällä olleen kokoomusnuorten kesäleirin, jossa Suomen lippu nostettiin salkoon ja lapset nostivat kätensä natsitervehdykseen. Kotimaassamme liehui 1940-luvulla hakaristilippu aika monessa lipputangossa. Silloin kukaan ei vaatinut lipun poistamista käytöstä Suomessa.

Suomi olisi säästynyt monelta surulta ja onnettomuudelta, kun olisi jätetty Saksa sotimaan yksin ja pidättäydytty yhteistyöltä natsi-Saksan kanssa. Sotaintoilijat näkivät kuitenkin jo 30-luvun puolivälissä mahdollisuuden yhdessä natsi-Saksan kanssa hakea lisää alueita Neuvostoliiton puolelta ja samalla korjata niin sanotun Tarton häpeärauhan rajanvetoa, joka hiersi muun muassa AKS:n (Akateeminen Karjala-Seura) johtohenkilöitä.

Jo 20-luvulla saatiin lukea AKS:n julkaisuista, ”että NL oli savijaloilla seisova jättiläinen, joka helposti puhalletaan nurin”. AKS oli tuolloin yksi suurimmista ja vaikutus valtaisimmista mielipidemuokkaajista tulevaan sotaan ja oli myös Suur-Suomi aatteen kantavin voimavara.

Puolivälissä 30-lukua lähetettiin kouluihin uusia Suomen karttoja, joissa suuret alueet itärajan toiselta puolelta oli piirretty jo valmiiksi uudeksi rajaksi Suomelle. Usko Saksan ylivoimaisuuteen sotavoimiensa asevahvuudessa joka aselajissa, oli suuri pelote koko silloisen maailman silmin katsottuna ja antoi Suomessa oleville sotaintoilijoille yhteisen voimavaran, lähteä yhteiseen sotahankkeeseen natsi-Saksan kanssa, bolsevismin nujertamiseksi ja rajojemme siirrosta kauemmas itään. Ei natsilippu ollut mikään kirosana silloin, vaan kunnioitettu lippu auvoisen tulevaisuuden saavuttamiseen.

Täytyy toivoa, etteivät päättäjät ole unohtaneet mitä uhoaminen saa aikaan. Meillä on vieläkin sotaorpoja ja sotaleskiä muistuttamassa, mitä sota tai sodat saavat aikaan.

Meillä suomalaisilla on Euroopan mittapuulla mitattuna vahva oma armeija omia rajojamme suojelemassa ja muiden on se aina otettava huomioon, mikäli tänne on hyökkäyssuunnittelua mistä ilman suunnasta tahansa.

Ollaan realistisia ja toivotaan, että saisimme vielä itsemäärämisoikeutemme takaisin ja saisimme rauhassa rakentaa hyvinvointi valtiomme tasolle mitä se oli ennen EU:ta ja saisimme häpeälliset leipäjonot pois katukuvasta, niitä ei enää 80-luvulla Suomessa näkynyt eikä ollut ihmisiä kerjäämässä. Parempaa Suomea odotellen olen optimisti.

Jouko Laakso (ps.)

Turun Eurooppa-foorumin ohjelmaan eduskunnan suuren valiokunnan julkinen kuuleminen

Turun Eurooppa-foorumissa, 29.–31. elokuuta, osa ohjelmaa on eduskunnan suuren valiokunnan julkinen kuuleminen perjantaina 30. elokuuta noin kello 11–14. Kuulemisen tarkka aikataulu varmistuu myöhemmin.

Kesäsäät suosineet viljelykasvien kasvua

Kesäkuun lämpimät ja aurinkoiset säät ovat jouduttaneet viljelykasvien kehitystä. Kasvustojen kehitys on Etelä-Suomessa runsaan viikon edellä keskimääräisestä. Maan itä- ja pohjoisosissa kasvustojen kehitys on lähes normaalissa aikataulussaan. Säilörehun ensimmäinen sato on saatu talteen suuressa osassa maata hyvissä sääoloissa. Kuivaheinän korjuu on käynnistynyt maan etelä- ja keskiosissa. Varhaisperunan, varhaisvihannesten ja mansikan satokausi alkaa olla parhaimmillaan.

Ruisrock muuttaa liikennejärjestelyjä huomisesta alkaen

Ruissalon Kansanpuiston festivaalialue on suljettu yleisöltä festivaalin rakennuksen ja purun aikana 26.6.–10.7. Festivaaliviikolla myös saareen kulkemista rajoitetaan. Festivaalivieraat voivat pysäköidä autonsa Artukaisissa sijaitsevalle parkkialueelle, jolta maksuton festaribussi kulkee festaribussiasemalle.

Nuoret aikuiset yleisimmin halukkaimpia seksiin saman sukupuolen edustajan kanssa

Kaalimato.comin tutkimuksesta selviää, että seksuaalinen avoimuus näkyy etenkin nuoremman suomalaisväestön keskuudessa. Yli puolet alle 35-vuotiaista suomalaisista, jotka harrastavat seksiä pääasiassa eri sukupuolta olevan kumppanin kanssa, haluaisi tai voisi ainakin harkita seksin harrastamista samaa sukupuolta olevan kanssa. Eniten kiinnostusta samaa sukupuolta kohtaan osoittavat suomalaisnaiset, joista joka viides haluaisi tai voisi harkita seksiä naisen kanssa.

Yhdeksän kymmenestä jalankulkijasta kunnioittaa punaista valoa

Liikenneturvan seurantojen mukaan 92 prosenttia kävelijöistä pysähtyy punaisiin liikennevaloihin, mikä on seurantahistorian paras lukema. Lähes puolet Liikenneturvan kyselyyn vastanneista suomalaisista kuitenkin kertoo joutuneensa liikenteessä vaaratilanteeseen, kun toinen tielläliikkuja on kävellyt punaisia päin.

Siro vihanneskrassi sopii moneen kesäruokaan

Vihreä ja siro vihanneskrassi sisältää samoja sinappiöljyjä kuin suurempi sukulaisensa vesikrassi. Niiden käyttö on samanlaista. Vihanneskrassin ituja saksitaan suoraan raakana valmiin ruoan päälle. Sen maku sopii hyvin salaatteihin, keittoihin, kalaruokiin ja voileiville.

Suomalainen popsii kolme pullaa viikossa

Pullat ja leivokset maistuivat suomalaisille vuonna 2018. Niillä herkutellaan kuitenkin maltillisesti: vuosittain suomalainen syö vajaa 8 kiloa leipomoiden leipomaa kahvileipää ja konditoriatuotteita. Tämä tarkoittaa noin kolmea keskikokoista (50 g) pullaa tai pientä kakkupalaa viikossa.

Poliisi ottanut kiinni henkilöitä Raision Petäsmäessä tapahtuneen henkirikoksen johdosta

Poliisi tutkii Raision Petäsmäessä viikonloppuna tapahtunutta epäiltyä henkirikosta. Poliisi on suorittanut asiassa kiinniottoja sunnuntaina ja maanantaina. Esitutkinta on alussa, eikä poliisi tässä vaiheessa kerro asiasta enempää.

Suomessa on yli 70 syötävää marjaa

Oletko koskaan maistanut tuoksuvatukan tai ruohokanukan marjoja? Tiesitkö, että niitäkin voi syödä? Satu Hovin uusi Marjat (Readme.fi) esittelee tuttujen marjojemme lisäksi useita kymmeniä syötäviä lajeja runsain kuvin, tunnistus- ja valmistusvinkein. Kirja kertoo myös niiden yleisyydestä, ravintosisällöstä, ravintokäytöstä, terveysvaikutuksista, säilönnästä, näköislajeista sekä mistä niitä löytää. Monia lajikkeita voi syödä sellaisenaan tai käyttää ruokien, leivonnaisten, juomien, hillojen ja mehujen raaka-aineena tai mausteena.

Urheilu

Inter ei saa helppoja pisteitä VPS:ltä

Interin edellinen kotivoitto on toukokuulta, kun KuPS kaatui Kupittaalla.

Kun Veikkausliiga tiistai-iltana jatkuu, Interillä on selvä tavoite. Kotiottelusta VPS:ää vastaan kolme pistettä ja sarjan kärkipaikka edelleen hallussa riippumatta siitä mitä takana väijyvä nelikko – Honka, Ilves, KuPS ja HJK – omissa otteluissaan tekee.

Palloliitto investoi seuroihin kaksi miljoonaa euroa

Palloliiton liittohallitus kokoontui juhannuksen alla kokoukseen, jossa hallitus päätti talenttivalmennustukea saavista seuroista sekä uuden HatTrick -avustuksen avaamisesta hakuun kesällä. Kokonaissumma näille kahdelle hankkeelle on kaksi miljoonaa euroa.

Liput Inter-Brønby-otteluun myynnissä

FC Inter kohtaa tanskalaisen Brønby IF:n Eurooppa-liigan ensimmäisellä karsintakierroksella. Joukkueiden ensimmäinen kohtaaminen on Tanskassa 11. heinäkuuta. 18. heinäkuuta joukkueet kohtaavat toisessa osaottelussa Kupittaalla. Ottelu Kupittaalla alkaa kello 18.30.

Åboraakkeli: Kisaodotus jatkuu Turussa

Jääkiekon MM-kisojen 2022 pääpelipaikka on Tampereelle rakentuva uusi suurhalli, joka valmistuu 2021.

U16-pojat Baltic Cupiin

U16-poikien maajoukkue matkaa juhannuksen jälkeisellä viikolla perinteiseen Baltic Cupiin, joka pelataan tänä vuonna Virossa 29. kesäkuuta–2. heinäkuuta. FC Interistä mukaan joukkueeseen on valittu 2003-syntyneet Tegra Mukuna ja Linus Rönnberg . Lisäksi varasijalle on nimetty Interin Jasper Yrjas . TPS:stä mukana on Onnipekka Pajula . Suomi kohtaa Baltic Cupissa Viron, Latvian ja Liettuan.

Jälkipeli: J-P Jalon selostajaura on kestänyt jo vuosikymmeniä

Nostalgiaa huokuvassa kuvassa Juha-Pekka Jalo on asettunut kasettimankkoineen samoille sijoille kuin vuonna 1985. Jalo tallensi silloin ennakkoluulottomasti selostusnäytteen Auran Aalloille. Tästä alkoi jo vuosikymmeniä kestänyt selostusura.

Näin ajatteli varmaan moni Kupittaan jalkapallo-otteluun saapunut katsoja vuonna 1985. Syystäkin. Turun Palloseuran kotiottelussa kentällä kirmasivat pikkuveljet Tomi ja Timo Jalo ja samanaikaisesti isoveli Juha-Pekka Jalo selosti ottelun kulkua kasettimankalle katsomossa yleisön keskellä istuen.

Täysosuma
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Kevään kestävä kissa.
Kevään kestävä kissa.
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
Ei mikään viivelähtö.
Ei mikään viivelähtö.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.