Kolumni: Mistä alkaa alennushulluus?

Kyllä minä niin mieleni pahoitan, kun kaupunkikuva turmellun torikullan ympärillä verhoutuu jälleen keltaiseen kaapuun. Minä kun olen se asiakas, jota kiinnostavat alennusprosenttien ja haamutettujen mallinukkejen sijaan inhimilliset ostoskokemukset ja hapensaanti kassajonossa. Olen alennusmyyntikulttuurin mielensäpahoittaja, jolle kaiken maailman ostoskarkelot aiheuttavat allergisen syyhyn.

Euron alennus tai ilmainen ämpäri sekoittaa kokeneemmankin kuluttajan pään. Kun tarjolla on design-rättejä kympillä, kasvikunnan kaunokaisia satojen eurojen lasiversioina ja rautalangasta punottuja tonnin tuoleja, pääsee hysteria auttamattomasti valloilleen. Impulsiiviset hankinnat aiheuttavat usein syyllisyyttä, mutta keltaisissa kulisseissa itselleen on helppo olla armollisempi. Ostamallahan et rahaa säästä, mutta tämänkin mantran kuulee aina jonkun kuvastolla päähän lyödyn suusta.

En pidä aleryysiksistä. Suhtaudun Visan kevytmieliseen vinguttamiseen peräti halveksuvasti. Muistellaanpa silti hetkeä, jona itse syleilin tarjouskuvastoa. Pakotin miehen hakemaan aidon paperiversion halveksumastani keltaisesta opuksesta. Selailin sitä näennäisen kevytmielisesti, mutta tunnin kuluttua huomasin toivovani rytistyneeltä Mentos-pastillilta näyttävää tonnin tuolia.

Ohentunut lehtipahanen jätti olon ontoksi, joten jatkoin internet-versioon haluamaan lisää asioita. Kiva kahvikeskus maksaisi vain kahden kuun vuokran verran ja saatavilla olisi myös ihohuokosia hellivä Balmuir-huivi.

Haluaminen on monesti hetken huumaa ja sillä on taipumus haihtua. Mainos saa heikon ja ailahtelevan ihmismielen janoamaan sellaistakin tilpehööriä, jonka olemassaolosta ei ole kotvaa aiemmin edes tiennyt. Meitsi oikeasti mitään alpakan persuskuiduista valmistettua asustetta saatikka hammastikuista liimattua sivupöytää tarvitse – tai oikeastaan edes tahdo.

Keltainen väri sopii ihan somasti ruskan sävyjen jatkajaksi, joten annan haamujen rallatella. Sen jälkeen palataan taas tuttuun ja tylsään arkeen, jossa joku konmarittaa ja karsii kaappejaan harva se päivä.

Linnea Lahtinen

Neljä viidestä kokee selkäkipuja

Selkävaivat koskettavat maailmanlaajuisesti jopa miljardia ihmistä. Suomalaisista noin 80 prosenttia kärsii selkäkivuista jossain vaiheessa elämäänsä. Selkäoireet ovat myös yleisimpiä syitä sairauspoissaoloihin.

Pihtojen korotautia havaittu Suomessa ensimmäistä kertaa

Korotauti aiheuttaa pihkavuotoisia halkeamia.

Luonnonvarakeskus (Luke) vahvisti kesällä Suomen ensimmäisen pihtojen korotauti -havainnon Mustilan arboretumissa kasvaneista pihdoista, joissa oli esiintynyt oireita jo 1980-luvulta alkaen. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira löysi syyskesällä pihtojen korotaudin myös Helsingistä. Tauti voisi levitessään uhata Suomen joulupuiden kasvatusta.

Turun keskustan tonttujuoksu tukee vähävaraisia perheitä

Tonttujuoksu järjestetään jälleen 15. joulukuuta kello 14 alkaen Turun keskustassa. Kyseessä on hyväntekeväisyystapahtuma, jonka kymmenen euron suuruiset osallistumismaksut menevät lyhentämättöminä Operaatio Ruokakassin joulukeräykseen.

Rintasyöpä ja rintakudoksen luonnolliset muutokset noudattavat samoja mekanismeja

Käynnissä on kaksi kliinistä potilastutkimusta, joissa selvitetään, voidaanko autofagiaa estävällä lääkkeellä estää rintasyövän esiasteen solujen pahanlaatuistuminen potilailla, joilla on rinnan tiehyensisäinen syövän esiaste.

Turun yliopiston ja Georgetown Universityn tutkijat ovat löytäneet tärkeän molekyylikytkimen, joka säätelee sitä, alkavatko maitoa tuottavat maitorauhasen solut kuolla vai pysyvätkö ne hengissä, kun imetykseen tulee tauko. Rintasyöpäsolujen on huomattu hyödyntävän etenemisessään samoja signalointimekanismeja. Tulokset voivat auttaa ymmärtämään paremmin rintasyövän synnyn mekanismeja. Tutkimus on julkaistu arvostetussa Cell Death Discovery -julkaisussa.

Metsäsektorin osuus lähes 40 prosenttia Suomen biotaloudesta viime vuonna

Biotalouden osuus Suomen kansantalouden tuotoksesta oli 16 prosenttia ja arvonlisäyksestä 12 prosenttia vuonna 2017. Nämä osuudet ovat pysyneet muuttumattomina kuluvalla vuosikymmenellä. Suomen biotalous perustuu edelleen vahvasti metsäsektoriin, jonka osuus on lähes 40 prosenttia koko biotalouden tuotoksesta ja arvonlisäyksestä. Lähihistoriasta poiketen biotalouden työllisten lukumäärä lisääntyi hieman vuonna 2017.

Palveluiden liikevaihto kasvoi 5,3 prosenttia

Palvelualojen liikevaihdon kolmen kuukauden vuosimuutos (TOL 2008).

Tilastokeskuksen mukaan palvelualojen liikevaihto kasvoi touko–heinäkuussa 5,3 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Kaikki palvelutoimialat olivat kasvussa. Voimakkaimmin kehittyi hallinto- ja tukipalvelutoiminta (+8,7 %). Myös ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta (+7,3 %) sekä kiinteistöalan toiminta (+6,1 %) ylsivät hyvään kasvuun. Maltillisimmin liikevaihto kohosi muun palvelutoiminnan toimialalla (+1,8 %). Palvelualoissa ei ole mukana kaupan toimialoja.

Urheilu

Åboraakkeli: Media haltuun

Urheilumarkkinoinnissa erottuminen on ollut päivän sana jo pitkään. Myös kaukalossa hyvin esiintynyt Liiga-seura SaiPa antoi tästä oppikirjaesimerkin, kun se tiedotti päävalmentaja Tero Lehterän jatkosopimuksesta.

Riennon kausi pyörähtää käyntiin

Turun Riento pelaa alkavalla kaudella naisten 1. divisioonassa.

Koripallokausi pyörähtää viikonloppuna käyntiin myös Turun Riennon naisten osalta. Naisten 1. divisioonassa alkavalla kaudella pelaava Riento avaa kautensa kotiottelulla 14. lokakuuta, jolloin Nina Kalmin valmentama Riento saa vastaansa Nunnavuoren palloiluhallissa vantaalaisen Ringsiden.

Sergio Almenara Interin toiseksi valmentajaksi

Interin uudeksi kakkosvalmentajaksi kaudet 2019 ja 2020 kattavalla sopimuksella on valittu Honka Akatemian nykyinen päävalmentaja Sergio Almenara , kerrotaan Interin nettisivuilla.

Interin viimeiseen kotiotteluun ilmaiseksi heijastimella

FC Inter kutsuu kaikki mukaan viimeiseen kotiotteluun Loistetaan yhdessä -kampanjan hengessä. Inter kohtaa Hongan 21. lokakuuta kello 14.30 alkavassa ottelussa. Heijastinta näyttämällä saa stadionin lipunmyyntipisteestä ottelulipun veloituksetta.

Täysosuma
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Huh huh, tämäkin vielä!
Huh huh, tämäkin vielä!
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Huomaahan tuon tyhmempikin.
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?
Mitäköhän vakuutusyhtiö tuumii, jos ajaa autolla merimiinaan?
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.
Tästä onkin hyvä kytätä, milloin kämppä tyhjenee.